Kokõ oja
| Kokõ oja eli Kokle jõgi | |
|---|---|
| Maat | Viro |
| Maakunnat | Põlvamaa |
| Kunnat | Kanepin kunta |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Kokõ ojan valuma-alue |
| Pinta-ala | 23,3 km² [1] |
| Yhtyy | Võhandu jõgi (141,9 km joensuusta [1]) |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | pelto-oja, Karste |
| Laskupaikka | Võhandu jõgi, Jõgehara |
| Läpivirtausjärvet | Kurvitsa järv, Mudsina järv |
| Esteet | Kurvitsan pato |
| Sivu-uomat | Tirgutaja kraavi, Perätsjärve oja, Kirka oja |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 178,5 m mpy. [1] |
| Laskukorkeus | 112 m mpy. [1] |
| Korkeusero | 66,5 m |
| Pituus | 10,7 km [1] |
| Kaltevuus | 6,21 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kokõ oja tai myös Kokle jõgi on Virossa Põlvamaalla Kanepin kunnassa virtaava oja, joka on 11 kilometriä pitkä Võhandu jõen sivujoki.[1]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokõ oja alkaa Karsten kylssä pelto-ojana, jonka alku on nopeasti putoava ja lähes suoraksi kaivettu peloalueen johtouoma. Se katoaa 2,5 kilometrin jälkeen metsämaalle, jolloin se on jo pudonnut 31 metriä alemmaksi. Ojan alkuosan kaltevuus on siten 12,4 metriä kilometrille. Metsätaipaleella siihen yhtyy lännestä tuleva Kirka oja ja pian se putoaa laaksoon, jota kutsutaan nimellä Suur Maruorg. Laakso yhtyy kohtisuoraan koillis-luounas-suuntaiseen laaksoon, jota pitkin Kokõ oja alkaa jatkossa seuraamaan. Käännöksessä siihen yhtyy lyhyt Perätsjärve oja, joka alkaa Perätsjärvestä. Oja on metsätaipaleen tällä välillä pudonnut 28 metriä lisää. Loppumatkalla kaltevuutta on enää nimeksi ja kahden kilometrin päässä sijaitsevan Mudsina järven vedenpinta on kolme metriä alempana. Kokõ oja jatkaa järven eteläpäästä matkaa ja kääntyy kohti kaakkoa. Oja on täällä padottu Kurvitsa järveksi, josta on enää 600 metriä Võhandu jõgeen.[1][a]
Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokõ ojan valuma-alueen pinta-ala on 23,3 neliökilometriä ja kun pinta-ala jaetaan joen pituudella 10,7 kilometriä, saadaan keskimääräiseksi leveydeksi 2,2 kilometriä. Saatu leveysarvo on pieni ja sivu-uomat ovatkin lyhyitä tai ne virtaavat pääuoman suuntaisina. Yli puolet valuma-alueesta on metsämaata. Ojan valuma-alue rajautuu itäpuolella pääuomaansa Võhandu jõgeen. Länsipuolella se rajautuu Pühäjõen valuma-alueeseen. Valuma-alueen pohjoisosissa saavutaan Otepään ylängölle, joka on vedenjakajaseutua Emäjoen valuma-alueeseen päin.[1]
Sivu-uomia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokõ ojan alin sivu-uoma on Tirgutaja kraavi, joka laskee pääuomassa sijaitsevaan Mudsina järveen. Se alkaa Palojärvestä ja se on noin 2,3 kilometrin mittainen. Mudsinaan laskee myös viereisen Kõvvõrjärven laskuoja, jonka valuma-alueella sijaitsee pieni Linajärv. Kokõ ojan jokilaakson pohjoispäässä siihen yhtyy Perätsjärve oja, jonka valuma-alueella ovat Perätsjärv ja Väikene Perätsjärv. Edellä mainittu Kirka oja on noin 3,5 kilometriä pitkä. Sen valuma-alueella sijaitsee vain pieniä lampia. Kokõ ojan alajuoksulla sijaitsee Kurvitsa järv, jossa on ennen toiminut vesimylly.[1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oja on kirkasvesinen ja vain vähän orgaanista ainesta sisältävä virtavesi.[1]
Hallintoalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokõ oja kuuluu Peipsijärven alavesistöalueeseen, joka on osa Itä-Viron vesistöaluetta. Ojan vesistörekisterin tunnus on VEE1003200.[1]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuutta, asutusta, vesistösuhteita ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.