Mechelinin senaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mechelinin senaatti ensimmäisessä istunnossaan 5. joulukuuta 1905. Leo Mechelin takimmaisena pöydän oikealla puolella, hänestä oikealle K. E. F. Ignatius, August Nybergh, Fredrik Stjernvall, Kasten Antell, Hugo Lilius, Otto Donner, K. J. Ståhlberg, Onni Schildt ja J. K. Kari. Vasemmalla ovat Henrik Waldemar Kyander, Edvard Paldani, Johan Fredrik Lundenius, Ferdinand Alexander Kumlin, Gustaf Werner Wilskman, Carl Johan Timgren ja Anders Henrik Snellman.
Mechelinin senaatin talousosasto vuonna 1907. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle J. Grotenfelt, Edvard Hjelt, Leo Mechelin, Onni Schildt, Fredrik Stjernvall, Hugo Lilius, K. E. F. Ignatius, Th. Wegelius, Otto Donner, Kaarlo Castren, August Nybergh.

Mechelinin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1905–1908. Leo Mechelin muodosti 1. joulukuuta 1905 senaatin, jota on pidetty Suomen ensimmäisenä poliittisena hallituksena.lähde? Hallitusta vastasi senaatin 11-henkinen talousosasto ja pääministeriä sen varapuheenjohtaja Mechelin, ja sen lisäksi oli oikeusosasto. Senaattiin valittiin senaattoreiksi perustuslaillisia, jäseninä olivat muun muassa August Nybergh, K. F. Ignatius, Lennart Gripenberg, Hugo Lilius, Kasten Antell, Otto Donner, Onni Schildt, K. J. Ståhlberg, Fredrik Stjernvall ja J. K. Kari sekä oikeusosastossa R. A. Wrede, Carl Alexander Almqvist, Ferdinand Alexander Kumlin, Johan Fredrik Lundenius, Edvard Paldani, Carl Johan Timgren, Gustaf Werner Wilskman, Henrik Waldemar Kyander ja Julius Grotenfelt prokuraattorina.[1][2]

Hallitus muodostui ensimmäisen sortokauden perustuslaillisista ja oli ensimmäinen, jonka nimilistan keisari joutui hyväksymään sellaisenaan. Valmiista senaattorilistasta hän hyväksyi lähes kaikki; P. E. Svinhufvud pudotettiin kuitenkin pois, sillä hän oli puolustanut oikeudessa asianajajana prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen ampunutta aktivisti Lennart Hohenthalia. Tätä Mechelinin muodostamaa senaattia kutsuttiin yleisesti työväestön piiristä ”ruoskasenaatiksi”.lähde?

Mechelinin hallitus toteutti edistyksellisen perustuslain (vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys), jossa koko kansa sai täydet poliittiset oikeudet ensimmäisenä Euroopassa.[3] Perustuslakiin liitettiin myös lausunto- (puhe-), kokoontumis- ja yhdistymisvapaus (20.8.1906). Edistyksellisyyden taustalla oli pitkälti tarve esittää kansa yhteneväisenä tsaarinvaltaa vastaan.lähde?

Seuraavina vuosina suuriruhtinas kuitenkin jätti paino- ja yhdistymisvapauslait hyväksyntää vaille.

Mechelinin senaatti kaatui 27. maaliskuuta 1908 sosiaalidemokraattien eduskunnalle antamaan ponteen jossa senaattia syytettiin sen kyvyttömyydestä puolustaa Suomen autonomiaa ja parantaa vähävaraisten asemaa [4]. Eduskunta yhtyi ponteen äänin 71-47 [5] ja senaatti tulkitsi ponnen epäluottamuslauseeksi ja jätti 30.maaliskuuta 1908 eroilmoituksen jota keisari Nikolai II ei hyväksynyt ja hajotti 6. huhtikuuta eduskunnan ja uudet eduskuntavaalit pidettiin heinäkuun alussa [4]

Senaattori Tehtävissä Puolue
Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja
Leo Mechelin

1.12.1905 – 4.6.1908

Ruotsalainen puolue
Oikeustoimituskunnan päällikkö
August Nybergh

1.12.1905 – 1.8.1908

Ruotsalainen puolue
Siviilitoimituskunnan päällikkö
Hugo Lilius

1.12.1905 – 1.8.1908

Nuorsuomalainen puolue
Siviilitoimituskunnan apulaispäällikkö
Kaarlo Castrén

1.9.1906 – 1.8.1908

Nuorsuomalainen puolue
Kamaritoimituskunnan päällikkö
Karl Ferdinand Ignatius

1.12.1905 – 4.6.1908

Nuorsuomalainen puolue (?)
Valtiovaraintoimituskunnan päällikkö
Kasten Antell
Theodor Wegelius

1.12.1905 – 15.10.1906
1.11.1906 - 1.8.1908

Ruotsalainen puolue
Ruotsalainen puolue
Kirkollis- ja opetustoimituskunnan päällikkö
Otto Donner

1.12.1905 – 4.6.1908

Nuorsuomalainen puolue
Maanviljelystoimituskunnan päällikkö
Onni Schildt

1.12.1905 – 1.8.1908

Nuorsuomalainen puolue
Kulkulaitostoimituskunnan päällikkö
Lennart Gripenberg

1.12.1905 – 20.6.1907

Ruotsalainen puolue
Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö
Kaarlo Juho Ståhlberg
Edvard Hjelt

1.12.1905 – 6.12.1907
6.12.1907 – 1.8.1908

Nuorsuomalainen puolue
Nuorsuomalainen puolue
Salkuton senaattori
Fredrik Stjernvall

1.12.1905 – 4.6.1908

Ruotsalainen puolue
Salkuton senaattori
J. K. Kari

1.12.1905 – 20.2.1907

SDP
  1. P. E. Svinhufvud 1, s. 330
  2. Hornborg, Suomen historia, s. 253
  3. Suomen eduskunta, tasa-arvon edelläkävijä 12.5.2006. Suomen suurlähetystö, Lontoo. Viitattu 26.9.2013.
  4. a b ”Vuosi 1908”, Kronikka 1900-1999 Suomen ja maailman tapahtumat, s. 62. (Uusi esittelyjärjestys) Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6529-7
  5. Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 101. (Senaatille epäluottamuslause Suomessa) Jyväskylä: Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2893-X