Pampalon kultakaivos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pampalon kultakaivos sijaitsee Ilomantsin Hattuvaarassa niin sanotulla Karjalan kultalinjalla, 40 kilometrin pituisella kultaa sisältävällä alueella. Pampalon kaivoksen omistaa Endomines Oy, joka on ruotsalaisen Endomines AB:n tytäryhtiö.

Pampalon kultaesiintymän löysi Geologian tutkimuskeskus (GTK) vuonna 1990. Vuonna 1994 Outokumpu Mining osti esiintymän oikeudet nimiinsä. Outokummun luopuessa kaivostoiminnasta esiintymän oikeudet myytiin australialaisen Dragon Miningin suomalaiselle tytäryhtiölle Polar Miningille, ja vuonna 2006 kaivosoikeudet siirtyivät nykyisen omistajan hallintaan. Endomines Oy aloitti kaivoshankkeen eteenpäin viemisen välittömästi ja aloitti kaivoksen rakennusurakan vuonna 2009. Pampalon kaivosalueelle on rakennettu rikastamo, murskaamo, rikastushiekka-alue, konttori ja huoltotilat. Kaivos käynnisti toimintansa helmikuussa 2011.[1]

Pampalon kaivokselta louhitaan malmia noin 270 000 tonnia vuodessa, kultapitoisuuden ollessa keskimäärin 3–4 grammaa tonnissa. Tavoitteena on tuottaa vuosittain noin 800–900 kg (runsaat 25 000 unssia) kultaa. Pampalon mineralisaatio muodostuu kolmesta yhdensuuntaisesta linssistä. Malmiot tunnetaan hyvin 450 metrin syvyyteen saakka, mutta mineralisaation syvemmistäkin osista on saatu havaintoja. Vuonna 2012 tuotannon arvioitiin jatkuvan vielä seuraavan noin viiden–kuuden vuoden ajan.[1]

Pampalon kaivoksen tuotanto keskeytettiin syksyllä 2018 kullan alhaisen markkinahinnan vuoksi. Kaivoksen syvennys 100 metrillä aloitettiin huhtikuussa 2021 ja kaivoksen rikastamo käynnistyi vuoden 2021 lopulla. Kaivoksen tuotanto alkoi uudelleen alkuvuodesta 2022 kullan hinnan noustua. [2][3]

Pampalon rikastusprosessi koostuu murskauksesta, jauhatuksesta, ominaispainoerotuksesta, vaahdotuksesta sekä kuivauksesta ja varastoinnista. Rikastuksessa ei käytetä syanidia vaan hienojakoinen kulta erotetaan sivukivestä mekaanisesti. Rikastamon käynnistyksestä alkaen (2/2011) elokuun 2012 alkuun mennessä rikastamo oli tuottanut vaahdoterikastetta noin 8500 tonnia sisältäen noin 1000 kg kultaa. Pampalon kaivokselta lähtee viikoittain noin 100 tonnia vaahdotekultarikastetta jatkokäsittelyyn Bolidenin Harjavallan sulattoon sekä kerran kuussa korkeamman kultapitoisuuden omaavaa painovoimarikastetta Norjaan jatkojalostettavaksi. Kaivos työllistää vakituisesti yli 80 henkeä; alueella työskentelee myös noin 30 urakoitsijayritysten henkilöä.

Pampalon kaivoksen rikastamossa rikastettiin vuosina 2013–2016 toimineen Rämepuron sivukaivoksen malmi ja siellä tullaan rikastamaan vuonna 2024 avattavan Hoskon sivukaivoksen malmi.[4][5]

Kaivos sijaitsee arkeeisella vihreäkivialueella, jossa on vulkaanisperäistä kiviainesta. Tällaisessa kallioperässä saattaa muodostua kultamalmia. Kaivoksen perustamisen ajankohta oli otollinen kullan hinnan ollessa huipussaan. Pampalon kaivoksesta tuli käynnistyessään Suomen viides toimiva kultakaivos.[6]

Pampalon kaivos on saanut vuosien varrella runsaasti huomiota ympäristöasioiden hoidon tilasta.[7]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]