Nokisenkoski
| Nokisenkoski | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Kunta | Rautalampi |
| Koordinaatit | |
| Joki | Rautalammin pääreitti |
| Pituus | 200–280 [1][2][3] m |
| Pudotuskorkeus | 0,3 [4] m |
| Keskivirtaama | 40 [4] m³/s |
Nokisenkoski on Pohjois-Savon Rautalammin Vaajasalmella Rautalammin reitillä sijaitseva koski. Vesi laskee koskessa Niinivedestä Miekkaveteen. Koski sijaitsee 17 km Suonenjoelta luoteeseen päin.[2]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nokisenkoski sijaitsee Vaajasalmen itäpuolella Niiniveden ja Miekkaveden välissä. Vesistöjä erottaa kaakosta tuleva noin 8 kilometriä pitkä niemi, joka kohtaa Vaajasalmella lännestä työntyvän pienen niemen. Salmea on kavennettu hieman Suonenjoen ja Vesannon välisen seututien 545 sillan rakentamisen yhteydessä. Koski alkaa sillan kohdalta ja kohdatessaan Myllysaaren se jakautuu kummallekin puolelle saarta erillisiksi koskiksi, joista länsipuolen koski on leveämpi. Koski on ilmakuvasta mitattuna 280 metriä pitkä, kartan piirroskuvasta 130 metriä [2] ja ilmoituksen mukaan noin 200 metriä pitkä [1][3]. Koskelle kertyy pudotusta noin 0,3 metriä [4], mikä on sama kuin ylä- ja alapuolisten järvien vedenpintojen korkeusero. Salmen ja kosken rannat ovat asumatonta metsämaata. Lähimmät asunnot sijaitsevat seututieltä haarautuvan yhdystien 5451 varrella. Kosken itäpuolella on paikoitusalue, kioski ja nuotiopaikka kalastajille.[2]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koski soveltuu hyvin perho- ja uistinkalastukseen, joiden tulee lunastaa kalastuslupa Vaajasalmen osakaskunnalta [5]. Tärkeimmät saaliskalat ovat taimen, siika ja harjus. Koskesta saaliiksi saatavien villien taimenten osuutta ei tiedetä, mutta niiden osuus on kuulemma kasvussa. Koskessa esiintyy kutukuoppia ja poikastiheys vaihtelee 1–13 poikasta aarille (vuosina 2002–2013).[3][6]
Hydrologiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nokisenkosken valuma-alueen pinta-ala määritetään Niiniveden luusuassa kosken niskalta ja se on 4 205,11 neliökilometriä ja sen järvisyys on 20,50 %.[7] Koski sijaitsee Konneveden alueella (14.71), jonka yläraja seuraa siltaa [8]. Keskivirtaamaksi (MQ) on ilmoitettu 33 kuutiometriä sekunnissa (m³/s, vuosina 1994–2010 [9], tai 40 m³/s [4] taikka 39 m³/s [1], tai jopa 36–37 m³/s [5]), keskiylivirtaamaksi (MHQ) 62,84 m³/s ja keskialivirtaamaksi (MNQ) 20,66 m³/s. Virtaama-arvot on mitattu vuosina 1929–2022. Pienin mitattu virtaama (NQ) 4,40 m³/s havaittiin 18.11.2030, ja suurin virtaama (HQ) 111,00 m³/s vastaavasti 11.6.1988.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kalapaikka.net Nokisenkoski. Viitattu 31.1.2014.
- ↑ a b c d Nokiesenkoski, Rautalampi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.9.2023.
- ↑ a b c Syrjänen, Jukka & al.: Rautalammin reitin yläosan taimenkannan hoito- ja kalastussuunnitelma. (sivut 4, 9, 10–11, 13–15) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2018. RAPORTTEJA 17 ISBN 978-952-314-679-2 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 19.9.2023).
- ↑ a b c d Koski-inventointi, s. 80. (raportti 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 ISSN 0355-0745 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b Rautalammin reitti - Kansallisvesi (PDF) (sarja A, nro 108, ISBN 951-47-6365-3, sivu 19, 24, 58) 1992. Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus. Viitattu 19.9.2023.
- ↑ Kalaan.fi Nokisenkoski
- ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ Konneveden alue (14.71) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.9.2023.
- ↑ Mittausasemien virtaamat - Pohjois-Savo (virtaamatietoja vuosilta 1994–2010) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 19.9.2023.
- ↑ Kymijoen vesistö - Nokisenkoski (virtaamatietoja vuosilta 1929–2023) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 19.9.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nokisenkoski.fi
- Nokisenkoski visitrautalampi.fi. Rautalampi: Rautalammin kunta.
- Suontienselkä–Paasvesi
- Pielavesi – Säviänvirran kanava – Haapajärvi – Pieksänjärvi
- Iisvesi – Rasvanki – Virmasvesi – Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu
- Nilakka – Kolun kanava – Äyskoski
- Koskelovesi-Miekkavesi – Nokisenkoski – Niinivesi – Säynätsalmen kanava – Iisvesi
- Kiesimä – Kerkonkosken kanava – Sonkari – Vesantojärvi – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
- Konnekoski – Hankavesi – Myhinkoski – Myhinjärvi
- Konnevesi – Kellanvirta – Liesvesi – Vanginvesi – Korholankosket – Kynsivesi–Leivonvesi – Simunankoski – Kuusvesi
- Armisvesi – Hankavesi – Kuuhankavesi – Venejoki
- Lievestuoreenjärvi – Sahinjoki
- Uurainen – Nurminen – Ahveninen
- Tarvaalankoski – Saraavesi