Perheoikeus
Perheoikeus on yksityisoikeuteen kuuluva oikeudenala, jonka tehtävänä on systematisoida avioliiton solmimiseen, lapsen sukunimen valitsemiseen sekä avioliiton päättymiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Perheoikeuden alaan kuuluvat toisaalta aviopuolisoiden välisiä suhteita koskeva lainsäädäntö kuten puolisoiden omaisuussuhteet ja niihin liittyvät vallintarajoitukset, toisaalta lasten ja vanhempien välisiä suhteita koskeva lainsäädäntö kuten säännökset lasten huollosta ja elatuksesta sekä myös adoptiosta ja sen vaikutuksista. Avio-oikeus on osa perheoikeutta käsittäen muun muassa säädökset toisen omaisuuteen, joka aktualisoituu osituksessa. Laajemmassa mielessä voidaan perheoikeuteen lukea myös perintöoikeus.
Suomen keskeisimpiä perheoikeudellisia lakeja ja asetuksia ovat:
- Avioliittolaki (AL)
- Avioliittoasetus
- Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
- Isyyslaki
- Asetus isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta sekä lapsen elatuksesta
- Laki lapseksiottamisesta[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Henkilö-, perhe- ja perintöoikeus Oikeusministeriö. Viitattu 8.5.2023.[vanhentunut linkki]