Salaisuuksien talo
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Salaisuuksien talo Hector | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | joulukuu 1993 – tammikuu 1994 Finnvox, Helsinki | |
Julkaistu | 1994 | |
Tuottaja(t) | Pave Maijanen, Hector | |
Tyylilaji | rock | |
Kesto | 49.39 | |
Levy-yhtiö | EMI | |
Listasijoitukset | ||
Hectorin muut julkaisut | ||
Ensilumi tulee kuudelta 1992 |
Salaisuuksien talo 1994 |
Kultaiset lehdet 1995 |
Salaisuuksien talo on vuonna 1994 ilmestynyt Hectorin albumi. Helsingin Sanomissa Ilkka Mattila kirjoitti uutuusalbumin sisältävän akustisempaa ja roots-henkisempää musiikkia kuin edellinen albumi Ensilumi tulee kuudelta. Hän sanoi kaipaavansa Hectorin aiempaa paatosta ja dramatiikkaa. Parhaana raitana hän piti Värttinä-yhtyeen kanssa tehtyä kansansävelmää ”Velisurmaaja”, mutta totesi levyn sisältävän ”jo liian monta liian lupsakkaa ja keski-ikäisen ponnetonta esitystä”.[2]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki kappaleet kirjoittanut Hector, ellei toisin mainittu.
- Viimeinen unelma – 6.05
- Velisurmaaja – 5.04 (säv. & san. Trad./Hector)
- Tuuleen – 4.24
- Magdaleena – 4.01
- Joki tulvii – 4.08
- Kaksi palaa aameneen – 3.37 (säv. & san. Hector, Heikki Vuennon runon pohjalta)
- Salaisuuksien talo – 3.58
- Oisinpa tuuli – 3.44
- Tönkkösuolattu kansa – 4.40
- Joskus itkee jokainen – 4.46
- Uskotko ihmeisiin – 5.04
Muusikot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hector – laulu, kitara, autoharp
- Pave Maijanen – laulut, kitarat, basso (7), koskettimet, huuliharppu
- Juha Tikka – bassot
- Muddy Manninen – kitarat, 6-kielinen banjo
- Keimo Hirvonen – rummut
- Esa Kotilainen – koskettimet, haitari
- Mongo Aaltonen – lyömäsoittimet
- Värttinä – laulu (kappale 2)
- Sarita Harma – laulu (kappale 8)
- Pentti Lahti – saksofonit (kappale 9)
- T.T. Oksala – sekvenssiohjelmat
Singlet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ”Viimeinen unelma” / ”Velisurmaaja”
- ”Magdaleena” / ”Salaisuuksien talo”
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pennanen, Timo: Sisältää hitin – levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, s. 157. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5
- ↑ Mattila, Ilkka: Soundgarden jyrää synkästi. Helsingin Sanomat, 9.3.1994, s. 50. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 1.2.2021.