Prokura

Prokura eli nimenkirjoitusoikeus on tyypillisesti yritysmuotoisessa liiketoiminnassa käytetty tapa antaa yrityksen henkilökunnalle valtuuksia toimia yrityksen nimissä.

Valtuus voi olla niinkin laaja kuin nimenkirjoitusoikeus yrityksen nimissä, mutta kansainvälisesti sitä käytetään myös tarkoittamaan tilannetta, jossa esimerkiksi sihteerillä on oikeus allekirjoittaa papereita esimiehensä puolesta. Prokuraa käytettäessä allekirjoittajaksi merkitään varsinainen allekirjoittaja (esimerkiksi yhtiö tai sihteerin esimies) ja hänen "puolestaan" (pp., lat. per procuram) prokuristi esimerkiksi seuraavasti:

Yritys Oy
Anna Päällikkö
puolesta, Sulo Sihteeri

Prokura Suomen lainsäädännössä

Suomen lainsäädännössä prokuralla tarkoitetaan yleisvaltuutusta, jonka saajalla on oikeus edustaa antajayritystä lähes kaikissa liiketoimissa (poikkeuksen muodostavat muun muassa kiinteistönkaupat).

Suomessa prokuran saaja merkitään yleensä yrityksen kaupparekisteritietoihin, ja tämän merkinnän perusteella prokuristin kanssa asioivat voivat varmistaa, että tarvittavat valtuudet todella ovat olemassa. Kaupparekisterimerkintä luo julkisen luotettavuuden, mikä tarkoittaa, että vilpittömässä mielessä oleva sopijakumppani voi aina vedota kaupparekisterimerkintään, mikäli se poikkeaa todellisista olosuhteista.

Prokuraa sääntelee prokuralaki (130/1979). Lain mukaan prokuristi (lyhenne prok.) voi edustaa kaikissa asioissa prokuran antajatahoa (yritys). Tietyissä erityisen merkittävissä oikeustoimissa tulee kuitenkin saada antajataholta erillinen lupa. Paitsi yksittäiselle henkilölle, prokura voidaan myöntää myös useammalle henkilölle yhdessä. Tällöin voidaan määritellä, kuinka monta prokuristia tarvitaan allekirjoittamaan pätevä oikeustoimi.

Prokuran myöntäjänä voi toimia osakeyhtiön hallitus tai henkilöyhtiössä yhtiömiehet yhdessä.

Aiheesta muualla

• Prokuralaki 2.2.1979/130, Oikeustietokanta Finlex