Olga Forš
Olga Dmitrijevna Forš (myös Forsch, ven. О́льга Дми́триевна Форш; 28. toukokuuta (J: 16. toukokuuta) 1873 Gunibin linnoitus Dagestanissa – 17. heinäkuuta 1961 Leningrad) oli venäläinen neuvostokirjailija.
Olga Forš oli kenraali Dmitri Komarovin tytär. Hän kasvoi sisäoppilaitoksissa, opiskeli maalaustaidetta ja meni naimisiin upseerin kanssa. Hänen ensimmäiset teoksensa ilmestyivät vuonna 1907.[1]
Foršin tuotanto käsittää etupäässä historiallisia romaaneja ja kertomuksia. Romaani Odety kamnem (”Kiveen puetut”, 1924–1925) kertoo venäläisen vallankumouksellisen Mihail Beidemanin kohtalosta, Gorjatši tseh (”Kuuma paja”, 1926) vuosien 1905–1907 vallankumouksesta, trilogia Radištšev (1932–1939) Aleksandr Radištševista ja Perventsy svobody (”Vapauden esikoiset”, 1950–1953) dekabristeista. Romaanin Sovremenniki (”Aikalaiset”, 1926) aiheena ovat Nikolai Gogol ja tämän ystävä, taiteilija Aleksandr Ivanov. Romaanin Mihailovski zamok (”Mikaelinlinna”, 1946) henkilöitä ovat arkkitehdit Vasili Baženov, Andrei Voronihin ja Carlo Rossi. Kirjailijan omakohtaisiin kokemuksiin perustuvat 1920-luvun kirjailijaelämää kuvaava Sumašedši korabl (”Hullu laiva”, 1931) sekä symbolisteista kertova Simvolisty (myös Voron, ”Korppi” 1933).[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2, s. 509. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006995-6
- ↑ Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 804. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3
- ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 27, s. 556. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1977.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kratkaja literaturnaja entsiklopedija (venäjäksi)
