On ne meurt que deux fois
On ne meurt que deux fois | |
---|---|
Ohjaaja | Jacques Deray |
Käsikirjoittaja |
|
Perustuu | Derek Raymondin romaaniin He Died with His Eyes Open (1984) |
Tuottaja | Norbert Saada |
Säveltäjä | Claude Bolling |
Kuvaaja | Jean Penzer |
Leikkaaja | Henri Lanoë |
Tuotantosuunnittelija | François de Lamothe |
Pukusuunnittelija | Corinne Jorry |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Ranska |
Tuotantoyhtiö | |
Levittäjä | Studio Canal |
Ensi-ilta |
|
Kesto | 105 minuuttia |
Alkuperäiskieli | ranska |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
AllMovie | |
On ne meurt que deux fois (”Kuolet vain kahdesti”) on vuonna 1985 ensi-iltansa saanut Jacques Derayn ohjaama ranskalainen neo-noir-tyylinen rikos- ja jännityselokuva, jonka pääosissa ovat Michel Serrault ja Charlotte Rampling. Elokuva perustuu Derek Raymondin vuonna 1984 julkaistuun romaaniin He Died with His Eyes Open, jonka pohjalta Jacques Deray ja Michel Audiard sovittivat käsikirjoituksen.[1][2]
Elokuva palkittiin tuomariston palkinnolla vuoden 1985 Montrealin elokuvajuhlilla, ja Jean Penzer palkittiin elokuvasta parhaan kuvauksen Césarilla.[2][3]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rikoskomisario Robert Staniland (Michel Serrault) tutkii pianistin kuolemaa. Hän tapaa murhan uhrin rakastajattaren Barbara Sparkin (Charlotte Rampling), joka tunnustaa rikoksen. Staniland ei kuitenkaan usko häntä havaintojensa ja kokemuksensa perusteella ja ryhtyy selvittämään totuutta yllättävin tuloksin.[2]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Michel Serrault | … | Robert Staniland |
Charlotte Rampling | … | Barbara Spark |
Xavier Deluc | … | Marc Spark |
Élisabeth Depardieu | … | Margo Berliner |
Gérard Darmon | … | Jean-Loup Soeren |
Jean-Pierre Darroussin | … | Moulard |
Jean-Paul Roussillon | … | Léonce |
Jean Leuvrais | … | komissaari Bauman |
Maurice Barrier | … | Arthur Chalon |
Julie Jézéquel | … | Sophie |
Riton Liebman | … | Éric Berliner |
Ensi-ilta ja vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]On ne meurt que deux fois julkaistiin elokuvateattereissa Ranskassa 9. lokakuuta 1985.[1] Elokuva keräsi Ranskassa teatterikierroksensa aikana yli miljoona katsojaa.[4]
César-palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosi | Kategoria | Ehdokas | Tulos | Lähde |
---|---|---|---|---|
1985 | Paras kuvaus | Jean Penzer | Voitto | |
Paras naispääosa | Charlotte Rampling | Ehdokkuus | ||
Paras miespääosa | Michel Serrault | Ehdokkuus | ||
Paras miessivuosa | Xavier Deluc | Ehdokkuus | ||
Paras alkuperäinen tai sovitettu käsikirjoitus | Jacques Deray ja Michel Audiard | Ehdokkuus | ||
Paras musiikki | Claude Bolling | Ehdokkuus | ||
Paras leikkaus | Henri Lanoë | Ehdokkuus | ||
Paras lavastus | François de Lamothe | Ehdokkuus |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c On ne meurt que deux fois (1985) Jacques Deray Ciné-Ressources. Cinémathèque française. Viitattu 3.5.2024. (ranskaksi)
- ↑ a b c Rasmussen, Linda: On Ne Meurt Que Deux Fois (1985) AllMovie. AllMovie, Netaktion LLC. Viitattu 3.5.2024. (englanniksi)
- ↑ a b On ne meurt que deux fois César. Académie des César. Viitattu 3.5.2024. (ranskaksi)
- ↑ ON NE MEURT QUE DEUX FOIS JP’s Box-Office. Viitattu 3.5.2024. (ranskaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- On ne meurt que deux fois Internet Movie Databasessa (englanniksi)