Matinkylä
| Matinkylä | |
|---|---|
| Mattby | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Matinkylä korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Matinkylä |
| Koordinaatit | |
| Kaupunginosa nro | 23[1] |
| Pinta-ala | 21,4 km² [2] |
| Väkiluku | 22 688[3] (31.12.2023) |
| Osa-alueet | Buguholm, Flakaholmen, Iirislahti, Iso Vasikkasaari, Kalatorppa, Koukkuniemi, Lilla Ådholmen, Matinkallio, Matinkylän urheilupuisto, Matinlaakso, Matinlahti, Matinniitty, Matinpuro, Miessaari, Nokkala, Nuottakallio, Nuottalahti, Nuottaniemi, Pieni Vasikkasaari, Piispansilta, Pitkäsaari, Pukkisaari, Pyöräsaari, Sepetlahti, Stora Ådholmen, Tiistilä, Tiistinmäki, Tiistinniitty, Vapaaniemi |
| Postinumero(t) | 02230 |
| Lähialueet | Haukilahti, Kaitaa, Niittykumpu, Nöykkiö, Olari |
Matinkylä (ruots. Mattby) on Espoon kaupunginosa. Matinkylä sijaitsee Suomenlahden rannalla Helsingin keskustasta länteen. Matinkylän–Olarin alue on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Matinkylän kaupunkikeskus sijoittuu länsimetron läheisyyteen.[4]
Alue rajoittuu pohjoisessa Länsiväylään ja Olarin kaupunginosaan, lännessä Suomenojan altaaseen ja Kaitaan kaupunginosaan, idässä Gräsanojaan ja Haukilahden kaupunginosaan. Matinkylän keskiosissa on korkeita kerrostaloja, etelämpänä asutus painottuu rivitaloihin ja matalampiin kerrostaloihin. Alueella on myös jonkin verran omakotitaloja ja paritaloja. Itäosan Iirislahti ja eteläosan Nuottalahti, Nuottaniemi ja Koukkuniemi ovat pientaloalueita. Matinkylään kuuluu myös merialue useine saarineen, kuten Iso Vasikkasaari ja Miessaari.
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matinkylän nimi tulee vanhasta, ehkä jo 1400-luvulla käytössä olleesta kylännimestä Mattby. Kylän suurimman talon omisti 1580‑luvulla Matts Nilsson, sitten tämän poika Henrik Mattsson, sitten tämän poika Matts Henriksson. On oletettavaa, että suvussa on ollut Matts‑nimisiä aiemminkin. Nimen varhaisia kirjoitusasuja ovat Mattheby (1540), Mattisby (1558) ja Madzby (1594). Talonnimi lienee ollut Matt(a) tai Matti(la). Suomenkielinen nimi Matinkylä on 1900‑luvulla muodostettu käännösnimi. Nimi virallistettiin vuonna 1965 ja kaupunginosan nimeksi se vahvistettiin 1976.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matinkylän juuret ovat keskiaikaisessa Mattbyn kylässä, joka sijaitsi Matinkylän kartanon nykyisen päärakennuksen pohjoispuolella. Alueet olivat tuolloin Suomenlahden rannan välittömässä läheisyydessä, maankohoaminen on hiljalleen siirtänyt rantaviivaa etelään. Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Mattbyssä olleen neljä kantataloa. Kylään kuulunut viides talo, Biskopsby, katosi jo 1500-luvulla; sen sijainti on jäänyt arvoitukseksi. Kantatilat menettivät itsenäisen asemansa 1600-luvulla, ja niiden nimet ovat jääneet unholaan.[6]
Matinkylän kartanon lisäksi nykyisen Matinkylän alueella sijaitsee Frisansin kartanonpaikka.
Valtaväylien rakentuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Autoliikenteen kasvaessa 1920-luvulla aloitettiin eteläisen tieyhteyden suunnittelua Helsingistä länteen. Helsingin kaupunki osti Lauttasaaren 1930-luvulla ja sen myötä tie päätettiin rakentaa Lauttasaaresta Jorvakseen. Matinkylän pohjoisrajalla kulkeva Jorvaksentie, eli nykyinen Länsiväylä, avattiin liikenteelle vuonna 1937. Porkkalan palauttamisen myötä, vuonna 1956, tiestä tuli tärkeä yhteys läntiselle Uudellemaalle. Tien rakentaminen moottoritieksi aloitettiin vuonna 1961 ja tie valmistui Espoonlahdelle vuonna 1969. Tien nimeksi vakiintui tällöin Länsiväylä.[4]
Matinkylä nimettiin Espoon yhdeksi paikalliskeskukseksi kaupungin ensimmäisen yleiskaavan laatimisen yhteydessä vuosina 1966–1968. Matinkylästä lähtevä Kilonväylä eli Kehä II rakentui vuonna 2000. Kehä II halkoo Smedsby–Hemtans–Dåvitsbyn kulttuurimaisemaa.[4]
Aluerakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espoossa käynnistettiin aluerakentaminen 1960-luvulla ja kunta teki useita aluerakentamissopimuksia. Sopimuksissa aluerakentajat vastasivat maa-alueiden hankinnasta, rahoituksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Vuonna 1966 Espoon valtuustossa hyväksyttiin suuri aluerakentamispaketti, jonka myötä Matinkylän alue tuli Hakalle. Kaavoitus eteni Etelä-Espoossa nopeasti 1970-luvulla ja painopiste oli tällöin erityisesti Matinkylän alueella.[4]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väkiluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauppakeskus Iso Omena sijaitsee Matinkylän pohjoislaidalla.[8] Kauppakeskuksessa toimii yli 100 liikettä sekä useita Espoon kunnallisia palveluita, kuten kirjasto ja terveysasema.[9]
Nokkalassa on uimaranta ja Nokkalan venesatama, jonka yhteydessä toimii Nokkalan Majakka. Saaristoliikenteen lautat pysähtyvät kesäisin Nokkalan satamassa. Matinkylässä Tynnyritien varrella sijaitsee myös keväällä 2022 avattu uimahalli. Matinkylän uusi jäähalli valmistui vuonna 2019.
