Sammalmesikko
| Sammalmesikko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Mesikot Meliphagidae |
| Suku: | Sammalmesikot Gymnomyza |
| Laji: | viridis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Gymnomyza viridis |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Sammalmesikko (Gymnomyza viridis) on kolmella saarella Fidžillä tavattava mesikkoihin kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kooltaan sammalmesikko on noin 27 cm. Laji on väritykseltään kauttaaltaan oliivin vihreä. Nuorten yksilöiden vatsa on viiruinen tai täplikäs. Sammalmesikon nokka on kapea ja hieman alaspäin kaartunut.[2] Lajin kaksi alalajia G. v. brunneirostris ja G. v. viridis eroavat toisistaan nokkansa ja jalkojensa värityksen perusteella. G. v. brunneirostris- alalajin nokka on ruskea ja jalat oliivinväriset, kun G. v. viridis-alalajin nokka ja jalat ovat keltaiset.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sammalmesikkoa tavataan Fidžistä kolmelta saarelta. G. v. brunneirostris elää Viti Levulla ja G. v. viridis Vanua Levulla sekä Taveunilla.[1] Sammalmesikot elävät saaren alkuperäisten metsien latvuskerroksissa. Laji sietää jonkin verran metsien hakkuita, mutta ei pysty elävään metsissä, joissa hakkuut ovat hyvin laajamittaisia. Sammalmesikkokannan kooksi arvellaan 50 000–200 000 yksilöä.[3]
Elintavat ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sammalmesikko on suhteellisen kovaääninen lintu, joskin lajin äänekkyys riippuu sen asuinpaikasta. Viti Levulla laji esittää kutsuäänensä usein kuorona, jonka yksi lintu aloittaa ja johon muut yhtyvät. Vanua Levulla ja Taveunilla laji on huomattavasti hiljaisempi.[2]
Sammalmesikon lisääntymisaika kestää kesäkuusta lokakuulle.[3] Lajilta on kuvattu vain yksi pesä. Se oli tukevarakenteinen korimainen pesä, jona laji oli todennäköisesti tehnyt päällyskasvien juurista. Se sijaitsi suuren puun latvuston uloimmissa osissa. Vain yksi vanhemmistaan riippuva poikanen on tavattu. Sammalmesikon poikasten uskotaan olevan emoistaan riippuvaisia hyvin pitkän ajan noin kahdesta kolmeen kuukautta.[2]
Sammalmesikot ruokailevat pääosin latvustoissa, mutta saattaa etsiä ravintoaan myös maasta. Sammalmesikon ravinto koostuu pääasiassa medestä, mutta se syö myös hedelmiä sekä hyönteisiä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b BirdLife International: Gymnomyza viridis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d Giant Forest Honeyeater Fiji Nature Conservation Trust. Viitattu 28.6.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Giant Honeyeater - BirdLife Species Factsheet BirdLife International. Viitattu 28.6.2009. (englanniksi)
|