Rikoksia ja rikkomuksia
| Rikoksia ja rikkomuksia | |
|---|---|
| Crimes and Misdemeanors | |
 |
|
| Ohjaaja | Woody Allen |
| Käsikirjoittaja | Woody Allen |
| Tuottaja | Robert Greenhut |
| Säveltäjä | Franz Schubert |
| Kuvaaja | Sven Nykvist |
| Leikkaaja | Susan E. Morse |
| Tuotantosuunnittelija | Santo Loquasto |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Jack Rollins & Charles H. Joffe Productions |
| Levittäjä |
Orion Pictures Netflix |
| Ensi-ilta | |
| Kesto | 100 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Rikoksia ja rikkomuksia (Crimes and Misdemeanors) on Woody Allenin draamakomedia vuodelta 1989. Elokuvaa pidetään yhtenä Allenin parhaista, ja hän sai muun muassa Oscar-ehdokkuudet sen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta. Oscar-ehdokkaana miessivuosastaan oli rakastajattarensa palkkamurhan tilaavaa silmälääkäriä esittävä Martin Landau[1]. Murhan kohdetta näyttelee Anjelica Huston, ja muissa pääosissa ovat muun muassa Alan Alda, Mia Farrow ja Woody Allen itse.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Menestyvä juutalainen silmälääkäri (Landau) alkaa hermostua pitkäaikaiseen rakastajattareensa, lentoemäntä Doloresiin (Huston), joka yrittää ottaa yhteyttä hänen vaimoonsa rikkoakseen hänen avioliittonsa ja saadakseen hänet lopultakin itselleen. Mies tulee suostuneeksi palkkaamaan murhaajan hoitamaan Doloresin pois päiviltä. Heikosti menestyvä dokumentaristi Cliff (Allen), naimisissa hänkin, kuvaa elokuvaa narsistisesta mediajulkkiksesta Lesteristä (Alda) ja ihastuu tuottajaansa (Farrow), joka ihastuukin Cliffin inhoamaan Lesteriin. Vähitellen rinnakkaiset juonet alkavat lähentyä. Tarinan moraaliongelmat ulottuvat uskottomuudesta kuolemansyntiin.[2][3]
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Caroline | … | Aaron Barbara |
| Alan Alda | … | Lester |
| Woody Allen | … | Cliff Stern |
| Claire Bloom | … | Miriam Rosenthal |
| Mia Farrow | … | Halley Reed |
| Martin Landau | … | Judah Rosenthal |
| Sam Waterston | … | Ben |
| Anjelica Huston | … | Dolores Paley |
| Victor Argo | … | etsivä |
| Nora Ephron | … | häävieras |
| Daryl Hannah | … | Lisa |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvaa pidetään yleisesti yhtenä Woody Allenin parhaista muun muassa Annie Hallin ja Manhattanin ohella,[4][5] Kolmen Oscar- ja kuuden Bafta-palkintoehdokkuuden[6] lisäksi elokuva oli ehdolla parhaan draamaelokuvan Golden Globe -palkintoon[7].
Mikael Fränti kirjoitti Helsingin Sanomissa elokuvan sisältävän hyviä ja yleispäteviä huomioita ihmisen aatteista, teoista ja valinnoista: ”Dostojevskimainen syyllisyys jätetään [silmälääkäri] Judahin ratkaisun kautta ikään kuin koko modernin länsimaisen ihmisen omalletunnolle. Siksi Woody Allenin mestariteos ei tukehdu omaan juutalaiseen mikrokosmokseensa.”[2] Kati Sinisalo kirjoitti Video-oppaassa vuonna 1994 elokuvan olevan rakenteeltaan keinotekoinen mutta silti toimiva ja vakuuttava, koska ”pessimismiä pehmentää huumori, komediaa syventää syyllisyystematiikka”. Laajasta ja nimekkäästä näyttelijäjoukosta hän kehui etenkin Alan Aldaa epämiellyttävän tyypin roolissa ja antoi elokuvalle neljä tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”erinomainen”.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Haku 'Crimes and Misdemeanors' Awards Database, Oscars.org. Viitattu 16.2.2023.
- ↑ a b Fränti, Mikael: Rikos ja rangaistus. Helsingin Sanomat, 17.3.1990, s. 77. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Sinisalo, Kati: ”Rikoksia ja rikkomuksia”. Video-opas 95, WSOY 1994.
- ↑ The 10 best Woody Allen films The Guardian. Viitattu 16.2.2023.
- ↑ Emerson, Jim: The best and worst of Woody Allen rogerebert.com. 17.5.2011. Viitattu 16.2.2023.
- ↑ Crimes and Misdemeanors awards.bafta.org. Viitattu 16.2.2023.
- ↑ Crimes and Misdemeanors goldenglobes.com. Viitattu 16.2.2023.