Markku Kanerva
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Markku Tapio Kanerva | ||
| Syntymäaika | 24. toukokuuta 1964 | ||
| Syntymäpaikka | Helsinki, Suomi | ||
| Pelipaikka | puolustaja | ||
| Pituus | 185 cm | ||
| Lempinimi | Rive | ||
| Seura | |||
| Seura | Suomi | ||
| Tehtävä | päävalmentaja | ||
| Junioriseurat | |||
| HJK | |||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1983–1990 | HJK | 186 | (26) |
| 1991–1992 | IF Elfsborg | 44 | (3) |
| 1993 | FinnPa | 26 | (1) |
| 1994–1998 | HJK | 79 | (2) |
| Yhteensä | 335 | (32) | |
| Maajoukkue | |||
| 1982 | Suomi U18 | 3 | (0) |
| 1984–1985 | Suomi U21 | 9 | (1) |
| 1986–1995 | Suomi | 59 | (1) |
| Valmennusura | |||
| 2001–2002 | HJK (apuv.) | ||
| 2003 | Viikingit | ||
| 2004–2009 | Suomi U21 | ||
| 2010–2016 | Suomi (apuv.) | ||
| 2011 | Suomi | ||
| 2015 | Suomi | ||
| 2016–2024 | Suomi | ||
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Markku Tapio Kanerva[1] (s. 24. toukokuuta 1964 Helsinki) on suomalainen jalkapallovalmentaja ja entinen jalkapalloilija. Pelipaikaltaan hän oli keskuspuolustaja. Joulukuusta 2016 marraskuuhun 2024 Kanerva toimi Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana.[2][3]
Hän on toiminut pelaaja- ja valmentajauriensa välissä myös peruskoulunopettajana Haagan peruskoulussa Helsingissä 1993–2004.[4][5]
Seurajoukkueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peliurallaan Kanerva pelasi topparina ja laitapuolustajana. Otteluita pääsarjatasolla kertyi 291 ja maaleja 29. Hän pelasi Helsingin Jalkapalloklubissa 13 kautta (1983–1990 ja 1994–1998) ja Finnairin Palloilijoissa yhden kauden (1993). Viimeisellä kaudellaan Kanerva myös pelasi HJK:ssa Mestarien liigaa. Kaudet 1991–1992 Kanerva pelasi Ruotsissa IF Elfsborgin joukkueessa.
Maajoukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen A-maajoukkuetta Kanerva edusti 59 kertaa ja teki yhden maalin.
Valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valmennusuransa Kanerva aloitti 2001 HJK:ssa apulaisvalmentajana. Hän toimi kausina 2001–2002 Jyrki Heliskosken ja Keith Armstrongin apuvalmentajana. Päävalmentajadebyyttinsä Kanerva teki 2003 FC Viikinkien peräsimessä. Seuraavana vuonna hän siirtyi Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajaksi. Kanervan johdolla Suomen nuoret selvisivät ensi kertaa historiassaan ikäluokan EM-kisoihin 2009. Lopputurnauksessa Suomen tie katkesi alkulohkoon.
Vuonna 2009 Kanerva valittiin Vuoden valmentajaksi Suomen urheilugaalassa.[6] Hänet on sittemmin valittu Vuoden valmentajaksi myös 2018, 2019, ja 2020.
Marraskuun lopussa 2010 Kanerva nimitettiin Suomen A-maajoukkueen apulaisvalmentajaksi vuoden 2011 kattavalla sopimuksella.[7] Tammikuussa 2011 Palloliitto ilmoitti Kanervan toimivan A-maajoukkueen päävalmentajana keväällä 2011 pelattavissa kolmessa maaottelussa.[8]
Mixu Paatelaisen saatua potkut kesäkuussa 2015 Palloliitto kertoi, että Kanerva toimii A-maajoukkueen päävalmentajana vuoden 2015 loppuun saakka. Hänen apuvalmentajinaan toimivat Jonatan Johansson ja Mika Nurmela.[9] Kanervan johdolla Suomi voitti jäljellä olevissa EM2016-karsintaotteluissa Kreikan ja Färsaaret sekä pelasi tasan Romanian ja Pohjois-Irlannin kanssa.
Hans Backen tultua A-maajoukkueen päävalmentajaksi vuoden 2016 alussa Kanerva jatkoi uraansa apuvalmentajana.[10] Backen potkujen jälkeen joulukuussa 2016 Kanerva nostettiin jälleen päävalmentajaksi, tällä kertaa pidemmällä kolmevuotisella sopimuksella, joka sisältää myös option vuoden 2020 EM-kilpailuista. Hänen ensimmäisen valmennusryhmäänsä kuuluivat myös Simo Valakari, Jonatan Johansson ja Antti Niemi,[2] mutta kun Valakari ja Johansson lähtivät valmentamaan Norjaan ja Skotlantiin, Kanerva valitsi valmennusryhmäänsä Mika Nurmelan ja Kari Martosen.