Matinkylässä toimii neljä peruskoulua: Matinlahden koulu (luokat 1-6) Tiistilän koulu (luokat 1–10) ja ruotsinkielinen Mattlidens skola (luokat 1-9). Viimeksi mainitun yhteydessä toimii myös ruotsinkielinen lukio Mattlidens gymnasium.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]18. marraskuuta 2017 otettiin käyttöön Matinkylän metroasema, joka oli Länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasema. Aseman yhteydessä toimii myös bussiterminaali. Metroasema ja bussiterminaali sijaitsevat kauppakeskus Isossa Omenassa.
Tulevaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matinkylään on suunnitteilla Suomen suurin lukio Meri-Matti. Noin 1 350 opiskelijan lukion kustannusarvio on 40–45 miljoonaa euroa.[10] Meri-Matin valmistuessa tiloihin siirtyy Olarin lukio. Meri-Matin lukio on tarkoitus rakentaa Tynnyripuistoon vuosina 2019-2022.[11][12][13]
Ison Omenan lähelle on rakenteilla 18-kerroksinen asuintornitalo, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2018.[14]
Tynnyripuistoon on tulossa 2020 mennessä myös asuntoja, hotelli ja kaksi huoneistohotellia. [15][16]
Virkistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Retkeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merenrannan rantaviivaa pitkin kulkee Espoon rantaraitti, joka ulottuu aina Helsingin vastaiselta rajalta Kirkkonummen rajalle.[17]
Matinkylän alueella sijaitsee kaksi luonnonmuistomerkkiä. Matinkylän nelihaarainen koivu sijaitsee Koukkuniemessä Koukkuniementien varrella. Puu on rauhoitettu vuonna 1976. Matinkylän rantamännyt kasvavat Nuottaniemessä Birger Carlstedtin kujan eteläpuolella, rantaraitin varrella. Vuonna 1982 rauhoitettujen viiden männyn ikä on noin 200 vuotta.[18]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kerrostaloja Matinkylässä -
Piispansiltaa elokuussa 2022 -
Iso Omena sisältä -
-
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ a b c d Maatilojen Espoo, s. 23–25. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
- ↑ Ukskoski, Laura: Matinkylän nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Keskiaikaisen kylätontin koekaivaus Tutkimusraportti : ESPOO Mattby (Matinkylä). Museovirasto. Viitattu 16.11.2020.
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Kauppakeskukset 2016 Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Arkistoitu 24.4.2016. Viitattu 11.6.2016.
- ↑ Ison Omenan palvelutori Espoon kaupunki. 11.1.2016. Arkistoitu 23.10.2016. Viitattu 23.10.2016.
- ↑ Airamaa, Minna: Matinkylään nousee Suomen suurin lukio Länsiväylä. 18.12.2015. Arkistoitu 23.10.2016. Viitattu 23.10.2016.
- ↑ Meri-Mattiin ei tulekaan peruskoulua – tilalle 450-paikkainen lukio Länsiväylä. 19.11.2015. Arkistoitu 23.10.2016. Viitattu 23.10.2016.
- ↑ Espoo vuokraa tilat jättikoululle Otaniemestä – Matinkylän suurlukiohanke uhattuna Länsiväylä. Viitattu 11.4.2018.
- ↑ Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksiä 6.3.2018 | Espoon kaupunki – Esbo stad sttinfo.fi. Viitattu 11.4.2018.
- ↑ Skanska rakentaa asuintornitalon Espoon Matinkylään Rakennuslehti. 22.04.2016. Viitattu 23.10.2016.
- ↑ Matinkylään tulossa korkeatasoinen hotelli www.espoo.fi. Viitattu 11.4.2018.[vanhentunut linkki]
- ↑ Lujatalo rakentaa monipuolisen korttelin Espoon Matinkylään | Rakennuslehti Rakennuslehti. 15.12.2017. Viitattu 11.4.2018.
- ↑ Rantaraitti Espoon kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Luonnonmuistomerkit Karpalo-palvelussa Metsähallitus. Viitattu 30.9.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Matinkylä-Seura ry
- Matinkylän historiaa Masa-lehdessä (Arkistoitu – Internet Archive)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
