Raasepori

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Raaseporin kaupunki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Raasepori
Raseborg

vaakuna

sijainti

Raaseporin linna
Raaseporin linna
Sijainti 59°58′30″N, 023°26′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Raaseporin seutukunta
Kuntanumero 710
Hallinnollinen keskus Tammisaaren keskustaajama
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Karjaa (2009)
Pohja (2009)
Tammisaari (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 1 215,45 km²
75:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 2 354,22 km²
35:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 148,34 km²
– sisävesi 67,11 km²
– meri 1 138,77 km²
Väkiluku 27 108
39:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 23,61 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,5 %
– 15–64-v. 58,0 %
– yli 64-v. 27,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 30,5 %
– ruotsinkielisiä 63,6 %
– muut 5,8 %
Kunnallisvero 9,30 %
92:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Petra Theman
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[6]
 • RKP
 • SDP
 • Vihr.
 • Kok.
 • Vas.
 • PS
23
12
3
2
2
1
www.raasepori.fi

Raasepori (ruots. Raseborg) on Suomen kaupunki, etelärannikolla Uudenmaan maakunnan länsiosassa. Raaseporin kaupungissa asuu noin 27 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 40 000 henkilöä. Asukasluvultaan Raasepori on Suomen 39:nneksi suurin kaupunki. Raasepori on kaksikielinen kunta ja sen asukkaista 64 prosenttia on ruotsinkielisiä.[4]

Raaseporin kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta yhdistyivät. Kunnanvaltuustot päättivät yhdistymisestä 18. kesäkuuta 2007. Raaseporin kaupungin asukkaista hieman yli puolet asuu liitosta edeltäneen Tammisaaren kaupungin alueella.

Kaupungin nimi on peräisin Tammisaaren Snappertunassa sijaitsevasta Raaseporin linnasta. Jouko Vahtola on katsonut linnan mahdollisesti perustaneiden saksalaisten antaneen linnalle nimen Lyypekin lähellä sijaitsevan Ratzeburgin hiippakunnan mukaan.[7] Historiallisesti seutu on keskiajalla kuulunut Raaseporin lääniin. Kaupungille valittiin kutsukilpailun perusteella uusi vaakuna, jota on kritisoitu epäheraldisuuden ja valinnan menettelytapojen vuoksi.[8]

Suomen kunnista Raaseporissa on yhdeksänneksi eniten kesämökkejä. Vuonna 2020 niitä oli 6 848.[9]

Raaseporin naapurikuntia ovat Hanko, Kemiönsaari, Salo, Inkoo ja Lohja.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raasepori sijaitsee Länsi-Uudellamaalla aivan Hankoniemen kannassa. Kaupungin aluetta halkoo lounais–koillissuuntaisesti Pohjanpitäjänlahti, jonka rannalla Tammisaaren keskustaajama sijaitsee. Kaupungin rannikkoa hallitsevat lukuisat saaret, jotka kuuluvat Tammisaaren saaristoon.

Yleisesti Raaseporin maaperää hallitsee Salpausselän pääasiassa moreeni- ja saviperäinen maa-aines. Kaupungin alueen metsät ovat pääasiassa kuivaa kangasta. Vesistöt koostuvat pääasiassa syvälle yltävistä merenlahdista ja saarien välisistä salmista sekä yli kahdestasadasta vähintään hehtaarin laajuisesta järvestä. Laajimmat järvet ovat Gennarbyviken, Määrjärvi, Iso-Kisko ja Degersjön. Iso-Kiskosta Raaseporissa sijaitsee kaakkoisin osa[10]. Suuria jokia ei ole; merkittävin on Mustionjoki.

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammisaaren kirkko

Raaseporin tunnetuin nähtävyys on Raaseporin linnanrauniot, joka on Tammisaaren ja koko läntisen Uudenmaan merkittävin historiallinen jäänne. Linna on osittain entisöity ja kesäisin linnan läheisyydessä toimii kesäteatteri, jonka näyttelijät toimivat linnassa myös oppaana. Keskiajalta on peräisin myös Grabben kanava.

