Pasilan rautatietunneli
| Pasilan rautatietunneli | |
|---|---|
 Graffiteja tunnelin sisällä vuonna 2009. |
|
| Alittaa | Itä-Pasilan ja Mäkelänkadun |
| Paikkakunta | Helsinki |
| Maa | Suomi |
| Koordinaatit | (läntinen suuaukko) |
| Avattu | 1965[1][2] |
| Pituus | 650 m[3] |
| Raiteita | 1 |
Pasilan rautatietunneli (myös nimillä Vallilan tunneli tai Kumpulan tunneli[4]) on Sörnäisten satamarataan kuulunut rautatietunneli Pasilan ja Vallilan kaupunginosien välillä Helsingissä. Vuonna 1965 valmistunut 650-metrinen tunneli rakennettiin osaksi satamaradan uutta yhteyttä Vallilan pohjoisosan kautta Kyläsaareen ja edelleen Sörnäisten satamaan Sompasaareen.[1] Tunneli on edelleen olemassa ja sillä on uusiokäyttöä urheilutilana, mutta sen itäistä suuaukkoa Vallilanlaaksossa ei enää ole.
Jo vuonna 1863 liikennöintinsä aloittaneen Sörnäisten satamaradan alkuperäinen reitti kulki Teollisuuskadulla Vallilan eteläosassa, mutta yhteys oli sittemmin käynyt hankalaksi ja päätetty purkaa. Uutta tunnelin sisältävää pohjoisempaa rataosuutta on kutsuttu myös Kumpulan radaksi.[1]
Tunneli alkaa lännessä Teollisuuskadun, Ratamestarinkadun ja Kumpulantien kulmasta Itä-Pasilassa[5] ja alittaa Itä-Pasilan asuinalueen. Idässä se päättyy Vallilanlaaksoon lähelle Vallilan siirtolapuutarhaa. Vielä 2010-luvun loppuun asti avoimena olleen itäisen suuaukon maamerkkinä sen yläpuolella oli Mäkelänrinteen uintikeskus.[3] Luotisuoraksi kutsutussa tunnelissa auringonvalo näkyi toiseen päähän.[3] Osaksi tunneli on louhittu kallioon ja osittain avolouhokseen, johon on rakennettu betonista siltarakenne.[1][3] Itse tunneli saatiin valmiiksi vuoden 1964 loppuun mennessä, mutta vahvistustyöt jatkuivat seuraavaan vuoteen asti.[1] Ensimmäinen juna liikennöi tunnelissa 18. lokakuuta 1965.[6]
Liikennöinti satamaradalla päättyi vuonna 2008.[2] Kiskot purettiin, eikä tunnelilla ole sen jälkeen ollut käyttöä liikenteessä. Graffitien täyttämä tunneli säilyi pitkään läpikuljettavana[7], ja siellä järjestettiin niin kutsuttuja ”tunnelibileitä”.[2] Lopulta itäinen sisäänkäynti kuitenkin tukittiin maa-aineksella ja Pasilan puoleinen sisäänkäynti lukittiin. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli vuonna 2016 valtuustoaloitteen, jossa ehdotettiin tunnelin muuttamista pyöräilijöiden käyttöön. Sörnäisten radan kanssa samoihin aikoihin puretun Helsingin satamaradan tilalle oli Kampin ratakuiluun rakennettu suosioon noussut pyöräilykäytävä Baana. Pasilan tunneli todettiin kuitenkin liian pitkäksi ja kapeaksi sopiakseen turvalliseksi ja miellyttäväksi osaksi pyöräverkkoa.[5] Myös nousu Ratapihantielle olisi ollut liian pitkä ja kalteva.[5]
Käyttö 2020-luvulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2021 osa tunnelista palasi käyttöön, kun se remontin jälkeen valmistui 138 metriä pitkäksi juoksukäytäväksi, joka on osa Mäkelänrinteen Urhea-kampusta.[3][8] Kampusalueen rakennustöiden aikana tunnelia käytettiin myös tavarakuljetuksiin, ja sen sanottiin olevan logistisesti ratkaisevassa roolissa alueen rakentumisessa.[9] 650-metrisestä tunnelista haluttiin alun perin liikuntakäyttöön 200 metriä, mutta betonikatto oli vanhentunut liian huonokuntoiseksi, ja sen kunnostaminen turvalliseksi olisi ollut kallista ja katkaissut liikenteen Mäkelänkadulta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kumpulan satamarata käyttöön (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 19.10.1965. Viitattu 2.4.2021.
- ↑ a b c Pukka, Linda: MTV-reportaasi Helsingin underground-kulttuurin piilotetusta keskuksesta: Salabileitä, jättigraffiteja ja hylätty tunneli MTV Uutiset. 23.10.2016. Viitattu 23.6.2021.
- ↑ a b c d e f Siippainen, Aapo: Kuva: 650 metriä pitkään tunneliin remontoidaan harvinainen juoksusuora – Mäkelänkadun alta paljastui karu yllätys Helsingin Uutiset. 9.10.2019. Viitattu 2.4.2021.
- ↑ Alameri, Mikko; Katajisto, Juhani & Keränen, Tapio: Rautateiden Pasila, s. 154–155. Helsinki: Kustantaja Laakkonen, 2017. ISBN 978-952-5805-84-0
- ↑ a b c Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee Pasilan ja Vallilanlaakson välistä junatunnelia dev.hel.fi. 2016. dev.hel.fi. Viitattu 3.4.2021.
- ↑ Erävuori, Jukka: Helsingin sataman ja satamahallinnon historia, s. 172. Helsingin kaupunki, 1981.
- ↑ Pasilan galleria Kuvasarjatuli. 10.6.2019. Viitattu 2.4.2021.
- ↑ Pusa, Ari: Helsingin Mäkelänrinteeseen nousee Suomen suurin valmennuskeskus Helsingin Sanomat. 3.3.2020. Viitattu 11.10.2021.
- ↑ Urhea-halli ulottuu junatunneliin 2021. Jatke. Viitattu 1.2.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pasilan rautatietunneli Wikimedia Commonsissa
