Pitkähäntäkissa
| Pitkähäntäkissa | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Kissaeläimet Felidae |
| Suku: | Leopardus |
| Laji: | wiedii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Leopardus wiedii |
|
| Synonyymit | |
 Pitkähäntäkissan levinneisyys |
|
| Alalajit [4] | |
|
|
| Katso myös | |
Pitkähäntäkissa eli puuoselotti eli margay (Leopardus wiedii) on Etelä- ja Keski-Amerikassa elävä kissaeläin.[3] Se on läheistä sukua oselotille ja tiikerikissalle.
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä margai.[5]
Pitkähäntäkissa muistuttaa hyvin paljon oselottia, joskin sen pää on lyhyempi, häntä pitempi ja hännän täpläkuviointi on toisenlainen. Pitkähäntäkissassa on merkittävää, että se on sukulaistaan taitavampi kiipeilijä, mistä juontuu sen puuoselotti-nimitys.[3] Oselotti yleensä saalistaa maassa, kun taas pitkähäntäkissa voi viettää koko elämänsä puissa, saalistaen loikkimalla lintuja ja apinoita. Se on toinen kahdesta kissalajista, joiden nilkan joustavuus sallii sen laskeutua puusta pää edellä, toinen on puuleopardi. Se pystyy tarttumaan oksaan yhtä hyvin etu- kuin takatassuillaan ja hyppäämään pitkiä matkoja. Pitkähäntäkissojen on nähty roikkuvan oksista yhden tassun varassa.
Aiemmin pitkähäntäkissojen uhkana oli metsästys, mutta nykyisin lähinnä metsänhakkuut, sillä laji ei juuri liiku metsien ja pensaikkojen ulkopuolella. Naaras saa kerrallaan vain yhden tai kaksi poikasta[3].
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkähäntäkissan kokonaispituus on 80–120 senttiä (josta hännän osuus 35–50 senttiä)[3] ja paino 2,5–4 kiloa. Sen turkki on väriltään keltaruskea ja mustatäpläinen, ja hännässä on rengaskuvioita[3]. Pitkähäntäkissan silmät ovat suuret ja väriltään tummanruskeat[3].
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkähäntäkissan levinneisyysaluetta ovat Keski- ja Etelä-Amerikka Meksikosta Argentiinaan.[1] Laji luokitellaan nykyisin silmälläpidettäväksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Payan, E., Eizirik, E., de Oliveira, T., Leite-Pitman, R., Kelly, M. & Valderrama, C.: Leopardus wiedii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Leopardus wiedii (TSN 552469) itis.gov. Viitattu 18.6.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 45. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals) Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8
- ↑ Kitchener, A. C. et al: A revised taxonomy of the Felidae. The final report of the Cat Classification Task Force of the IUCN/SSC Cat Specialist Group. Cat News Special Issue, 2017, nro 11, s. 1–80. ISSN 1027-2992 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 27.11.2019. (englanniksi)
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) luomus.fi. 2008. Viitattu 18.6.2011.[vanhentunut linkki]