Kanerva johdatti Suomen vuoden 2020 EM-kisoihin[11]
Tammikuussa 2020 Kanervan pestiä jatkettiin kattamaan vuodet 2020–2022 ja näin ollen mahdolliset MM-kisat Qatarissa 2022.[12]
Maaliskuussa 2023 Kanerva teki jatkosopimuksen, jonka oli tarkoitus kestää vuoden 2024 loppuun saakka. Sopimus piti täten sisällään myös mahdolliset EM-kisat kesällä 2024.[13]
Vuoden 2024 EM-kisojen karsinnoissa Suomen sijoittui Kanervan johdolla lohkonsa kolmanneksi eikä saavuttanut suoraa EM-kisapaikkaa, mutta selviytyi Kansojen liigan menestyksen turvin kaksiosaiseen jatkokarsintaan.[14][15] Suomi kohtasi 21.3. vieraskentällä Walesin, mutta hävisi maalein 4–1. 26.3. Suomi kohtasi Viron, jonka voitti 2–1. Kesäkuussa 2024 Kanerva ja Palloliitto solmivat jatkosopimuksen ja valmennustiimiin tulivat apuvalmentajiksi Tim Sparv, Jani Honkavaara ja Teemu Tainio[16]. 22. marraskuuta 2024 Kanerva sai potkut.[17]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen mestaruus 1985, 1987, 1988, 1990, 1997
- Suomen Cup 1984, 1996, 1998
- Liigacup 1994, 1996, 1997, 1998
- Markku-liitto valitsi vuonna 2009 Kanervan 13. vuoden Markuksi[18]
- Vuoden valmentaja 2008, 2018, 2019, 2020 (urheilutoimittajien valinta)
- Vuoden valmentaja 2008, 2019 (Suomen jalkapallovalmentajat ry)
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kanerva on ollut naimisissa vuodesta 1991 Satu Kanervan kanssa, joka työskentelee lentoemäntänä Finnairilla. Parilla on kaksi aikuista lasta.[19][20]
Kanerva asuu Helsingin Tapaninvainiossa.[21] Hän harrastaa mm. golfia ja pyöräilyä.[22][23]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kanervan lempinimi Rive on peräisin hänen lapsuuden pihapeleistään Helsingin Pukinmäessä 1970-luvulla. Pelatessaan jalkapalloa alueen lapsien kanssa hän oli niin hyvä, että vanhemmat lapset ryhtyivät kutsumaan häntä brasilialaisen Rivelinon mukaan.[24][25][26]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ uefa.com: Under-21 2011 - History - Netherlands-Finland – UEFA.com Uefa.com. 4.9.2009. Viitattu 27.11.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Markku Kanerva A-maajoukkueen päävalmentajaksi 12.12.2016. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 12.12.2016.
- ↑ Janne Oivio: Markku Kanerva sai potkut Ilta-Sanomat. 22.11.2024. Viitattu 22.11.2024.
- ↑ Koulukelauksia: Elämänkouluna jalkapallo • Opettaja.fi Opettaja.fi. 19.12.2019. Viitattu 3.10.2020.
- ↑ Tero Hakola: Markku Kanerva koulii Jari Litmasesta ja kumppaneista valmentajia HS.fi. 26.05.2014. Viitattu 15.6.2015.
- ↑ Pikkuhuuhkajista Vuoden joukkue ja Kanervasta Vuoden valmentaja
- ↑ Kanervasta Huuhkajien kakkosvalmentaja (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kanervasta Huuhkajien päävalmentaja
- ↑ Kanerva luotsaa Huuhkajia vuoden loppuun – apuna kaksi ex-maajoukkuepelaajaa
- ↑ Huuhkajaluotsi Backen valmennusryhmä julkistettiin
- ↑ Kansallissankariksi kohonnut Markku Kanerva työnnettiin suihkuun Huuhkajien pukukopissa – ”Enkä päässyt karkuun” www.iltalehti.fi. Viitattu 15.11.2019.
- ↑ Markku Kanervalle jatkosopimus Huuhkajiin! Asetti heti Suomelle kovan tavoitteen www.iltalehti.fi. Viitattu 4.1.2020.
- ↑ Markku Kanervalle jatkosopimus – "Rive" jatkaa Huuhkajien päävalmentajana 2024 loppuun: "Edessä ovat suuret unelmat ja tavoitteet" Yle Urheilu. 16.3.2022. Viitattu 8.10.2023.
