Keskustelu:Ramsarin sopimus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Luokittelut

[muokkaa wikitekstiä]

Page 1 EUROOPAN KOMISSIO DG XI.D.2 NEUVOSTON DIREKTIIVI 79/409/ETY luonnonvaraisten lintujen suojelusta ja NEUVOSTON DIREKTIIVI 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta TIETOLOMAKE EUR 15 versio Lopullinen versio 27.5.1994, jossa on huomioitu muutokset, jotka sisältyvät Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimuksiin (EYVL L1, 1.1.95, s. 135-137) & Maaliskuun1995 painos Eurostatin NUTS nimikkeistöstä ______________________________________________________________ Page 2 NATURA 2000 TIETOLOMAKE LINNUSTONSUOJELUALUEILLE (SPA) YHTEISÖLLE TÄRKEIKSI ALUEIKSI EHDOTETTAVILLE ALUEILLE (SCI) JA ERITYISTEN SUOJELUTOIMIEN ALUEILLE (SAC) ______________________________________________________________ 1. ALUEEN TUNNISTUS 1.1. ALUETYYPPI 1.2. ALUEEN KOODI 1.3. TÄYTTÖAJANKOHTA 1.4. PÄIVITYS V V V V KK KK V V V V KK KK 1.5. YHTEYDET MUIHIN NATURA 2000 -ALUEISIIN: NATURA 2000 ALUEIDEN KOODIT NATURA 2000 ALUEIDEN KOODIT 1.6. VASTUUHENKILÖ TAI -ORGANISAATIO: 1.7. ALUEEN NIMI: 1.8. AJANKOHDAT, JOLLOIN ALUE ON OSOITETTU ERITYISALUEEKSI EHDOTETTU VALITTAVAKSI SCI-ALUEEKSI: VAHVISTETTU SCI ALUEEKSI: 1 9 V V V V KK KK V V V V KK KK VIRALLISESTI ILMOITETTU SPA-ALUEEKSI: PERUSTETTU SAC-ALUEEKSI: V V V V KK KK V V V V KK KK ___________________________________________________________________________________________ Page 3 2.ALUEEN SIJAINTI 2.1. ALUEEN KESKIPISTE PITUUSASTEET LEVEYSASTEET W/E (Greenwich) 2.2. PINTA-ALA (ha): 2.3. PITUUS (Km): 2.4. KORKEUS MERENPINNASTA (m): MINIMI MAKSIMI KESKIMÄÄRIN 2.5. HALLINNOLLISEN ALUEEN KOODI, NIMI JA PEITTÄVYYSPROSENTTI NUTS-KOODI ALUEEN NIMI PEITTO (%) NUTS-alueisiin sisältymätön merialue 2.6. LUONNONMAANTIETEELLISET ALUEET: Boreaalinen Alpiininen Atlanttinen Kontinentaalinen Makaronesia Välimeren alue Page 4 3. TIEDOT ALUEEN EKOLOGIASTA 3.1. Alueen LUONTOTYYPIT ja alueen arviointi luontotyyppien suojelun kannalta: LIITTEEN I LUONTOTYYPIT: KOODI PEITTO % EDUSTAVUUS SUHTEELLINEN LUONNONTILA YLEISARVIOINTI PINTA-ALA A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C Kopioidaan tarvittaessa Page 5 3.2. LAJIT: joita koskee direktiivin 79/409/ETY artikla 4 ja direktiivin 92/43/ETY liitteen II lajit sekä alueiden arviointi näiden suojelun kannalta Page 6 3.2.a. Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteen I LINTULAJIT KOODI NIMI POPULAATIO ALUEEN ARVIOINTI SUOJELUN KANNALTA PYSYVÄ MUUTTAVA Populaatio Luonnontila Isolaatio Yleisarv. Pesivä Talveht. Leväht. A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C Kopioidaan tarvittaessa 3.2.b. Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut KOODI NIMI POPULAATIO ALUEEN ARVIOINTI SUOJELUN KANNALTA PYSYVÄ MUUTTAVA Populaatio Luonnontila Isolaatio Yleisarv. Pesivä Talveht. Leväht. A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C Kopioidaan tarvittaessa Page 7 3.2.c.Neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteessä II mainitut NISÄKKÄÄT KOODI NIMI POPULAATIO ALUEEN ARVIOINTI SUOJELUN KANNALTA PYSYVÄ MUUTTAVA Populaatio Luonnontila Isolaatio Yleisarv. Lisään- tyvä Talveh- tiva Leväh- tävä A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C Kopioidaan tarvittaessa 3.2.d. Neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteessä II mainitut SAMMAKKOELÄIMET JA MATELIJAT KOODI NIMI POPULAATIO ALUEEN ARVIOINTI SUOJELUN KANNALTA PYSYVÄ MUUTTAVA Populaatio Luonnontila Isolaatio Yleisarv. Lisään- tyvä Talveh- tiva Leväh- tävä A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C Kopioidaan tarvittaessa Page 8 3.2.e. Neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteessä II mainitut KALAT KOODI NIMI POPULAATIO ALUEEN ARVIOINTI SUOJELUN KANNALTA PYSYVÄ MUUTTAVA Populaatio Luonnontila Isolaatio Yleisarv. Lisään- tyvä Talveh- tiva Leväh- tävä A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C Kopioidaan tarvittaessa 3.2.f. Neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteessä II mainitut SELKÄRANGATTOMAT ELÄIMET KOODI NIMI POPULAATIO ALUEEN ARVIOINTI SUOJELUN KANNALTA PYSYVÄ MUUTTAVA Populaatio Luonnontila Isolaatio Yleisarv. Lisään- tyvä Talveh- tiva Leväh- tävä A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C Kopioidaan tarvittaessa Page 9 3.2.g. Neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteessä II mainitut KASVIT KOODI NIMI POPULAATIO ALUEEN ARVIOINTI SUOJELUN KANNALTA Populaatio Luonnontila Isolaatio Yleisarvio A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C A B C D A B C A B C A B C Kopioidaan tarvittaessa Page 10 3.3 Muut tärkeät kasvi- tai eläinlajit ELIÖRYHMÄ TIETEELLINEN NIMI POPULAATIO PERUSTE B M A R F I P A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D A B C D B = linnut, M = nisäkkäät, A = sammakkoeläimet, R = matelijat, F = kalat, I = selkärangattomat eläimet, P = kasvit Kopioidaan tarvittaessa Page 11 4. ALUEEN KUVAUS 4.1. ALUEEN YLEISKUVAUS: Luontotyyppi luokat peitto % Merialueet, merenlahdet Vuorovesijoet, jokisuistot, mutakentät, hiekkakentät ja laguunit (mukaanlukien suola-altaat) Marskimaat, laidunnetut suolamaat, suola-arot Rannikon hiekkadyynit, hiekkarannat, machair Kivikot, soraikot, somerikot, merenrantakalliot, pienet saaret Sisävedet (järvet ja lammet sekä virtaavat vedet) Suot ja rantakasvillisuus Nummet ja pensastot, maquis ja garrigue, phrygana Kuivat niityt ja stepit Kosteat ja tuoreet niityt Alpiiniset ja subalpiiniset niityt Laajaperäiset viljanviljelyalueet (mukaanlukien säännöllisen kesannoinnin sisältävät vuoroviljelyalueet) Riisipellot Viljellyt nurmet ja heinäpellot Muut viljelymaat Lehtipuumetsät Havupuumetsät Ainavihannat metsät Sekametsät Ei-luonnonvaraiset istutusmetsät ( esim. poppelimetsät, vieraat puulajit) Puustoiset viljelysmaat (mukaanlukien viinitarhat, hedelmätarhat, dehesas) Sisämaan kalliot, vyörysoramaat, hietikot, pysyvän lumen alueet ja jäätiköt Muut maa-alueet (mukaanlukien kaupungit, kylät, tiet, kaatopaikat, kaivokset, teollisuusalueet)


