Nellim
| Nellim | |
|---|---|
  Nellim |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Kunta | Inari |
Nellim (inarinsaameksi Njellim; koltansaameksi Njeäʹllem) on kylä Inarin kunnassa Inarijärven rannalla. Nellimissä asuu inarinsaamelaisia, kolttasaamelaisia ja suomalaisia, siksi kylää kutsutaan myös kolmen kulttuurin kohtauspaikaksi. Kylä sijaitsee noin 42 kilometrin päässä Ivalosta koilliseen, ja Venäjän rajalle on matkaa noin yhdeksän kilometriä. Kylässä on venesatama, ortodoksikirkko ja erähotelli. Tsarmitunturin erämaa-alue sijaitsee kylän lähellä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nellim on Inarin vanhimpia asuttuja alueita. Kylän ympäristössä on merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta aina kivikaudelta noin 8 000 vuotta sitten. Ajasta on jäljellä moninaisia esihistoriallisia jäänteitä, kuten asuinpaikkoja, peurakuoppia ja kodanpohjia. Kylä onkin valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö.[1]
Nellim ja elämä kylässä ovat alkujaan syntyneet ja rakentuneet poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen varaan. Kyläkeskus on muodostunut inarinsaamelaisten asetuttua Konkelovuonon (nykyisin Nellimvuono) pohjukan rannoille 1870-luvulla – ensimmäisenä heistä Pehr Pehrinpoika Saijets eli Nuoran Pekka. Hän antoi perustamansa tilan nimeksi Nellim, josta kylän nimi on sitten lähtöisin. Suomalaisväestöä kylään alkoi muuttaa 1920- ja 1930-luvuilla savottatöihin. Toisen maailmansodan jälkeen, 1940-luvulla kylälle muutti Petsamon kolttasaamelaisia evakkoretkensä päätteeksi.[1]
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nellimin pääelinkeinot ovat poro- ja luontaistalous sekä matkailuala.
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ortodoksikirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylässä on Trifon Petsamolaiselle pyhitetty kolttasaamelaisten ortodoksikirkko Nellimin Pyhän kolminaisuuden ja pyhittäjä Trifon Petsamolaisen kirkko.
Uittoränni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskimöjärven entisöity uittoränni on noin viiden kilometrin päässä Nellimin keskustasta. Se on 304 metriä pitkä, ja korkeuseroa on 16,8 metriä. Rännin luona järjestetään joka kesä perinteiset kyläjuhlat. Ränni oli käytössä vuosina 1929–1932, ja sitä pitkin uitettiin tukkeja Keskimmäinen-järvestä Nellim-järveen. Ränni on entisöity vuonna 1995.
Paatsjoen silta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylän pohjoispuolella on Paatsjoen niska. Sieltä Inarijärven vedet lähtevät kohti Barentsinmerta. Silta on lähellä Venäjän rajaa, ja sen pohjoispuolella on Vätsärin erämaa-alue.
Rautaportti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautaportiksi kutsuttu jylhä, kallioseinämien ympäröimä lahdelma oli sotien aikaan (1939–1944) strategisesti tärkeä. Lahden molemmille puolille rakennettiin linnoituksia Jäämerelle johtavan tien puolustamiseksi. Alueella on vielä paljon toisen maailmansodan aikaisia rakennelmia. Alueen asutuksesta ja sota-ajan tapahtumista kertova Rautaportin historiapolku johtaa Paksuvuonosta entisöidylle uittorännille.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nellim Wikimedia Commonsissa
- Nellim – Erämaakylä Inarijärven rannalla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Inari.fi – Matkailu – Nellim
|
