Noormarkun ruukki

Noormarkun ruukkialuetta

Noormarkun ruukki on nykyisin Porin kaupunkiin kuuluvassa Noormarkussa sijaitseva ruukkialue. Siihen kuuluu varsinaisen rautaruukin lisäksi myös muita A. Ahlström Osakeyhtiön omistamia rakennuksia, muun muassa saha, voimalaitos sekä työläisten ja johtajien asuntoja.

Noormarkun ruukki on Noormarkunjoen rannoilla vanhan Noormarkun kartanon alueella. Raudanjalostusta ruukissa harjoitettiin vuosina 1806–1920. Vuodesta 1870 lähtien se kuului liikemies Antti Ahlströmille ja myöhemmin A. Ahlström Osakeyhtiölle, jonka pääkonttori sijaitsee alueella edelleen.

Noormarkun ruukinaluetta pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä kulttuurimaisemista. Se kuuluu Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Noormarkun ruukin huomattavin rakennus on Alvar Aallon vuonna 1939 suunnittelema Villa Mairea, joka on yksi hänen arvostetuimmistaan ja kansainvälisesti tunnetuimmista töistään.

Kesällä 2008 Noormarkun ruukissa esitettiin Antti Ahlströmin elämästä kertovaa oopperaa Vierivä kivi. Sen sävelsi Kimmo Hakola ja libreton kirjoitti kirjailija Antti Tuuri.

Vanhassa vasarapajassa on Noormarkun ruukin ja A. Ahlström Oy:n historiasta kertova Voyage-näyttely. Yhtiö omistaa myös toisen vanhan ruukin, Eurassa sijaitsevan Kauttuan ruukinpuiston.

Historia

Teollinen toiminta ruukin alueella alkoi vuonna 1753, jolloin Noormarkun kartano sai luvan sahamyllyn perustamiselle Makkarakoskeen. 1795 kartanon omistajaksi tulleelle kenraaliadjutantti Carl Constantin de Carnallille myönnettiin vuonna 1806 oikeus kankivasaran ja ahjon rakentamiselle. Ruukki oli viimeinen Ruotsin vallan aikana Suomeen perustettu rautaruukki. 1860-luvulla silloinen omistaja Karl Johan Lönegren patosi Makkarakosken.

Vuonna 1870 Noormarkun ruukki ja saha siirtyivät Merikarvialta lähtöisin olevan liikemiehen Antti Ahlströmin haltuun. Hän alkoi välittömästi laajentamaan ja uudistamaan molempien toimintaa. Saha tuhoutui tulipalossa vuonna 1875, mutta se rakennettiin uudelleen heti seuraavana vuonna. Uudessa sahassa hyödynnettiin myös Noormarkun kartanolle kuuluneen, vuosina 1747–1873 toimineen Sahakosken sahan rakenteita. Sen suunnitteli valtionagronomina toiminut Henry Gibson. Vuonna 1896 koskeen rakennettiin voimalaitos, jonka valmistumisen myötä alueelle saatiin sähkövalo.

Makkarakosken sahan teollinen toiminta päättyi 1910-luvulla. Nykyään se on laitteistoineen museona. Raudanjalostus jatkui Noormarkun ruukissa vuoteen 1920 saakka. Nykyään alueella on matkailu- ja ravintolapalveluiden lisäksi A. Ahlström Osakeyhtiön pääkonttori, jossa työskentelee yhtiön yleis-, kiinteistö- ja taloushallinnon henkilökunta.

Ruukinalueen rakennuksia

Ahlströmin pääkonttori

Isotalo

Villa Mairea

Noormarkun ruukki on Suomen edustavimpia ja parhaiten hoidettuja vanhoja rautateollisuuden alueita Suomessa. Teollisuusrakennusten lisäksi alue koostuu työntekijöiden asunnoista, kirkosta, ruukinkartanosta ja huviloista sekä niihin liittyvistä puistoista.

