Peninkulma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hämeen härkätie oli vuonna 1556 Jaakko Teitin mukaan 27 "mil". Väinö Voionmaan mukaan Teitti tarkoitti ns. vanhaa suomalaista peninkulmaa, jolloin Härkätien pituus olisi ollut 162 kilometriä.[1]

Peninkulma (lyhenne pnk[2] tai pk[3], ruots. mil) on vanha suomalainen pituusyksikkö, jolla nykyisin tarkoitetaan 10 kilometrin[3] matkaa. Alun perin sen on arvioitu tarkoittaneen noin 6 kilometrin matkaa[4], mutta sen pituus on vaihdellut alueittain.[5]

Alkuperäinen noin 6 kilometrin matkaa tarkoittanut peninkulma eli ns. vanha suomalainen peninkulma, oli käytössä vuoteen 1655 saakka, jolloin Suomessa siirryttiin ns. ruotsalaiseen peninkulmaan, joka oli 10 virstaa eli 10,688 kilometriä.[6][5]

Vuonna 1887 Suomessa siirryttiin metrijärjestelmään, mutta nimitys peninkulma jäi edelleen käyttöön, vaikka se ei varsinaiseen metrijärjestelmään kuulunutkaan. Metrijärjestelmään siirtymisen yhteydessä peninkulma määriteltiin tasan 10 kilometriksi. Myös Ruotsi-Norjassa vahvistettiin vuonna 1889, että peninkulma oli tasan 10 kilometriä. Suomen nykyinen mittayksikköasetus ei sitä enää tunne.

Käyttö Ruotsissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peninkulmaa käytetään Ruotsissa yleisesti puhekielessä. Esimerkiksi moottoriajoneuvojen polttoaineenkulutus ja kilometrimäärä ilmoitetaan lähes poikkeuksetta peninkulmina. Siten ”4 900 mil” ajetulla autolla on ajettu 49 000 km.[7] Ruotsissa polttoaineenkulutus peninkulmaa kohden, ”milkostnad”, ja kilometrikorvaus, ”milersättning”, esiintyvät termeinä jopa lainsäädännössä. Tiomila on suunnistuskilpailu, jossa on 10 osuutta (tio-), joista jokainen noin 10 km (-mil-).

EU-direktiivi 80/181/ETY, niin sanottu ”mittayksikködirektiivi”, määrää että vuoden 2009 loppuun mennessä jäsenmaiden tulee luopua, tietyille vanhoille jäsenmaille myönnetyin poikkeuksin, SI-järjestelmään kuulumattomista kansallisista mittayksiköistä virallisissa yhteyksissä, mainonnassa, kaupankäynnissä ja niin edelleen.

Sanan etymologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peninkulma liittyy koiraan. Sanan alkuosana on vanha koiran nimitys peni. Sanan loppu vaihtelee murteittain: kulma, kuorma, kuulema, kuuluma.

On arveltu, että sana on alkuaan ollut peninkuulema. Se on tarkoittanut matkaa, jonka päähän koiran haukunta kuuluu. Kuorma-loppuiset peni(n)kuorma ja pelikuorma ovat luultavasti peninkuuleman äänteellisiä muunnoksia. Toinen mahdollisuus on, että ne ovat alkuaan tarkoittaneet matkaa, jonka koira jaksaa levähtämättä vetää kuormaansa.[8]

  1. Jaakko Masonen: Hämeen härkätie, s. 60. Tiemuseon julkaisuja 4. Valtion painatuskeskus. Helsinki., 1989.
  2. Lyhenneluettelo 28.05.2020. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 28.05.2020.
  3. a b Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 26.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 10.12.2013.
  4. http://www.finnica.fi/suomi/artikkelit/tiellakulkijoidenopastaminen.htm
  5. a b Jaakko Masonen: Hämeen härkätie, s. 60. Tiemuseon julkaisuja 4. Valtion painatuskeskus. Helsinki., 1989.
  6. Tietosanakirja, osa 7, sivu 372; Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1909-1922, Helsinki
  7. bytbil.com verkkopalvelussa myynnissä olevat Volvo-henkilöautot bytbil.com. Viitattu 7.9.2016. (ruotsiksi)
  8. Liian pitkä askel. Kotimaisten kielten keskus.