Oskar Friman
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten kreikkalais-roomalainen paini | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Antwerpen 1920 | 60 kg | |
| Kultaa |
Pariisi 1924 | 67,5 kg | |
Oskar David ”Oskari” Friman (27. tammikuuta 1893 Valkeala[1] – 18. lokakuuta 1933 Viipuri)[2][3][4] oli suomalainen peltiseppä[5] ja painija.[6] Hän voitti kaksi kertaa olympiakisojen kultamitalin.[7][5]
Friman voitti kolme Pohjoismaiden mestaruutta. Hän oli mestari vuonna 1920 67,5 kg:n sarjassa ja vuosina 1921 ja 1923 75 kg:n sarjassa.[8]
”Oski” oli luonteeltaan nopea painija, jolla oli kovat sormivoimat. Hänen lempinimensä oli ”Paini-insinööri”[5]. Matossa käsivarsiotteesta tehty kiepaus sillan kautta sai nimen ”Frimanin patentti”.
Friman edusti urallaan Imatran Jyskettä, Voikkaan Viestiä, Viipurin Reipasta ja parhaina vuosinaan Viipurin Voimailijoita. Hän oli 1930-luvun alussa ennen kuolemaansa ensin Ruotsin ja viimeksi Suomen painimaajoukkueen päävalmentaja. Ennen valmennustyötä hän työskenteli teurastajana ja peltiseppänä.
Oskar Frimanin muistokivi paljastettiin 21. lokakuuta 1934 Viipurissa Sorvalin hautausmaalla. Kahta painijaa esittävän kiven pystytti Viipurin Voimailijat. [9]
Saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olympiakultaa 1920 (kreikkalais-roomalainen paini, höyhensarja 60 kg) ja 1924 (kevyt sarja[7] 67,5 kg).[5][7] Varamies vuoden 1928 olympiakisoissa.
- Maailmanmestari 1921[7] (sarja 67,5 kg)
- Pohjoismaiden mestari 1920 (67,5 kg), 1921 ja 1923 (75 kg)[8]
- 11 Suomen mestaruutta: 1915–1917 (60 kg), 1918–1921, 1923 ja 1928 (67,5 kg) sekä 1922 ja 1924 (75 kg)[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Reino Rinne – Pekka Tiilikainen: Suomen urheilun tähtihetkiä (Karisto, 1969)
- Antti O. Arponen: 100 vuotta Karjalan urheilua (Gummerus, 2006)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuka kukin oli 1900–1961
- ↑ Kuolinilmoitus, Oskar David Friman, synt. 27.1.1893 Nurmissa, kuoli 18.10.1933 Viipurissa, Karjala, 1933, No 283, sivu 1, julkaistu 21.10.1933
- ↑ Oskar Friman kuollut, ..Friman oli syntynyt v. 1893 Nurmissa lähellä Viipuria, Kouvolan Sanomat, 1933, No 118, sivu 3, julkaistu 21.10.1933
- ↑ Viipurin tksrk: Rippikirjat: Sidos 018a: Sivu 184: Oskar Taavetti Taavetinp. Friman Kansallisarkisto. Viitattu 26.12.2024.
- ↑ a b c d CD-Facta 2005: suomenkielinen tietosanakirja. (Artikkeli: Friman, Oskar - CD-ROM-levy, Interaktiivinen multimedia, sisältää myös sivistyssanaston ja tietotekniikan sanaston) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29148-X
- ↑ Urheilumme kasvot, Osa 4, Friman, Oskar David (Oskari), sivu 340, vastaavat toimittajat Risto Rantala ja Markku Siukonen, Oy Scandia Kirjat Ab, Keuruu 1976
- ↑ a b c d Rantala Risto, päätoimittaja, Itkonen Mikko, Suramo Ari ; grafiikka: Vakkila, Juha.: Otavan tietosanakirja. (Artikkeli: Friman, Oskar, Teoksen muoto: CD-linja Ulkoasu: 1 optinen levy (CD-ROM) : vär. ; 12 cm.) Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-15139-8
- ↑ a b c Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 276–277. Otava, 1970.
- ↑ Oskar Frimanin muistokivi, Helsingin Sanomat, 21.10.1934, nro 284, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.10.2024
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juha Kanerva: Friman, Oskari (1893–1933) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Täysinpalvellut painiprofessori, Kansan kuvalehti, 15.01.1932, nro 3, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