Työläisten 1800–1900-lukujen vaihteessa rakennetut asunnot sijaitsevat ryhmässä vasarapajan läheisyydessä. Virkailijoiden asunnot ovat suunnitelleet arkkitehdit Valter ja Ivar Thomé vuonna 1915.

Teollisuusrakennukset ovat Makkarakosken rannoilla. Saha sijaitsee Noormarkunjoen etelärannalla ja vasarapaja sen pohjoispuolella. Niiden välissä on vuonna 1914 valmistunut ja vuosina 2004–2005 peruskorjattu Makkarakosken voimalaitos.

Vuonna 1876 valmistunut saharakennus on kansainvälisestikin huomattava muun muassa erikoisen rakennustapansa ja säilyneen laitteistonsa vuoksi. Noormarkun sahan lisäksi Suomessa on vanhoista suurista teollisuussahoista säilynyt vain Ruotsinpyhtäällä sijaitseva Strömforsin ruukin saha.

A. Ahlström Osakeyhtiön pääkonttori on arkkitehtien Valter Jung ja Emil Fabritius suunnittelema. Se valmistui vuonna 1916. Rakennus on lähes kokonaan alkuperäisessä kunnossaan. Yhtiön pääkonttori toimii siinä edelleen.

Sahala-niminen rakennus on valmistunut vuonna 1866 Makkarakosken sahan konttoriksi. Se on peruskorjattu vuonna 2010 ja toimii nykyään Ahlströmin vieraiden majoituskäytössä. Rakennuksessa on yhteensä 12 vierashuonetta.

Noormarkun Klubi on alun perin vuonna 1907 valmistunut palokuntatalo, jonka A. Ahlström Oy hankki omistukseensa 1919. Vuonna 1924 se muutettiin klubirakennukseksi, joka toimii edelleen erilaisten juhlien ja tilaisuuksien pitopaikkana.

Noormarkun ruukinalueen puiston on suunnitellut puutarha-arkkitehti Bengt Schalin 1910-luvulla.

Villa Mairea

Pääartikkeli: Villa Mairea

Noormarkun ruukinalueen yksittäisistä rakennuksista merkittävin on vuosina 1938–1939 rakennettu Alvar Aallon suunnittelema Villa Mairea. Harry ja Maire Gullichsenille edustusasunnoksi ja Suomen residenssiksi valmistunut rakennus on myös yksi Aallon tunnetuimmista töistä.

Isotalo

Arkkitehti Evert Lagerspetzin piirtämä rakennus valmistui vuonna 1882. Se oli alun perin Antti Ahlströmin ja hänen perheensä asuntona. Talon toisessa päädyssä toimi pitkään myös yhtiön konttori.

Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös pesula- ja saunarakennus sekä posti- ja lennätinkonttorina toiminut rakennus.

Nykyään Isotalo on Ahlströmin suvun yksityiskäytössä.

Havulinna

Havulinna

Havulinna valmistui vuonna 1901. Se rakennettiin vuorineuvos Walter Ahlströmin ja hänen puolisonsa Lillin asunnoksi. Havulinna on myös heidän tyttärensä Maire Gullichsenin syntymäkoti.

Jugend-tyylinen huvila on arkkitehti G. A. Lindbergin suunnittelema. Nykyään se toimii koulutus- ja edustuskäytössä.

Noormarkun kirkko

Pääartikkeli: Noormarkun kirkko

Noormarkun ruukin alueeseen katsotaan kuuluvaksi myös vuonna 1933 valmistunut Noormarkun kirkko. Kivirakenteinen kirkko rakennettiin A. Ahlström Osakeyhtiön lahjoittamilla varoilla. Armas Lindgrenin piirtämä kirkkorakennus hautausmaineen sijaitsee nykyään erillään varsinaisesta ruukista Valtatie 23:n länsipuolella.

Lähteet

• A. Ahlström Osakeyhtiön ruukkien kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Noormarkun ruukin alueen maisemaselvitys ja analyysi (Arkistoitu – Internet Archive)
• Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Noormarkun ruukki Wikimedia Commonsissa

• Noormarkun ruukin alueen rakennusinvestointi (Arkistoitu – Internet Archive)