Kaupungissa on lukuisia kirkkoja, joista suurin on 1600-luvulla rakennettu Tammisaaren kirkko. Sen rakennustyöt pani alulle vuonna 1651 kreivi Gustaf Adolf Lejonhufvud. Kirkko sai nykyisen ulkoasunsa kaupunkia vuonna 1821 tuhonneen tulipalon jälkeen. Tenholan,[11] Karjaan[12] ja Pohjan[13] kirkot ovat keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Muut kaupungin alueen kirkot Snappertunassa ja Mustiossa ovat 1600- ja 1700-luvun puukirkkoja. Nykyinen Bromarvin kirkko on rakennettu aikaisemman palaneen kirkon paikalle 1980–1981.

Raaseporissa sijaitsee myös monia muistomerkkejä. Harparskogissa sijaitsee Mannerheimin kivi, joka on pystytetty paikalle, jossa sotamarsalkka Mannerheim vastaanotti vuonna 1941 Hangon rintamalla taistelleiden joukkojen ohimarssin. Karjaalla sijaitsee Maasillan taistelun muistomerkki ja Dragsvikissä sijaitsee Tammisaaren vankileirillä kuolleiden punaisten muistomerkki.

Mustionjoen varrella sijaitsee useita historiallisia ruukkikyliä. Tammisaaren vanhin kaupunginosa, Barckens Udde on suojeltu ja rauhoitettu uusilta rakennuksilta. Sen rakennuskanta koostuu pelkästään 1700- ja 1800-luvun rakennuksista.

Tammisaaren saariston kansallispuisto käsittää osan Raaseporin laajasta saaristosta. Tammisaaressa sijaitsee saariston luontoa esittelevä Tammisaaren luontokeskus. Tammisaaren saaristoon on mahdollista tutustua saaristoristeilyllä, joita tekee M/S Sunnan II. Laiva on entinen sisävesihöyrylaiva Saimaalta. Karjaan Lepinjärvi (Läppträsket) on lintujärvi.

Kaupunginalueella on lukuisia vanhoja kartanoita ja linnoja, kuten Mustion linna ja raunioituneet Grabbackan linna ja Junkarsborgin puulinna.

Kauan asutulla alueella on paljon hautakalmistoja eri aikakausilta. Niitä löytyy muun muassa Brobackasta, Stora ja Lilla näsetistä, sekä Kroggårdsmalmenista. Tämän lisäksi suosittuja nähtävyyksiä ovat Billnäsin ja Fiskarsin ja Antskogin ruukit, jotka ovat Suomen teollistumisen syntysijoja.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Raaseporin ja Hangon kuntaliitoksista.

Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaari, Pohja ja Karjaa yhdistyivät kaksivuotisen liitosprosessin jälkeen. Alueella on sijainnut useita kuntia.

Raaseporin linna rakennettiin Snappertunaan 1300-luvulla. Karjaasta ja Tammisaaresta on myös ensimmäiset kirjalliset lähteet noilta ajoilta.

Tammisaari sai kaupunginoikeudet 1528, jolloin alueen hallinto siirtyi Snappertunasta sinne. Kaupungin merkittävän kirkon olemassaolo saattoi pelastaa sen kaupunkioikeudet, sillä kuningas Kaarle XI oli vielä 1690-luvulla aikeissa peruuttaa ne. 1600-luvulla kaupungin kaupankäynti kärsi myös merkantilismista eli valtion sääntelystä ja holhouksesta. Muun muassa vuonna 1614 ulkomaisten alusten tulo kaupungin satamaan kiellettiin ja vuonna 1636 ulkomaankauppa kiellettiin kokonaan.

1500-luvulla Raaseporin alueelle perustettiin useita Suomen ensimmäisistä ruukeista. Alueelle kehittyi merkittäviä ruukkikyliä kuten Fiskars, Billnäs, Fagervik, Antskog ja Åminnefors.

