Pekka Visuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pekka Visuri vuonna 2009 Suomen Rauhanpuolustajien 60 vuotta rauhan puolesta -juhlaseminaarissa.

Pekka Juhani Visuri[1] (s. 25. joulukuuta 1942 Hämeenlinna)[1] on suomalainen upseeri, professori ja politiikan tutkija.

Koulutus ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekka Visuri suoritti varusmiespalveluksen Erillisessä Kranaatinheitinkomppaniassa 1963 Hämeenlinnassa. Hän valmistui Kadettikoulusta 1966. Upseeriuransa aikana hän palveli muun muassa varusmieskouluttajana Panssarivaunupataljoonassa, Panssariprikaatissa ja myöhemmin esikuntatehtävissä Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnassa. Hän erosi vakinaisesta palveluksesta 1990.

Visuri toimii Maanpuolustuskorkeakoulun dosenttina. Hän on myös ollut Ulkopoliittisen instituutissa vierailevana tutkijana vuosina 1990–2003. Oppiarvoltaan Visuri on valtiotieteen tohtori ja sotilasarvoltaan eversti (ylennettiin vuonna 2001 reservistä). Hänen väitöskirjansa käsitteli Suomen sodanjälkeistä turvallisuuspolitiikkaa.

Vuonna 2000 Visuri kirjoitti Kosovon sodasta kirjan, jonka katsottiin kyseenalaistaneen monia yleisiä näkemyksiä sodasta. Helsingin Sanomat taas kritisoi Visurin kirjassaan esittämiä näkemyksiä puolueellisiksi. [2] Vuonna 1997 ilmestynyt Turvallisuuspolitiikka ja strategia on Visurin laatima viisisataasivuinen yleistason perusteos aiheestaan. Visuri on myös suomentanut muutamia saksankielisiä kirjoja. Vuonna 2013 hänet palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla.[3]

  • Puolustusvoimat kylmässä sodassa : Suomen puolustuspolitiikka vuosina 1945–1961 (1994)
  • Itämeri: turvallisuuspoliittisia näkemyksiä (1993, toimittanut yhdessä Martti Seppäsen kanssa)
  • Totaalisesta sodasta kriisinhallintaan : puolustusperiaatteiden kehitys läntisessä Keski-Euroopassa (1989)
  • Saksa ja Suomi : pohjoismainen näkökulma Saksan kysymykseen (1992, Tuomas Forsbergin kanssa)
  • Turvallisuuspolitiikka ja strategia (1997)
  • Puolustusvoimat itsenäisyyden turvana (1998)
  • Kosovon Sota (2000)
  • Maailmanpolitiikan muutos ja Suomi: arvio syksyn 2001 terrori-iskujen vaikutuksista (2002)
  • Suomi kylmässä sodassa (2006)
  • Suomi Rauhanturvaajana 1991–2006 (2006, Charly Salonius-Pasternakin kanssa)
  • Suomen sota 1808–1809 (2008, Reima T. A. Luodon ja Heikki Talvitien kanssa)
  • Idän ja lännen välissä - puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella (2010)
  • Maailman muutos ja Suomi (2011)
  • Myrskyn silmässä: Suomi ja uudet kriisit (2011)
  • Mannerheim ja Rytin vaikeat valinnat. Suomen johdon ratkaisut jatkosodan käännekohdassa (2013)
  • Paasikiven Suomi. Suurvaltojen puristuksessa 1944–1947 (2015)
  • Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941, Docendo, 2017 ISBN 978-952-291-388-3
  • Waldemar Erfurth – sotapäiväkirja 1942–1943, toim. ja suom. Pekka Visuri. Docendo, 2018 ISBN 978-952-291-538-2
  • Visuri, Pekka & Talvitie, Heikki: Kylmän sodan päätös : draamaa Helsingissä, Moskovassa ja Berliinissä. Helsinki: Into, 2023. ISBN 978-952-393-051-3
  1. a b Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on 2009, s. 1175. (Visuri, Pekka) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1
  2. Pekka Visuri: Nato ja Yhdysvallat Kosovon sodan suurimmat konnat Helsingin Sanomat. Viitattu 17.8.2022.
  3. Tietokirjailijapalkinnot myönnettiin viidelle HS.fi. 26.10.2013. Viitattu 26.10.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]