Romeo ja Julia

Romeon ja Julian parvekekohtausta kuvaava Ford Madox Brownin öljyvärimaalaus vuodelta 1870.

Romeo ja Julia (englanninkielinen alkuteos Romeo and Juliet) on William Shakespearen kirjoittama tragedia, jonka uskotaan syntyneen vuosien 1591 ja 1595 aikoihin. Näytelmä sijoittuu Veronaan ja kertoo kahdesta rakastavaisesta, Romeo Montaguesta ja Julia Capuletista, joiden suvut ovat olleet riidoissa ylimuistoisista ajoista lähtien.

Tarinan tausta

Shakespeare löysi aiheen Arthur Brooken englanninkielisestä runosta The Tragical History of Romeus and Juliet (1562), joka oli käännös Ranskan kautta välittyneestä italialaisesta kertomuksesta. Tarinan Romeosta ja Juliasta (italiaksi Giulietta) kirjoitti alun perin italialainen Luigi da Porto 1520-luvulla. Shakespeare ehti ensimmäisenä kirjoittaa aiheesta näytelmän. Shakespeare käyttää useissa muissakin näytelmissään Romeossa ja Juliassa esiintyvää Liebestod-motiivia, joka yhdistää rakkauden ja kuoleman toisiinsa.

Professori Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan Romeon ja Julian tarinaan on monen mutkan kautta luultavasti vaikuttanut myös arabialainen legenda Laylásta ja Majnúnista. Myös siinä on kyse tavoittamattomasta rakkaudesta sekä rakkauden ja kuoleman yhteydestä.

Näytelmän henkilöt

• Romeo on rikkaan Montaguen poika. Hän on palavasti rakastunut Rosalina-nimiseen Capuletiin, jolta ei kuitenkaan saa vastarakkautta. Siksi Romeo on erittäin allapäin ja hänen kerrotaan vaeltelevan yksin metsässä itkemässä. Hänellä on erittäin voimakkaat tunteet, ja niiden vallassa hän tekee paljon ajattelemattomia asioita.
• Julia on Capuletin tytär, joka on kaksi viikkoa vaille 14-vuotias. Nuoresta iästään huolimatta hänen tunne-elämänsä on erittäin voimakasta. Hänen vanhempansa painostavat häntä suostumaan kreivi Parisin kosintaan, vaikka tyttö ei ole vielä halukas menemään naimisiin. Julia on tottunut olemaan kiltti tyttö ja tottelemaan vanhempiaan, mutta rakastuessaan Romeoon hän uhmaa vanhempiensa tahtoa.
• Montague ja rouva Montague ovat Romeon vanhemmat.
• Capulet ja rouva Capulet ovat Julian vanhemmat.
• Benvolio on Romeon serkku. Hän rakastaa rauhaa ja välttää tappeluita sekä pyrkii joka tilanteessa totuuteen.
• Mercutio on Romeon paras ystävä ja ruhtinaan sukulainen. Hän laskee mielellään leikkiä.
• Tybalt on Julian serkku ja täydellinen vastakohta Benvoliolle. Tybalt etsii aina tappeluita ja haastaa riitaa. Joka kerta, kun hän esiintyy näytelmässä, seuraa ongelmia.
• Imettäjä on hoitanut Juliaa vauvaiästä saakka. Hän on Julian palvelija ja Julialle läheisempi kuin oma äiti. Imettäjä on koominen hahmo, joka rakastaa puhumista muttei ikinä pääse itse asiaan.
• Veli Lorenzo on fransiskaanimunkki, joka vihkii Romeon ja Julian. Imettäjän ohella hän siis ainoana ulkopuolisena tietää kahden rakastavaisen liitosta.
• Kreivi Paris on herrasmies, jonka kanssa Julian vanhemmat haluavat vastahankaisen tyttärensä avioituvan.
• Ruhtinas hallitsee Veronaa. Hän antaa tuomioita ja päättää kaikesta. Ruhtinas on täysin kyllästynyt Capuletien ja Montagueiden väliseen riitaan.
• Pietari on imettäjän palvelija.
• Balthasar on Romeon palvelija.
• Escalus on Veronan prinssi.
• Aaprami on Montaguen palvelija.
• Simson & Gregorius ovat Capuletin palvelijoita.

Näytelmän tarina

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Näytelmä alkaa kuoron lausumasta runosta, johon on tiivistetty koko kirjan tapahtumat. Yleisö siis tietää alusta asti, että kirjan päähenkilöt kuolevat.

Montagueiden ja Capuletien palvelijat ovat sanaharkassa keskenään. Tämä johtaa katutappeluun, jonka ruhtinas lopulta tulee katkaisemaan. Tästä voimme tehdä ensipäätelmät Montagueiden ja Capuletien suhteesta. Jopa nimittäin itse herra Montague ja herra Capulet olisivat osallistuneet tappeluun, mikäli heidän vaimonsa eivät olisi kieltäneet.

Capulet järjestää juhlat, jonne Romeo, hänen serkkunsa Benvolio sekä hänen ystävänsä Mercutio (ruhtinaan sukulainen) tulevat kuokkimaan. Romeo haluaa nimittäin nähdä rakastettunsa Rosalinan, jolta ei kuitenkaan saa vastarakkautta. Näissä juhlissa Romeo tapaa Julian ensimmäisen kerran ja nuoret rakastuvat toisiinsa ensisilmäyksellä.

