Ratsu (shakki)
Ratsu on eräs shakkipelin nappula. Se on yleensä hevosen pään muotoinen, ja sitä sanotaankin joskus myös hevoseksi.
Pelin alussa kummallakin pelaajalla on kaksi ratsua. Ne sijoitetaan pelaajan puoleiselle reunariville tornin ja lähetin väliin, valkoiset ratsut ruudulle b1 ja g1, mustat ruuduille b8 ja g8.
Siirtosäännöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ratsulla on muihin shakkinappuloihin verrattuna poikkeuksellisin siirtotapa. Sen siirron voidaan katsoa koostuvan kahdesta askeleesta: ensin se siirtyy yhden askelen eteenpäin, taaksepäin tai sivulle ja sen jälkeen yhden viistoon siten, että tällöin se siirtyy edelleen kauemmaksi lähtöruudustaan. Ratsu siirtyy aina joko valkoisesta ruudusta mustaan ruutuun tai päinvastoin.
Ruudun, johon ratsu siirtyy, on oltava tyhjä tai siinä saa olla vastapelaajan nappula, joka tällöin poistetaan pelistä eli lyödään.
Ratsu on ainoa nappula, joka voi hypätä oman tai vastapelaajan nappulan yli. Nappula, jonka yli se hyppää, ei tule lyödyksi, toisin kuin siirron loppuruudussa mahdollisesti oleva vastapelaajan nappula.
Ratsu on liikkunut nykyisellä tavallaan jo varhaisimmissa shakkipelin muunnoksissa, joita pelattiin eräissä Aasian maissa 600-luvulla. Useimpien muiden nappuloiden liikkumissääntöjä sen sijaan on myöhemmin muutettu, kunnes ne vakiintuivat nykyiselleen 1500-luvulla.
Ratsun voimakkuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ratsua pidetään yleensä kolmen sotilaan arvoisena. Täten se on suunnilleen yhtä voimakas kuin lähetti, mutta selvästi heikompi kuin torni.
Pelin alkuvaiheessa ratsu on yleensä selvästi lähettiä vahvempi, koska se voi hypätä muiden nappuloiden yli eivätkä laudan keskellä olevat sotilaat ole sen kannalta tiellä. Ratsu on sotilaiden lisäksi ainoa nappula, jota voi siirtää jo shakkipelin ensimmäisellä siirrolla. Loppupelissä, kun nappuloita on vähän jäljellä, ratsu jää kuitenkin heikommaksi, koska lähetti voi siirtyä yhdellä siirrolla vaikka laudan toiselta reunalta toiselle, kun taas ratsun siirtomahdollisuudet eivät nappuloiden vähenemisestä juuri lisäänny.
Vielä selvemmin kuin muut nappulat, ratsu on sitä vahvempi, mitä lähempänä pelilaudan keskustaa se on. Muuten tyhjällä laudalla se voisi keskellä lautaa olevista ruuduista siirtyä kahdeksaan muuhun ruutuun, mutta reunaruudusta vain neljään ja nurkkaruudusta vain kahteen.
Näistä syistä ratsut pyritään pelin alussa yleensä saamaan mahdollisimman nopeasti laudan keskustaan. Käytännössä peli vain harvoin aloitetaan ratsun siirrolla, mutta monissa tavallisimmissa pelinavauksissa kuten espanjalaisessa, italialaisessa, preussilaisessa ja neliratsupelissä molemmat pelaajat siirtävät ensimmäisellä siirrolla kuningassotilasta ja toisella siirrolla ratsua. Nämä avaukset eroavat toisistaan vasta kolmannella tai sen jälkeisillä siirroilla.
Poikkeuksellisen siirtotapansa vuoksi ratsu voi samanaikaisesti uhata useita vastapelaajan arvokkaimpia nappuloita olematta itse uhattuna. Tällaista sanotaan ratsun haarukaksi. Eräissä tapauksissa ratsulla on myös mahdollista tehdä niin sanottu pussimatti. Tällöin ratsu shakkaa (uhkaa) nurkkaruutuun siirtynyttä vastapelaajan kuningasta, jonka kaikissa viereisissä ruuduissa on nappula, eikä kuningasta täten voi siirtää turvaan.
Loppupelissä, jossa nappuloita on vähän jäljellä, ratsu on yleensä melko heikko nappula. Silloin se on yleensä selvästi heikompi kuin lähetti, joka voi siirtyä kerralla laudan toiselta reunalta päinvastoin kuin suljetuissa asemissa. Ratsu ei ole kovin tehokas suojaamaan omaa etenevää vapaasotilasta tai estämään vastapelaajan vapaasotilaan etenemistä. Ei myöskään ole mahdollista tehdä yksinäisestä kuninkaasta mattia pelkästään kuninkaan ja ratsun avulla. Edes kuninkaan ja kahden ratsun avulla se ei ole mahdollista, ellei vastapelaaja tee erityisen huonoa siirtoa, käytännössä auta itseään mattiin. Toisaalta yhdellä hevosella pääsee teoriassa laudan joka ruutuun, mutta yhdellä lähetillä ei.