Li Zicheng
Li Zicheng (kiin.: 李自成; pinyin: Lǐ Zìchéng; Wade–Giles: Li Tzu-ch'eng; n. 1605 Mizhi, Shaanxi – 1645 Hurbei) oli taitava kiinalainen kapinajohtaja, joka syrjäytti vuonna 1644 Ming-dynastian viimeisen keisarin Chongzhenin.[1]
Li oli alun perin paikallinen kyläpäällikkö, joka ryhtyi kapinalliseksi Pohjois-Kiinaa koetelleen vuoden 1630 nälänhädän jälkeen. Hän loi kapinapesäkkeen pohjoiseen Shaanxin maakuntaan ja onnistui vähitellen lisäämään kannatustaan sekä laajentamaan vaikutusvaltaansa. Hän oli taitava sotilaallisena johtajana ja käytti itsestään nimitystä Chuang Wang, ’iskevä kuningas’. Vuodesta 1639 alkaen hän sai tuekseen useita oppineita, joiden neuvosta hän kielsi sotajoukoiltaan ryöstelyn ja ryhtyi sen sijaan jakamaan takavarikoitua ruokaa ja maata köyhille. Tämä lisäsi hänen suosiotaan ja hänen sankarillisista teoistaan alettiin kertoa tarinoita, jotka levisivät ympäri maan.[1]
Li perusti hallitsemalleen alueelle oman hallinnon ja alkoi muun muassa lyöttää omaa rahaa. Vuonna 1644 hän lopulta julistautui itse keisariksi, ilmoitti perustaneensa Shun-dynastian ja marssi Pekingiin. Hän sai pääkaupungin haltuunsa helposti, sillä keisari Chongzhen joutui omien kenraaliensa pettämäksi.[1] Keisarille uskollinen kenraali Wu Sangui onnistui kuitenkin saamaan Kiinan koillisrajalla eläneet mantšut puolelleen ja voitti Lin joukot Shanhaiguanin taistelussa, jonka jälkeen mantšut valtasivat Pekingin.[2] Li pakeni eteläiseen Hubein maakuntaan, jossa hän kuoli mahdollisesti paikallisten asukkaiden surmaamana.[1] Hänen kuolemastaan on tosin muitakin versioita.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Li Zicheng (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 15.3.2014.
- ↑ Kenneth Pletcher: The history of China, s. 214-217. Britannica Educational Publishing, 2011. ISBN 978-1-61530-181-2 (englanniksi)
|