A -- Permanent shallow marine waters in most cases less than six metres deep at low tide; includes sea bays and straits.

B -- Marine subtidal aquatic beds; includes kelp beds, sea-grass beds, tropical marine meadows.

C -- Coral reefs.

D -- Rocky marine shores; includes rocky offshore islands, sea cliffs.

E -- Sand, shingle or pebble shores; includes sand bars, spits and sandy islets; includes dune systems and humid dune slacks.

F -- Estuarine waters; permanent water of estuaries and estuarine systems of deltas.

G -- Intertidal mud, sand or salt flats.

H -- Intertidal marshes; includes salt marshes, salt meadows, saltings, raised salt marshes; includes tidal brackish and freshwater marshes.

I -- Intertidal forested wetlands; includes mangrove swamps, nipah swamps and tidal freshwater swamp forests.

J -- Coastal brackish/saline lagoons; brackish to saline lagoons with at least one relatively narrow connection to the sea.

K -- Coastal freshwater lagoons; includes freshwater delta lagoons.

Zk(a) – Karst and other subterranean hydrological systems, marine/coastal

Inland Wetlands

L -- Permanent inland deltas.

M -- Permanent rivers/streams/creeks; includes waterfalls.

N -- Seasonal/intermittent/irregular rivers/streams/creeks.

O -- Permanent freshwater lakes (over 8 ha); includes large oxbow lakes.

P -- Seasonal/intermittent freshwater lakes (over 8 ha); includes floodplain lakes.

Q -- Permanent saline/brackish/alkaline lakes.

R -- Seasonal/intermittent saline/brackish/alkaline lakes and flats.

Sp -- Permanent saline/brackish/alkaline marshes/pools.

Ss -- Seasonal/intermittent saline/brackish/alkaline marshes/pools.

Tp -- Permanent freshwater marshes/pools; ponds (below 8 ha), marshes and swamps on inorganic soils; with emergent vegetation water-logged for at least most of the growing season.

Ts -- Seasonal/intermittent freshwater marshes/pools on inorganic soils; includes sloughs, potholes, seasonally flooded meadows, sedge marshes.

U -- Non-forested peatlands; includes shrub or open bogs, swamps, fens.

Va -- Alpine wetlands; includes alpine meadows, temporary waters from snowmelt.

Vt -- Tundra wetlands; includes tundra pools, temporary waters from snowmelt.

W -- Shrub-dominated wetlands; shrub swamps, shrub-dominated freshwater marshes, shrub carr, alder thicket on inorganic soils.

Xf -- Freshwater, tree-dominated wetlands; includes freshwater swamp forests, seasonally flooded forests, wooded swamps on inorganic soils.

Xp -- Forested peatlands; peatswamp forests.

Y -- Freshwater springs; oases.

Zg -- Geothermal wetlands

Zk(b) – Karst and other subterranean hydrological systems, inland

---

Venäjä

http://www.redbook.ru/article416.html

" Конвенция о водно-болотных угодьях, имеющих международное значение главным образом в качестве местообитаний водоплавающих птиц подписана в 1971 г. в г. Рамсар (Иран), в настоящее время к ней присоединилось более 100 государств. 

 На конец 2004 г. юрисдикция вышеупомянутой Конвенции распространялась на 35 расположенных на территории Российской Федерации водно-болотных угодий, в границах которых находились:
 - 12 государственных природных заповедников: Кандалакшский, Астраханский, “Ханкайский”, “Керженский”, Окский, “Ростовский”, “Черные земли”, “Даурский”, “Хинганский”, “Нижне-Свирский”, “Корякский”, “Болоньский”;
 - национальный парк “Мещерский”;
 - 11 государственных природных заказников федерального значения: “Куноватский”, “Нижнеобский”, “Кабанский”, “Мшинское болото”, “Елизаровский”, “Пуринский”, “Приазовский”, “Ремдовский”, “Белозерский”, “Кирзинский”, “Удыльский”;
 - 8 государственных природных заказников регионального значения: “Кузова”, “Ганукан”, “Муравьевский”, “Лебяжий”, “Кургальский полуостров”, “Березовые острова”, “Река Морошечная”, “Мыс Утхолок”.
 Общая площадь объектов Рамсарского списка на территории Российской Федерации составляет 11,411 млн. га (или 0,67% площади России), в том числе в пределах особо охраняемых природных территорий - около 5,3 млн. га (подробно о водно-болотные угодья международного значения Российской Федерации см. Государственный доклад “О состоянии и об охране окружающей среды Российской Федерации в 2002 году”, с. 140-141).

"

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keskustelu:Ramsarin_sopimus&oldid=5130116”