Keskijana
Keskijana eli mediaani on geometriassa jana, jonka toinen päätepiste on kohdejanan keskipisteessä. Esimerkiksi kolmiossa keskijana kulkee kolmion kärjestä vastakkaisen sivun keskipisteeseen eli kantapisteeseen. (Mediaani tarkoittaa myös erästä keskilukua: lukusarjan keskimmäistä lukuarvoa.)
Keskijanan kantapiste merkitään usein alaviitteellä, mutta merkinnässä on lähteistä riippuen eroja. Jos jana alkaa pisteestä A, saatetaan kantapistettä merkitä tai . Joskus se merkitään tai , jos se sijaitsee janalla [1]
Tässä merkitään kolmion sivujen pituuksia kirjaimilla a, b ja c sekä kolmion kärkiä kirjaimilla A, B ja C. Kantapisteet ovat silloin Ma, Mb ja Mc sekä keskijanojen pituudet ma, mb ja mc.
Kaavoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisen kolmion keskijanan pituus on missä keskijana toinen pää on janan keskipisteessä. Tämä on seuraus Apolloniuksen lauseesta.[2][3]
Kun keskijanojen yhteispituuden puolikasta merkitään pätee kolme asiaa:
- (vastaavasti muillekin kolmion suvuille)
- [4]
Yleisiä teoreemoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos kolmiossa on keskijanat yhtä pitkät kuin vastinjanat toisessa kolmiossa, ovat kolmiot yhtenevät.[5]
Jokainen keskijana leikkaa toisensa suhteessa 1 : 2. Keskijanat jakavat kukin yksin kolmion kahteen pinta-alaltaan tai, tasapaksulla levyllä vastaavasti, painoltaan yhtä painavaan, osaan.[4]
Kolmion keskijanat jakavat kolmion kuuteen pienempään kolmioon, joilla kaikilla on sama pinta-ala.[6]
Kolmion keskijanojen kantapisteiden kautta voidaan piirtää ympyrä. Tämä ympyrä kulkee myös kolmion korkeusjanojen kantapisteiden kautta.[7]
Keskijanojen kantapisteistä muodostuu keskinen kolmio, jonka painopiste sama kuin alkuperäiselläkin kolmiolla.[8]
Jos kolmion keskijana on samalla korkeusjana eli se kohtaa janan kohtisuorasti, on kolmio tasakylkinen- tai tasasivuinen kolmio.
Painopiste
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmion keskijanat leikkaavat aina samassa pisteessä, jota kutsutaan painopisteeksi ja merkitään usein kirjaimella G. Painopiste jakaa jokaisen keskijanan osiin suhteessa 2 : 1 siten, että janan lyhyempi osa jää kantapisteen puolelle. [9][6][10][11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Väisälä Kalle: Geometria. Porvoo: Wsoy, 1959. Teoksen verkkoversio (pdf).
- Kurittu Lassi: Geometria (pdf) (luentomoniste) 2006. Jyväskylän: Jyväskylän Yliopisto.
- Harju, Tero: Geometrian lyhyt kurssi (pdf) (luentomoniste) users.utu.fi. 2012. Turun yliopisto. Viitattu 14.12.2012.
- Seppänen, Raimo et al.: MAOL. (lukion taulukkokirja) Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-20607-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Harju, Tero: Geometrian lyhyt kurssi, 2012, s.10
- ↑ Seppänen, Raimo et al., MAOL, s.28–29
- ↑ Harju, Tero: Geometrian lyhyt kurssi, 2012, s.17
- ↑ a b Weisstein, Eric W.: Triangle Median (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
- ↑ Harju, Tero: Geometrian lyhyt kurssi, 2012, s.12
- ↑ a b Kurittu, Lassi: Geometria, 2006, s.107
- ↑ Harju, Tero: Geometrian lyhyt kurssi, 2012, s.26–27
- ↑ Weisstein, Eric W.: Medial Triangle (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
- ↑ Harju, Tero: Geometrian lyhyt kurssi, 2012, s.25
- ↑ Kurittu, Lassi: Geometria, 2006, s.108
- ↑ Väisälä Kalle: Geometria, 1959, s.81