Paul Tatum

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Paul E. Tatum (1955 Edmond, Oklahoma3. marraskuuta 1996 Moskova) oli yhdysvaltalainen liikemies.[1][2]

Tausta ja hotellitoiminta Venäjällä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tatum suoritti opintoja Oklahoma State Universityssa. Hän vaurastui jo nuorena öljy- ja kiinteistöaloilla, mutta menetti miljoonan Oklahoma Cityn Penn Square Bankin kaatuessa. Tatum kävi Moskovassa ensimmäisen kerran oklahomalaisen kauppadelegaation jäsenenä vuonna 1985.[1] Hän arvoi Neuvostoliiton talouden osittaisen vapauttamisen luovan hyvän pohjan liiketoiminnalle maassa.[3] Muun muassa Richard Nixonin entisen kansliapäällikkö H. R. Haldemanin tuella Tatum sai irvineläiselle Americom Business Centers -yhtiölleen järjestettyä 50 miljoonan dollarin sopimuksen yhteisestä hankkeesta Inturistin ja Radisson-hotelliketjun kanssa. Hankkeen pohjalta perustettiin Slavjanskaja-hotelli, josta tuli yksi Moskovan ensimmäisistä länsimaalaistyylisistä hotelleista. Americom Business Centers omisti hotellista 40 %, Inturist 50 % ja Radisson 10 %. Huippukokouksessa vuonna 1990 George H. W. Bush mainitsi hankkeen esimerkkinä neuvostoliittolais-yhdysvaltalaisesta yhteistyöstä.[1] Muun muassa Bill Clinton majoittui Slavjanskajaan Moskovan-matkoillaan.[3] Tatumin lisäksi Moskovaan muutti hänen lankonsa Rick Furmanek vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Furmanek aloitti työskentelyn Tatumille.[1]

Slavjanskaja-hotellin omistusjärjestelyt muuttuivat, koska Neuvostoliiton hajottua Inturistin tilalle tuli uusi matkatoimisto, jonka korvasi sitten osaomistajana Moskovan kaupungin kiinteistökomitea.[1] Tatum ajautui pitkään kiistaan hotellin omistajuudesta.[3] Radisson luopui vuonna 1994 yhteistyöstä Tatumin yhtiön kanssa. Tatumin mukaan venäläiseen liiketoimintaan osallistui järjestäytynyt rikollisuus. Hän myös syytti venäläisiä yrityksestä sysätä ulkomaiset kumppaninsa syrjään voidakseen ottaa koko hotellin hallintaansa. Kesäkuussa 1994 Venäjän liittovaltiolliset joukot ratsasivat Slavjanskaja-hotellin aulan ja pidättivät kymmenen epäiltyä gangsteria baarissa. Tatumilta evättiin pääsy hotelliin, minkä jälkeen hän piti parkkipaikalla lehdistötilaisuuden, jossa arvosteli venäläisiä liikekumppaneitaan. Puolitoista viikkoa myöhemmin Tatum meni hotellille luotiliiveillä varustautuneena ja kahdentoista henkivartijan seurassa. Hän majoittautui hotelliin päivien ajaksi. Hän ajoi lehdistössä voimakkaasti näkökulmaansa ja haki julkisuutta asialleen.[1] Tatum kuitenkin piti haastattelussa vuonna 1994 Moskovaa edelleen ”yrittäjän taivaana” ja uskoi Venäjän voivan nopeasti kehittyä Yhdysvaltoja muistuttavaksi.[3] Tatum syytti lehdistössä Moskovan kiinteistökomitean nimittämää hotellin pääjohtaja Umar Džabrailovia tšetšeenimafian johtohahmoksi. Džabrailov määräsi Tatumin häädettäväksi hotellista. Hän kertoi lehdistölle Tatumin olevan hotellille velkaa lähes 300 000 dollaria. Lisäksi hän syytti Tatumia summan siirtämisestä Venäjän ulkopuolelle.[1]

Tatum jatkoi kiistaan osallistumista. Hän kertoi ystävilleen, että jos lähtisi Venäjältä, pelkäisi pääsynsä maahan tulevan myöhemmin evätyksi. Kesäkuussa 1996 hän sulki yrityksensä toimiston Irvinessa ja keskitti liiketoimensa pelkästään Moskovaan. Tatum vetosi Yhdysvaltain suurlähetystöön, kongressiedustajiin, merkittäviin liike-elämän vaikuttajiin ja venäläisiin poliitikkoihin. Hän myös pyysi Moskovan poliisilta suojelua, mutta ei sitä saanut.[1]

Muu yhteiskunnallinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa Tatum oli ollut Oklahoman republikaanien varainkerääjä.[3] Venäjällä hän oli aktiivinen Boris Jeltsinin tukija Neuvostoliiton vallankaappausyrityksen aikana vuonna 1991. Tatum osallistui Moskovan amerikkalaisen kauppakamarin perustamiseen. Tatumia kuvailtiin vuonna 1992 venäläisessä lehdessä yhdeksi Moskovan ”halutuimmista poikamiehistä”. Hän keräsi rahaa Bolšoi-teatterille ja rahoitti Venäjän ortodoksikirkon koulutoimintaa sekä Kremlin Cup -tennisturnausta.[1]

Tuntematon hyökkääjä ampui Tatumin kuoliaaksi lähellä metroaseman sisäänkäyntiä Moskovan keskustassa.[3] Hän sai yksitoista osumaa selkään Kalašnikov-kivääristä, jota tuntematon henkilö oli kantanut kassissaan. Tilanteessa oli ollut paikalla kaksi henkivartijaa. Tatum oli ennen kuolemaansa kertonut ystävälle olevansa menossa tapaamaan jotakuta metroasemalle, mutta ei ollut antanut tarkempia tietoja.[1]

Moskovan poliisin tiedottajan mukaan Tatum oli yrittänyt toimia Moskovassa kuin hän olisi toiminut Yhdysvalloissa. Hän ei ollut uskonut järjestäytyneen rikollisuuden edustajien tappavan merkittävää Yhdysvaltain kansalaista.[1] Venäläisten liikemiesten murhat olivatkin yleisiä 1990-luvun Venäjällä, mutta ulkomaalaisten liikemiesten murhat suhteellisen harvinaisia. Monet tällaiset murhat jäivät selvittämättömiksi ja ne oletettiin palkkamurhiksi.[3]

Tatum haudattiin toivomuksensa mukaisesti Moskovaan.[1]

  1. a b c d e f g h i j k l Julia Rubin, Murder in Moscow Ends Dream of an American Entrepreneur Los Angeles Times 24.11.1996, viitattu 25.8.2024 (englanniksi)
  2. An American Businessman In Moscow: The Story Of Paul Tatum GangstersInc.org 7.9.2002, viitattu 25.8.2024 (englanniksi)
  3. a b c d e f g U.S. Entrepreneur Is Gunned Down in Moscow The New York Times 4.11.1996, viitattu 25.8.2024 (englanniksi)