Max mon amour
| Max mon amour | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Nagisa Ōshima |
| Käsikirjoittaja |
|
| Tuottaja | Serge Silberman |
| Säveltäjä | Michel Portal |
| Kuvaaja | Raoul Coutard |
| Leikkaaja | Hélène Plemiannikov |
| Tuotantosuunnittelija | Pierre Guffroy |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | |
| Tuotantoyhtiö | |
| Levittäjä |
Tōhō Netflix |
| Ensi-ilta |
|
| Kesto | 98 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | ranska, englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Max mon amour on vuonna 1986 ensi-iltansa saanut Nagisa Ōshiman ohjaama draamakomediaelokuva, jonka pääosissa ovat Charlotte Rampling ja Anthony Higgins.[1] Elokuva kilpaili vuoden 1986 Cannesin elokuvajuhlien pääkilpailusarjassa, jossa se oli ehdolla parhaan elokuvan Kultaisen palmun saajaksi.[2] Lisäksi André François sai parhaan mainosjulisteen César-ehdokkuuden.[3]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peter on Pariisissa työskentelevä englantilaisdiplomaatti, joka on näennäisesti onnellisesti naimisissa Margaretin kanssa. Etsivän avulla hän saa kuitenkin selville vaimonsa vuokraavan asuntoa, jonne tämä menee iltapäivisin. Eräänä päivänä hän menee asunnolle ja löytää vaimonsa sängystä tämän rakastajan, Max-nimisen simpanssin, kanssa. Kun Peter huomaa Margaretin syvän kiintymyksen Maxia kohtaan, hän ehdottaa, että apina muuttaa heidän luokseen. Vähitellen Peter kuitenkin tajuaa, että tämä ei olekaan oikea ratkaisu ja tulee hyvin mustasukkaiseksi sekä murhanhimoiseksi, kun hän näkee Margaretin selvästikin rakastavan Maxia enemmän kuin häntä.[1]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Charlotte Rampling | … | Margaret Jones |
| Anthony Higgins | … | Peter Jones |
| Victoria Abril | … | Maria |
| Anne-Marie Besse | … | Suzanne |
| Nicole Calfan | … | Hélène |
| Pierre Étaix | … | etsivä |
| Bernard Haller | … | Robert |
| Sabine Haudepin | … | Françoise |
| Christopher Hovik | … | Nelson Jones |
| Fabrice Luchini | … | Nicolas |
| Diana Quick | … | Camille |
| Milena Vukotic | … | Margaretin äiti |
| Bernard-Pierre Donnadieu | … | Archibald |
| Claude Jaeger | … | Roger Lemaître |
| Laurent Spielvogel | … | tohtori Mischler |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Max mon amour kuvattiin Pariisissa ja Billancourtin studiolla Boulogne-Billancourtissa.[4]
Ensi-ilta ja vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Max mon amour julkaistiin elokuvateattereissa Ranskassa 22. lokakuuta 1986.[1] Elokuva keräsi Ranskassa teatterilevityksensä aikana 233 485 katsojaa.[5]
Rotten Tomatoes -sivuston mukaan 22 prosenttia kriitikoista on antanut elokuvalle positiivisen arvosanan 4,1/10 keskiarvolla. Keräys perustuu yhdeksään arviointiin, joista kaksi ovat ”tuoreita” ja seitsemän ”mätiä”. Yli 500 käyttäjästä 55 prosenttia on antanut elokuvalle myönteisen arvosanan 3,1/5 keskiarvolla.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Max, mon amour UniFrance. Viitattu 26.4.2024. (ranskaksi)
- ↑ MAX MON AMOUR Festival de Cannes. Cannesin elokuvajuhlat. Viitattu 26.4.2024. (ranskaksi)
- ↑ Max mon amour César. Académie des César. Viitattu 26.4.2024. (ranskaksi)
- ↑ a b Max, mon amour (1985) Nagisa Ôshima Ciné-Ressources. Cinémathèque française. Viitattu 26.4.2024. (ranskaksi)
- ↑ MAX MON AMOUR JP’s Box-Office. Viitattu 26.4.2024. (ranskaksi)
- ↑ Max My Love Rotten Tomatoes. Fandango. Viitattu 26.4.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Max mon amour Internet Movie Databasessa (englanniksi)