Romeo menee salaa tapaamaan Juliaa kuuluisassa parvekekohtauksessa ja nämä kaksi avioituvat heti seuraavana päivänä Veli Lorenzon kammiossa.

Juuri kun Romeo tulee ulos kammiosta, seuraa riita Montagueiden ja Capuletien välillä, kun Tybalt, Julian serkku, haastaa Romeon tappeluun. Romeo kieltäytyy, sillä hänhän on juuri nainut Julian. Mercutio haastaa Tybaltin tappeluun osoittaakseen, etteivät Montaguet ole Capuleteja huonompia. Tämän tappelun tuloksena Mercutio kuolee. Romeo raivostuu silmittömästi ja yhtään ajattelematta hän hyökkää Tybaltin kimppuun ja tappaa hänet. Romeo ajetaan tästä hyvästä maanpakoon.

Julia on todella surullinen Romeon tuomiosta. Hänen vanhempansa luulevat, että Julia suree Tybaltin kuolemaa ja päättävät piristää häntä sopien häät ja laittaen Julian avioitumaan kreivi Parisin kanssa.

Julia kertoo kuitenkin veli Lorenzolle mieluummin kuolevansa kuin naivansa Parisin. Hän saa Lorenzolta vahvaa yrttijuomaa, joka vaivuttaisi hänet sikeään uneen ja muut luulisivat hänen olevan kuollut. Lorenzon sanojen mukaan Julia heräisi hautaholvissa ja Romeo olisi silloin siellä ja sitten he voisivat karata yhdessä Veronasta.

Kaikki ei kuitenkaan mene ihan suunnitelmien mukaan. Hääpäivän aamuna Julian imettäjä löytää tytön ”kuolleena” ja häät muuttuvat hautajaisiksi. Romeo saa tiedon Julian kuolemasta omalta palvelijaltaan ja ryntää suin päin ostamaan myrkkyä. Veli Lorenzo on lähettänyt kollegansa viemään Romeolle kirjeen, jossa hän kertoo Julian oikean tilan ja antaa tälle ohjeita, miten toimia. Tämä kirje ei kuitenkaan pääse perille.

Romeo menee hautausmaalle, jossa hän näkee Parisin, tappaa hänet ja vie hänet Capuletien sukuhautaan, suureen kiviholviin. Romeo menee myös itse sisälle, juo myrkyn ja kuolee. Lorenzo tulee paikalle liian myöhään ja kun Julia herää, tyttö huomaa, että Romeo on kuollut ja tappaa itsensä Romeon tikarilla. Kun Montaguet ja Capuletit saavat tietää, mitä on tapahtunut, he sopivat kauan kestäneen riitansa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Sovitukset

Näytelmän pohjalta on syntynyt useita elokuvia, oopperoita ja baletteja. Yksi ensimmäisistä elokuvasovituksista oli Clément Mauricen ohjaus Roméo et Juliette (1900). Franco Zeffirellin ohjaama vuoden 1968 elokuvasovitus on yksi tunnetuimpia. Elokuvaan sävelsi musiikin Nino Rota ja sen pääosissa vat Olivia Hussey ja Leonard Whiting. Tuoreista sovituksista tunnetuimpia on Baz Luhrmannin ohjaama William Shakespearen Romeo ja Julia vuodelta 1996, jossa pääosissa ovat Leonardo DiCaprio ja Claire Danes. Samoin Leonard Bernsteinin ja Arthur Laurentsin musikaali West Side Story (1957) perustuu Shakespearen tarinaan.

Gérard Presgurvicin säveltämä ja sanoittama ranskalainen musikaali Roméo et Juliette sai ensi-iltansa Pariisissa vuonna 2001. Musikaalia on sen jälkeen esitetty muun muassa Belgiassa, Isossa-Britanniassa, Itävallassa, Unkarissa, Meksikossa, Koreassa ja Japanissa.

Näytelmä on innoittanut myös useita säveltäjiä. Ranskalainen Hector Berlioz sävelsi sen pohjalta sinfonian vuonna 1839, ranskalainen Charles Gounod oopperan vuonna 1867, venäläinen Pjotr Tšaikovski sinfonisen runon vuonna 1870 ja Sergei Prokofjev baletin vuonna 1936.

Katso myös

• Luettelo William Shakespearen näytelmien elokuvasovituksista

Kirjallisuutta

Suomennoksia

• Shakespeare, William: Romeo ja Julia. (The most excellent and lamentable tragedy of Romeo and Juliet.) Suomentanut Paavo Cajander (Ilm. ensimmäisen kerran suomeksi 1881 Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana) Porvoo: WSOY, 1953.
• Shakespeare, William: Romeo ja Julia. ((The most excellent and lamentable tragedy of Romeo and Juliet.) William Shakespearen suuret draamat. 1 Suomennos Yrjö Jylhä - 1. painos) Helsinki: Otava, 1955.
• Shakespeare, William: Romeo ja Julia. ((The most excellent and lamentable tragedy of Romeo and Juliet.) Suomennos ja esipuhe: Marja-Leena Mikkola - 1. painos) Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31683-0

Aiheesta muualla

• Romeo ja Julia
• William Shakespeare: Romeo ja Julia (Arkistoitu – Internet Archive). Jyväskylän yliopisto.
• Marja-Leena Mikkola: Julia, pimeyttä vasten loistava valo. Helsingin Sanomat 9.4.2006.
• Hannu Pesonen: Romeo ja Julia. Tiede 7/2011.
• Romeo ja Julia Gutenbergissä