- ↑ Jalkapallo | Soiri upotti maaleillaan San Marinon, Galvez syötti maalin – ”olimme kärsivällisiä” Helsingin Sanomat. 20.11.2023. Viitattu 26.11.2023.
- ↑ UEFA.com: San Marino-Finland | Groups | European Qualifiers 2024 UEFA.com. Viitattu 26.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Kanerva jatkaa päävalmentajana – Valmennusryhmä uudistuu Palloliitto.fi. undefined. Viitattu 22.11.2024.
- ↑ Janne Oivio: Markku Kanerva sai potkut Ilta-Sanomat. 22.11.2024. Viitattu 22.11.2024.
- ↑ Vuoden Markut Markkuliitto.fi. 2015. Suomalainen Markku-liitto ry. Arkistoitu 27.4.2014. Viitattu 7.7.2015.
- ↑ Jalkapallomaajoukkueen valmentaja Markku Kanerva: ”Voisimme olla maailman parhaita ryhmähengessä" | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 8.10.2023.
- ↑ Iida Tani, Jelena Leppänen: Huuhkajien sankariluotsi Markku Kanerva saapui Linnan juhliin harvoin julkisuudessa nähdyn puolisonsa kanssa Ilta-Sanomat. 6.12.2019. Viitattu 8.10.2023.
- ↑ Markku Kanerva Minun Helsinkini -palstalla: ”Näemme rohkean ja voitontahtoisen Suomen” julkaisut.hel.fi. 3.6.2021. Viitattu 8.10.2023.
- ↑ Essi Salonen: Päävalmentaja Markku Kanerva johtaa Huuhkajia menestymään opettajan opein – ruokapöydässä jutellaan ja eikä edes Teemu Pukki saa näprätä kännykkää Kotiliesi.fi. 13.9.2023. Viitattu 8.10.2023.
- ↑ Tatu Sailaranta: Markku Kanerva palaa vielä uransa kovimpaa paikkaan: ”Tähän ei ollut mahdollista varautua” Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 6.10.2023. Viitattu 8.10.2023.
- ↑ Mikko Knuuttila: Huuhkajien valmentaja Markku Kanerva on Rive, Perus-Markku ja Maisteri – lempinimien takaa piisaa tarinoita Ilta-Sanomat. 17.9.2018. Viitattu 8.10.2023.
- ↑ Radio Rock - Huuhkajien uusi päävalmentaja sai lempinimensä brassilegendan mukaan! 16.12.2016. Ruutu. Viitattu 8.10.2023.
- ↑ Miten vauhkoontunut hevonen liittyy Markku Kanervaan ja miksi häntä kutsutaan "Riveksi"? Tiesitkö nämä 10 faktaa Huuhkajien päävalmentajasta? mtvuutiset.fi. 10.6.2021. Viitattu 26.11.2023.
| Edeltäjä: Ari Hjelm Toni Koskela |
Suomen vuoden jalkapallovalmentaja 2008 2019 |
Seuraaja: Antti Muurinen – |
| Edeltäjä: Olli Huttunen Mixu Paatelainen Hans Backe |
Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 2011 2015 2017– |
Seuraaja: Mixu Paatelainen Hans Backe – |
Öhman (1922) • Fabra (1936–37) • Obitz (1939) • Mårtensson (1945) • Tammisalo (1946) • Lehtonen (1947–55, 1959–61) • Weinreich (1955–58) • Laaksonen (1962–74) • Kosma (1974–75) • Rytkönen (1975–78) • Malm (1979–81) • Kuusela (1982–87) • Vakkila (1988–92) • Lindholm (1992–94) • Ikäläinen (1994–96) • Møller Nielsen (1996–99) • Muurinen (2000–05) • Heliskoski (2005–06) • Hodgson (2006–07) • Baxter (2008–10) • Huttunen (2010) • Kanerva (2011) • Paatelainen (2011–15) • Kanerva (2015) • Backe (2016) • Kanerva (2016–)
1 Jaakkola | 2 Jalasto | 3 Raitala | 4 Portin | 5 Turunen | 6 Sparv | 7 Hämäläinen | 8 M. Hetemaj | 9 Sadik | 10 Otaru | 11 Parikka | 12 Masalin | 13 Kärkkäinen | 14 Aho | 15 Äijälä | 16 P. Hetemaj | 17 Hakola | 18 Vasara | 19 Kokko | 20 Pukki | 21 Viljanen | 22 Toivio | 23 Lehtovaara | Valmentaja: Kanerva