Useaan kuntaan jakautunut alue alkoi yhdentyä 1900-luvun loppupuolella. Tosin Mustio oli liitetty Karjaan maalaiskuntaan jo 1929. Karjaan mlk puolestaan liitettiin Karjaaseen 1969. Vuonna 1977 alueella tehtiin suuria kuntaliitoksia; Snappertuna ja Tammisaaren mlk liitettiin Tammisaareen ja Bromarv jaettiin Tenholan ja Hangon kesken. Vuonna 1993 Tenhola liitettiin vielä Tammisaareen.

Kyliä ja taajamia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin suurimmat taajamat ovat Tammisaaren ja Karjaan entiset kaupunkikeskustat. Tammisaari on vanha, 1500-luvulla perustettu kaupunki. Karjaa sen sijaan kehittyi asutuskeskukseksi vasta 1900-luvulla rautatieaseman ympärille.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Raaseporissa oli 27 851 asukasta, joista 21 453 asui taajamissa, 6 081 haja-asutusalueilla ja 317:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Raaseporin taajama-aste on 77,9 %.[14] Raaseporin taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Tammisaaren keskustaajama 8 614
2 Karjaan keskustaajama 7 929
3 Pohjan kirkonkylä 2 012
4 Langansböle 840
5 Tenhola 746
6 Mustion asema* 595
7 Fiskari 502
8 Mustion ruukki 215

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Mustion aseman taajama sijaitsee pääosin Raaseporissa, mutta pieniltä osin myös Inkoossa.[15] Pinjainen on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Karjaan keskustaajamaa. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Bromarv lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Tammisaaren alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Jaoteltava vielä tarkemmin Bromarvin, Tenholan, Tammisaaren mlk:n ja Snappertunan kylät.

Box, Bredvik, Bromarv, Båsa, Dragsvik, Fagernäs, Finby, Finby gränd, Gammelboda, Hangist, Harparskog, Hylta, Höstnäs, Ingvalsby, Jomalvik, Jussaari (Jussarö), Kalvdal, Kansjärvi (Kansjärv), Kelkkala (Kälkala), Kisa (Leksvall), Kivitok, Koivuniemi (Björknäs), Kuivasto (Kvigos), Kulla, Kårböle, Langansböle, Långstand, Malarby, Niitlahti (Nitlax), Norrstrand, Näset, Orvlax, Padva, Pargas, Parkkala (Barkala), Prästkulla, Raasepori (Raseborg), Rekuby, Riilahti (Rilax), Rösund, Siggby, Sillböle, Skogby, Skräddarböle, Skåldö, Sköldargård, Snappertuna, Sommarö, Svenskby, Tallbacka, Tenhola (Tenala), Trollböle, Trollshovda, Västervik, Vättlax, Öby, Östanberg, Österby

Karjaan alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Backby, Backgränd, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Bålaby, Båtsmora, Bällarby, Bällby Bäljars, Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Grabbacka, Gösbacka, Heimos, Hållsnäs, Högben, Ingvallsby, Joddböle, Jällsby, Kansbacka, Karjaan asema (Karis station), Karjaan keskusta (Karis centrum), Kasabacka, Kasaby, Kaunislahti (Grundsjö), Kiila (Kila), Kleven, Knapsby, Konungsböle, Kroggård, Kudiby, Kurby, Kvarvbacka, Leppi (Läpp), Lågbacka, Lövkulla, Mangård, Meltola (Mjölbolsta), Mjölnarby, Mustio (Svartå), Nyby, Osmundsböle, Pappila (Prästgården), Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannäs, Sepänkylä (Smedsby), Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarvarböle, Svedja, Tallmo, Torsböle, Visanbacka, Västanby, Österby

Pohjan alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andkärr, Ansku (Antskog), Baggby, Björsby, Bockboda, Bollsta (Bollstad), Borgby, Brunkom, Brödtorp, Böle, Dalkarby, Degernäs, Djekenkulla, Ekerö, Elimo, Fiskari (Fiskars), Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gumnäs, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kiila (Kila), Klinkbacka, Koppskog, Kuovila (Skogböle), Kvarnby, Kyrkbacka, Lillfors, Mörby, Näsby, Pappila (Prästgården), Persböle, Pinjainen (Billnäs), Pohjankuru (Skuru), Ramskulla, Sidsbacka, Sjösäng, Skarpkulla, Skogäng, Skrittskog, Slicko, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Tomasböle, Torby, Trädbollstad, Uusikartano (Nygård), Vesterby, Joensuu (Åminne), Åminnefors

