Saarinen (Ähtäri)
Saarinen | |
---|---|
Saarinen elokuussa 2022. |
|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Etelä-Pohjanmaa |
Kunnat | Ähtäri |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Niemisjoen valuma-alue (35.47) |
Tulopuro | suopuro Pyhikistä [1][2] |
Laskupuro | Lähtevänpuro Pemuun [1] |
Järvinumero | 35.472.1.013 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 170,6 m [1] |
Pituus | 1,5 km [1] |
Leveys | 700 m [1] |
Rantaviiva | 6,277 km [3] |
Pinta-ala | 60,97 ha [3] |
Tilavuus | 0,00122917 km³ [3] |
Keskisyvyys | 2,02 m [3] |
Suurin syvyys | 6,5 m [3] |
Saaria | 6 [1] |
Isotsaaret | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Saarinen on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä Korsukylän lähellä sijaitseva järvi.[3][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarisen pinta-ala on 61 hehtaaria, se on 1,5 kilometriä pitkä ja 700 metriä leveä.[3][1] Järvessä on paljon lahtia, joista huomattavin on järven eteläosan muodostava yli 300 metriä pitkä Pitkälahti.[1]
Järvessä on kartan mukaan kuusi saarta. Niistä suurimmat ovat vierekkäin sijaitsevat Isotsaaret, jotka ovat kumpikin yli 100 metriä pitkiä ja 50 metriä leveitä. Muut saaret ovat nimettömiä ja alle 40 metrin pituisia.[1]
Saarinen on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritelty 1,2 miljoonaa kuutiometriä.[3] Sen keskisyvyys on 2,0 metriä ja se on Isojensaarten pohjoispuolella enintään 1,5 metriä syvä. Järven syvimmässä kohdassa syvyys on 6,5 metriä ja toiseksi syvin kohta on 5,8 metriä Pitkälahden suulla.[3][1]
Järven rantaviivan pituus on 6,3 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa metsämaata.[3][2] Rannoilla on runsaasti asuinrakennuksia ja asutus on jakautunut melko tasaisesti järven ympärille. Yhdystie 7091 ohittaa Saarisen noin 1,1 kilometrin etäisyydeltä.[1]
Virkistyskäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vierestä ja osittain ylikin kulkee Arpaisten ulkoilu- ja vaellusreitti, joka ulottuu Ähtärin eläinpuistosta Soinin keskustaan asti.[4][1] Reittipolun varrella sijaitsee Saarisen laavu.[4][5]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarinen sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Niemisjoen valuma-alueella (35.47), jonka Niemisveden alueeseen (35.472) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 170,6 metriä mpy.[3][1][6]
Saarinen saa pääosan vedestänsä Pyhikistä virtaavasta suopurosta, joka laskee järven pohjoisimpaan osaan.[1][2] Järven kaakkoisosasta saa alkunsa Lähtevänpuro, joka laskee Niemisveden alueen pääjärveen Niemisvesi-Pemuun.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Saarinen, Ähtäri (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.8.2023.
- ↑ a b c Saarinen, Ähtäri (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.8.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.8.2023.
- ↑ a b Arpaisten kartta (pdf) Arpainen.fi. Arpaisten ulkoilu- ja vaellusreitti. Viitattu 16.8.2023.
- ↑ Saarisen laavu Löytöretkiä lähelle. 2.12.2014. Kuudestaan ry. Viitattu 16.8.2023.
- ↑ Saarinen (35.472.1.013) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.8.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saarinen Wikimedia Commonsissa
Ähtärinjärvi • Niemisvesi-Pemu • Hankavesi-Välivesi • Peränne • Liesjärvi
Kivijärvi • Ouluvesi • Jauhojärvi • Iso Haapajärvi • Valkeinen • Vähä Haapajärvi • Iso Vehkajärvi • Kortteinen • Hautojärvi
Voilampi • Hirvijärvi • Pusaanjärvi • Alainen-Tuhkio • Huikurinlampi • Renkainen • Saarinen • Arpainen • Kolunjärvi • Niemijärvi • Soukanjärvi • Vehunjärvi
Vähä Liesjärvi • Iso-Manalainen • Pyhikki • Iso Koirajärvi • Yläinen-Sappio • Karvalampi • Alainen-Sappio • Lylylampi • Keskinen • Saarijärvi • Iso Niemolampi • Aitojärvi • Keskinen-Tuhkio • Yläinen-Tuhkio • Savilampi • Haapolampi • Likolampi • Hiironen • Keskinen-Sappio • Vihtalampi • Iso-Nuoramo • Mantilanjärvi • Pöyhösenlampi • Kalliolampi • Tyystänjärvi • Palolampi
Kuorelampi • Polvilampi • Matolampi • Särkijärvi • Ahvenlampi • Kapealampi • Saarilampi • Heikinlampi • Lintulampi • Rajalampi • Heinä-Arpainen • Yläinen Heikinlampi • Pitkäjärvi • Ohenlampi • Heinälammi • Riutto • Suoverlampi • Mustalampi • Paloharjunlampi • Suolampi • Kaamatti • Onkilampi • Sysilampi • Kuolemainen • Kalliolampi • Mekkolampi • Hämeenlampi
Niinilampi • Likolampi • Iso Itälampi • Suolampi • Perilampi • Pieni Koirajärvi • Hirvilampi • Hirvilampi • Mustalampi • Iso Perimmäinen • Levä • Haukilampi • Ohralampi • Kumpulampi • Heinälampi • Pieni-Manalainen • Ahvenlampi • Pieni Lintulampi • Hangonlampi • Rautolampi • Rautionlampi • Korteslampi • Iso Säynäslammi • Sirkuslampi • Suolampi • Kapealampi • Niittylampi • Kylkiäinen • Ahvenlampi • Sammakkolampi • Valkealampi • Housulammi • Kaakkolampi • Kalliolampi • Pökkölänlampi • Iso Hoikkalampi • Keskimmäinen-Nuoramo • Kotalampi • Pieni Itälampi • Pieni Palolampi • Paskolampi • Haukilampi • Haukilampi • Haukilampi • Hanhilampi • Kaakkolampi • Kissalampi • Koivulampi
Suolilampi • Huippalampi • Jutulampi • Peuralampi • Lepikkolampi • Kaakkolampi • Pöntislampi • Pumppulampi • Likolampi • Valkealampi • Lehtilampi • Iso Helvelampi • Vasamanlampi • Sepänlampi • Saralammi • Luodeslampi • Rumpulampi • Torakkalampi • Onkilampi • Saralammi • Pieni-Perimmäinen • Paskolampi • Likolampi • Pahkalampi • Rasinlampi • Rajalampi • Iso Haapalampi • Pylkäslampi • Heinälampi • Niinilampi • Pihtisulku • Murtolampi • Perunalampi • Kuolemainen • Heinälammi • Suolikot • Pieni-Särkijärvi • Pykälikönlampi • Kilpilampi • Housulammi • Kaakkolampi