Kazakstanin mielenosoitukset 2022

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kazakstanin mielenosoitukset 2022
Mielenosoittajia Aqtöbessä 4. tammikuuta 2022
Mielenosoittajia Aqtöbessä 4. tammikuuta 2022
Päivämäärä:

2. tammikuuta 2022 –

Paikka:

Kazakstan

Casus belli:

Maakaasun ja polttoaineiden hinnan nousu, korruptio, nepotismi, poliisiväkivalta, ihmisoikeusloukkaukset.

Lopputulos:
Vaikutukset:

Kazakstan palautti polttoaineiden ja kaasun hintakaton. Maan hallitus erosi. Kollektiivinen turvallisuusjärjestö lähetti erikoisjoukkoja tukahduttamaan mielenosoituksen aseellisesti.

Osapuolet

Kazakstan Demokraattinen vaihtoehto
Oyan, Qazaqstan
Kazakstanin demokraattinen puolue

 Kazakstan
Kollektiivinen turvallisuusjärjestö Kollektiivinen turvallisuusjärjestö

Vahvuudet

117. Kuljetuslentorykmentti
45. Kaartin Spetsnaz-prikaati
76. Maahanlaskudivisioona
98. Kaartin maahanlaskudivisioona
Yhteensä miestä 103. Erilinen kaartin maahanlaskuprikaati
31. Kaartin maahanlaskuprikaati
25. Erikoisprikaati Skorpioni
3 800 miestä

Tappiot

Kuollut: 206
Loukkaantunut: yli 2200
Pidätetty: yli 9900

Kuollut: 18
Loukkaantunut: yli 1300

Mielenosoitukset Kazakstanin hallitusta vastaan puhkesivat 2. tammikuuta 2022 ensin Mañğıstaw’n alueella, josta ne sitten myöhemmin levisivät maanlaajuisiksi.[1] Mielenosoitukset saivat alkunsa Kazakstanin hallituksen päätöksestä poistaa nestekaasun hintasääntely, mikä nosti nestekaasun hinnan kaksinkertaiseksi.[2][3] Monet kazakstanilaiset ovat vaihtaneet autonsa nestekaasukäyttöiseksi alhaisempien polttoainekustannusten vuoksi.[3][1]

5. tammikuuta 2022 Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev myönsi maan hallitukselle eron ja määräsi kuvernöörejä palauttamaan nestekaasun hintasääntelyn sekä laajentamaan sen koskemaan muita kuluttajatuotteita[3]. Tokajev erotti samana päivänä myös maan turvallisuuskomitean johtajana toimineen entisen presidentin Nursultan Nazarbajevin[4].

Mielenosoitukset eivät silti ole laantuneet.[3] Ne ovat päinvastoin muuttuneet mellakoiksi ainakin Almatyssä, Šymkentissä ja Tarazissa.[3] Almatyssa mielenosoittajat valtasivat kaupungin lentoaseman ja tunkeutuivat kuvernöörin toimistoon ja polttivat ainakin osan siitä.[3] Šymkentin ja Tarazin hallinnollisiin rakennuksiin on hyökätty turvallisuusjoukkojen estelyistä huolimatta.[3] Venäläisen uutistoimisto Tassin mukaan Tokajevin asuntoon on tunkeuduttu.[5]

Mielenosoituksissa on loukkaantunut ainakin 500 siviiliä ja useita turvallisuusjoukkojen jäseniä. Tokajev on ilmoittanut lopettavansa mielenosoitukset voimakkaalla tavalla.[5][6] Hän sanoi antaneensa joukoilleen määräyksen, että mielenosoittajia saa ampua ja tappaa ilman ennakkovaroitusta tai neuvotteluita[7].

Presidentti Tokajev pyysi apua Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestöltä, joka lähetti Kazakstaniin 6. tammikuuta noin 3 000 etupäässä venäläistä sotilasta ”rauhanturvaajiksi”.[8]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]