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginjohto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin kaupunginjohtajaksi valittiin maaliskuussa 2022 diplomaatti Petra Theman.[16] Hänen edeltäjänsä Ragnar Lundqvist jäi eläkkeelle syksyllä 2022.[17] Lundqvist hoiti tehtävää kesäkuusta 2017,[18] jolloin hänet valittiin Tom Simolan seuraajaksi. Simola toimi kaupunginjohtajana vuosina 2015–2017. Hänen edeltäjänsä oli Mårten Johansson, joka toimi kaupunginjohtajana 2009–2015. Sitä ennen Johansson toimi Tammisaaren kaupunginjohtajana.[19]

Valtuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin kaupunginvaltuustoon kuuluu 43 jäsentä. Valtuuston enemmistö koostuu RKP:n sekä SDP:n valtuutetuista. Valtuuston puheenjohtaja on RKP:n Anders Walls. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on SDP:n Mats Lagerstam ja toinen varapuheenjohtaja RKP:n Ragna-Lisa Karlsson.[20] Alla puolueiden paikkaluvut kaudella 2021–2025.[6]

Eduskuntavaalit 2023

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporissa kannatettiin eduskuntapuolueita vuoden 2023 eduskuntavaaleissa seuraavasti:[21]

  • RKP 45,8 %
  • SDP 25,9 %
  • Perussuomalaiset 7,8 %
  • Kokoomus 6,5 %
  • Vihreät 3,6 %
  • Vasemmistoliitto 3,3 %
  • Liike Nyt 2,5 %
  • Kristillisdemokraatit 1,3 %
  • Keskusta 1,2 %

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2022 tilanteen mukainen.

Raaseporin väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 29 791
1980
  
 27 972
1985
  
 28 140
1990
  
 28 565
1995
  
 28 567
2000
  
 28 436
2005
  
 28 396
2010
  
 29 065
2015
  
 28 405
2020
  
 27 528
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karjaan Betel-kirkko lokakuussa 2015.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Raaseporissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]

Nämä seurakunnat muodostavat Raaseporin seurakuntayhtymän (ruots. Raseborgs kyrkliga samfällighet).

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Raaseporin alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[24]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Raaseporissa toimivat Betesda Church - Pingstkyrkan i Raseborg ja Karis Betelförsamlingen.[25]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Raaseporin nykyisellä alueella.[23]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Axxellin ammattikoulu Raaseporin Karjaalla.

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporissa on kolme lukiota, Ekenäs gymnasium, Karis-Billnäs gymnasium ja Karjaan lukio.[26] Ammattikoulutusta tarjoavat Luksia ja Axxell, ammattikorkeakoulutusta Yrkeshögskolan Novia.[27]

Kirjasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin kunnan kirjastot ovat Tammisaaren kirjasto, Karjaan kirjasto, Pohjan kirjasto, Bromarvin sivukirjasto, Mustion sivukirjasto, Tenholan sivukirjasto ja kirjastoauto. Mustion sivukirjasto on suljettu toistaiseksi.[28]

Sosiaali- ja terveystoimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin terveyskeskuksella on kolme terveysasemaa: Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren terveysasema.[29]

Vesihuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin Vesi on Raaseporin kaupungin kunnallinen liikelaitos, joka vastaa vesihuollosta eli veden toimituksesta ja jätevedenpuhdistuksesta kaupunginvaltuuston vahvistamilla toiminta-alueilla, noin 6 500 kiinteistön alueella.[30]

Jätehuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin kaupunki on omistajana jätehuoltoyhtiö Rosk’n Rollissa, joka vastaa Länsi- ja Itä-Uudenmaan kuntien, myös Raaseporin, jätehuollosta. Alueen jätehuoltoviranomainen on Uudenmaan jätelautakunta.[31][32]

Energiahuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammisaaren keskustassa sähkönjakelija on Raaseporin Energia. Muualla Raaseporissa jakelija on Caruna.[33]

Valtiolliset palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin Tammisaaressa sijaitsevat Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden Raaseporin toimipiste, jossa on käräjäoikeuden istuntopaikka, Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen Raaseporin poliisiasema, Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston Raaseporin toimipaikka ja Uudenmaan maistraatin Raaseporin yksikkö.[34][35][36][37] Myös syyttäjälaitoksen Etelä-Suomen syyttäjäalueella on toimipiste Raaseporissa.[38]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karjaan rautatieasema

Raaseporin kautta kulkee valtatie 25 Hyvinkäältä Hankoon. Se kulkee sekä Karjaan että Tammisaaren keskustojen ohi, ja noin kolmen kilometrin päässä Karjaan keskustasta siitä erkanee Helsinkiin johtava kantatie 51. Tammisaaresta Saloon johtaa kantatie 52.

Karjaan rautatieasema on risteysasema, jossa Helsingin ja Turun välinen rantarata leikkaa Hyvinkäältä Hankoon johtavan radan. Karjaalla pysähtyy osa Helsingin ja Turun välisistä junista. Sieltä kulkee myös taajamajunia Hankoon. Hyvinkään ja Karjaan välillä on vain tavaraliikennettä. Kunnassa on neljä henkilöliikenteen asemaa, Karjaa, Dragsvik, Tammisaari ja Skogby, joista kolmelta jälkimmäiseltä on yhteyksiä sekä Hankoon että Karjaalle kahden tunnin välein suuntaansa.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[39]

  Alkutuotanto (3.7%)
  Jalostus (21.8%)
  Palvelusektori (72.8%)
  Muut sektorit (1.7%)

Talousalueena Raasepori kuuluu Raaseporin seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 36 970 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 41. suurin.[40]

Raaseporissa oli vuonna 2022 yhteensä 9 777 työpaikkaa ja kaupungissa asui 11 539 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 70,8 prosenttia. Raaseporin työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 72,8 prosenttia, jalostuksen 21,8 prosenttia ja alkutuotannon 3,7 prosenttia.[39]

Raaseporin työpaikkaomavaraisuus on 84,7 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 77,6 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Raaseporissa on 136,6 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[39]

Yritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin suurimmat toimialat yritysten lukumäärän mukaan ovat rakennuspalvelut, kiinteistöpalvelut ja terveyspalvelut. Raaseporin viisi suurinta yksityistä työnantajaa ovat Axxell (462), Geberit Production (163), Celsa Steel Service (150), Sydbevakning – Etelävartiointi (139) ja Attendo La Rosette (101). Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat Celsa Steel Service, Folkhälsan, Geberit Production, Lantmännen Agro Karjaa ja Raaseporin Energia.[41]

Kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä kuntakohtaista elinkeinopolitiikkaa mittaavassa kuntabarometrissä Raasepori on sijoittunut vuosina 2020–2024 keskikokoisten kuntien joukossa alimpaan neljännekseen kolmanneksi viimeiseksi sijalle 75. Yrittäjien antama kokonaisarvosana Raaseporille on 2,60.[42]

Pohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja. Pitäjään perustettiin noin vuonna 1630 Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki.

Nykyään huomattavimpia Raaseporin alueella toimivia yrityksiä ovat:

  • SBA-Interior Ab, Mustio, laivateollisuus (huonekalut, seinä- ja lattiaelementit), sekä laser- ja metallityöalihankinta.
  • Oy Sisu Auto Ab, Suomen ainoa kuorma-autovalmistaja
  • Fiskars
  • Sirkus Finlandian kotikaupunki on Raasepori

Julkistalous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin kunnan verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitettava toimintakate oli vuonna 2023 yli 77 miljoonaa euroa.[43] Raaseporin kunnallisveroprosentti on 9,30 prosenttia vuonna 2025.[44] Raaseporin viisi suurinta yhteisöveron maksajaa olivat vuonna 2022 Ekenäs Sparbank, SBA Interior, Karis Järn – Karjaan Rauta, Fiskars Group ja Celsa Steel Service.[45]

Varuskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenmaan Prikaati toimii Tammisaaren Dragsvikissä.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Raaseporin alueella puhuttuja ruotsin kielen murteita ovat uudenmaanruotsin länsi-uusimaalaisiin murteisiin kuuluvat Bromarvin, Tenholan, Tammisaaren, Pohjan, Karjaan ja Snappertunan murteet.[46]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raasepori kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Rannikkokunnassa kala on kuulunut päivittäiseen ruokavalioon. Tyypillisiä suolakaloja ovat olleet silakka ja lahna ja tyypillisin mauste ruohosipuli. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[47]

Virkistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Retkeily

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaristolaiskoti Tammisaaren saariston kansallispuistossa.

Raaseporin alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Merkittävin kohde on ulkosaaristossa sijaitseva Tammisaaren saariston kansallispuisto. Muita Tammisaaren alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Långön virkistysalueet, Öuddenin puulajipuisto ja Aistien puutarha, Dagmarin puisto ja lähde sekä Västerbyn ulkoilualue. Mustion alueella sijaitsee Korpuddenin virkistysalue. Snappertunan alueen kohteita ovat Miilunpolttajan kylä sekä Kolaholmenin ja Lövön virkistysalueet. Pohjankurussa sijaitsee Horsmajärven luonnonsuojelualue.[48]

Tammisaaren alueen luontoreittejä ovat muun muassa Jussarön polut, Modermaganin luontopolku, Älgön luontopolku, Kopparön polku, Hagen–Ramsholmen–Högholmen sekä Öuddenin satupolku. Mustion alueen reittejä ovat Mustion linnan puistopolut. Snappertunan alueella ovat Raaseporin linnan Lemmenpolku sekä Malmbackan luontopolku. Karjaan alueella sijaitsee Lepinjärven ympäristö- ja kulttuuripolku. Pohjan alueella sijaitsee Gumnäsin ulkoilureitti sekä Pässinrata-ulkoilureitti. Fiskarsissa sijaitsee Fiskarsin ruukin puulajipolku sekä Risslan metsäpolku. Bromarvissa sijaitsee Solbölen tutkimusmetsän reitti.[48]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen Pohjan kunnan alueella on kaksi täysimittaista golfkenttää, kaksi ratsastuskeskusta, laskettelukeskus sekä urheiluopisto.

Urheiluseuroja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bollklubben-46 (BK-46), jalka- ja käsipallo
  • Ekenäs Sport Club (ESC) futsal
  • IF Raseborg, yleisurheilu
  • FBC Raseborg Knights (FBC Raseborg), salibandy
  • Fiskarin Urheilijat -47, suunnistus, yleisurheilu
  • Karjaan Ura, suunnistus
  • Ekenäs Idrottsförening, jalka- ja käsipallo
  • OK Raseborg, suunnistus
  • Raaseporin Korilla, frisbeegolf ja paintball
  • Ruukkigolf, golf
  • Billnäsin ratsastajat, ratsastusseura
  • HC-Grann, ratsastusseura
  • Ice Team Raseborg, jääkiekko ja jääurheilu
  • Team Tamminen (pyöräilyseura)
  • Länsiuudenmaan pyöräilijät LUP-82
  • Raaseporin Kendo - Rensei-Kan ry, kendo

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vanhaa Tammisaarta
    Vanhaa Tammisaarta
  • Vanhaa Tammisaarta
    Vanhaa Tammisaarta
  • Vanhaa Tammisaarta
    Vanhaa Tammisaarta
  • Tammisaaren venesatama etelästä
    Tammisaaren venesatama etelästä
  • Tammisaaren liikennekeskus
    Tammisaaren liikennekeskus

Alueella ennen sijainneet kunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhteiskunta ja politiikka

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Raasepori Oikeusministeriö. Viitattu 24.11.2021.
  7. ↑ Tarkiainen, Kari: Ruotsin itämaa, s. 87. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010.
  8. ↑ Vieläkö Raaseporin vaakunaa vatvotaan? Länsi-Uusimaa.
  9. ↑ Kesämökit 2020 Tilastokeskus. Viitattu 24.11.2021.
  10. ↑ Raasepori. Järviwiki. Viitattu 23.5.2021.
  11. ↑ Tenholan seurakunta
  12. ↑ Karjaan kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Pyhän Marian kirkko. Pohjan Suomalainen Seurakunta.
  14. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  15. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  16. ↑ Lemström, Johanna: Petra Theman Raseborgs nya stadsdirektör. Hufvudstadsbladet, 15.3.2022, s. 14. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 15.3.2022.
  17. ↑ Lemström, Johanna: Petra Therman ser fram emot att jobba i Raseborg. Hufvudstadsbladet, 18.3.2022, s. 12. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 19.3.2022. (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Ylönen, Jorma: Ragnar Lundqvist Raaseporin kaupunginjohtajaksi Kuntalehti. 19.6.2021. Viitattu 9.12.2021.
  19. ↑ Tiainen, Paula: Uusi kaupunginjohtaja haluaa vahvistaa Raasepori-identiteettiä Yle Uutiset. 1.9.2015. Viitattu 9.12.2021.
  20. ↑ Valtuusto Raaseporin kaupunki. Arkistoitu 24.11.2021. Viitattu 24.11.2021.
  21. ↑ Eduskuntavaalit 2023, Raasepori Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2023.
  22. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2021 Tilastokeskus. Viitattu 25.12.2022.
  23. ↑ a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  24. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  26. ↑ Lukiot Raaseporin kaupunki. Viitattu 26.11.2019.
  27. ↑ Muu opetus Raaseporin kaupunki. Viitattu 26.11.2019.
  28. ↑ Aukioloajat ja yhteystiedot 8.10.2019. Raaseporin kaupunki. Viitattu 1.12.2019.
  29. ↑ Terveyskeskus 3.9.2019. Raaseporin kaupunki. Viitattu 1.12.2019.
  30. ↑ Raaseporin Vesi 18.11.2019. Raaseporin kaupunki. Viitattu 1.12.2019.
  31. ↑ Kuntien jätehuoltoa Itä- ja Länsi-Uudellamaalla Rosk'n Roll. Viitattu 1.12.2019.[vanhentunut linkki]
  32. ↑ Jätehuolto 6.11.2019. Raaseporin kaupunki. Viitattu 1.12.2019.
  33. ↑ Energiahuolto 2.6.2020 (päivitetty). Raaseporin kaupunki. Arkistoitu 7.6.2023. Viitattu 15.5.2023.
  34. ↑ Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus Oikeus.fi. 14.8.2019. Oikeusministeriö ja oikeuslaitoksen virastot. Viitattu 1.12.2019.
  35. ↑ Länsi-Uudenmaan poliisilaitos – Yhteystiedot Poliisi. Viitattu 1.12.2019.
  36. ↑ Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto Oikeus.fi. 23.10.2019. Oikeusministeriö ja oikeuslaitoksen virastot. Viitattu 1.12.2019.
  37. ↑ Raaseporin yksikkö Maistraatti. Viitattu 1.12.2019.
  38. ↑ Toimipaikat Syyttäjälaitos. Viitattu 1.12.2019.
  39. ↑ a b c Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 10.12.2024.
  40. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.
  41. ↑ Kunta: Raasepori Finder. Viitattu 10.12.2024.
  42. ↑ Kuntabarometri Taloustutkimus. Viitattu 10.12.2024.
  43. ↑ Kunnan keskeiset tunnusluvut Tutkihallintoa.fi. Viitattu 10.12.2024.
  44. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 Verohallinto. Viitattu 10.12.2024.
  45. ↑ Katso täältä oman kuntasi suurimmat yhteisöveron maksajat Yle. 8.11.2023. Viitattu 9.12.2024.
  46. ↑ Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.9.2024.
  47. ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  48. ↑ a b Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 1, s. 73–74, 77–81, 83–100, 115. Minerva Kustannus, 2022. ISBN 978-952-375-312-9
  49. ↑ a b c Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raasepori.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Raasepori&oldid=22887555”