Kaura
| Kaura | |
|---|---|
 Kauran jyvät kasvavat röyhyssä |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Kaurat Avena |
| Laji: | sativa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Avena sativa |
|
| Katso myös | |
Kaura eli peltokaura (Avena sativa) on itsepölytteinen eli kleistogaami heinäkasvien heimoon kuuluva viljelykasvi ja viljalaji. Peltokauran tieteellisen nimen lajiosa on sukukongruenssia seuraava feminiinimuoto latinankielisestä sativus-adjektiivista, jonka merkitys on ’viljelty, kylvetty tai istutettu’ eli vastakohta luonnossa kasvavalle.
Kaurojen sukuun kuuluu myös peltoja sekä viljasatoja saastuttava ja helposti leviävä, haitallinen rikkakasvi hukkakaura (Avena fatua). Toiseksi tärkein kaurojen sukuun kuuluva viljelykasvilaji on Välimeren alueella viljeltävä punakaura (Avena byzantina), joka saatetaan joskus lukea samaksi lajiksi peltokauran kanssa.
Kaura on melko nuori viljelykasvi, jota viljelivät länsimaisen ajanlaskun alussa keltit ja germaanit. Suomalaiset oppivat kauranviljelyn germaaneilta 1300-luvulla, jolloin kauraa viljeltiin jonkin verran Etelä-Suomessa ja Hämeessä. Tällöin rahvaan tuli maksaa osa papiston maksuistakin kaurana.[1]
Käsittely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaurasta valmistettuja elintarvikkeita uotteita kuten leseitä käsitellään usein siten, että kauran rasvoja hajottavien entsyymien toiminta estyy. Tämä parantaa kauran säilyvyyttä.[2]
Kulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaiset käyttivät vuonna 2020 keskimäärin 30 grammaa kauraa päivässä, mikä oli lähes neljä kertaa enemmän kuin vuonna 2000[3]. Suurin osa kaurasta syödään Suomessa kaurapuuron muodossa, ja 43 prosenttia suomalaisista syö päivittäin jostain viljasta valmistetun aamupuuron[4].
Ravintoarvo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauran sisältämä rasva on pääosin monityydyttymätöntä[2].
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa maailmassa tuotetusta kaurasta käytetään kotieläinten rehuksi. Vanhastaan sen tärkein merkitys on ollut hevosten ravintona. Myös kauran olkia käytetään rehuna tai kuivikkeena.lähde?
Suomessa on käytetty kauraa perinteisesti myös ihmisravinnoksi. Kauranjyvät höyrytetään tällöin yleensä säilyvyyden parantamiseksi, koska ne sisältävät paljon helposti härskiintyvää rasvaa. Sen jälkeen niistä valmistetaan hiutaleita, jauhoa tai suurimoita. Kaurahiutaleet valmistetaan litistämällä joko kokonaisia tai katkaistuja kauranjyviä. Pikakaurahiutaleet litistetään erityisen ohuiksi, mikä nopeuttaa niiden kypsymistä.[5]
Kauraa on nautittu Suomessa perinteisesti puurona tai talkkunana. Kaurasta valmistetaan lisäksi leipää, keksejä, mysliä ja kauralesettä sekä silloin tällöin myös olutta.
Kauran jyvistä jää jauhatuksen yhteydessä paljon kaurankuoria. Aiemmin niitä poltettiin energian saamiseksi ja hyödynnettiin eläinten rehuna. Yksi uusi käyttökohde niille on kaurankuoripaperi, jonka materiaalista 25 prosenttia on kaurankuorta. Tämän 2020-luvun alussa kehitetyn tuotteen voi kierrättää kartonkina, ja se soveltuu myös elintarvikkeiden pakkaamiseen esimerkiksi leipäpussina.[6]
Terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaura sisältää poikkeuksellisen paljon nikkeliä, jota kolmannes Finravinto 2012 -tutkimukseen osallistuneista suomalaisista sai yli suurimman hyväksytyn määrän[7]. Nikkelin turvallisen päiväsaannin yläraja täyttyy vasta 2,5 desilitrasta kauraa[8][9], mutta nikkeliä saadaan muistakin elintarvikkeista.
Kauraa on pidettu perinteisesti vatsaystävällisenä viljana. Osa ihmisistä saa kuitenkin vaikeita vatsaoireita nimenomaan kaurasta. Syyksi epäillään kauran sisältämiä kuituja.[10]
Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2011 terveysväitteen, jonka mukaan noin 3 grammaa kauran sisältämää liukoista beetaglukaanikuitua päivässä alentaa kokonaiskolesterolia keskimäärin 0,13 mmol ja LDL-kolesterolia keskimäärin 0,27 mmol/L[11]. Kyseisen määrän saadakseen on nautittava 57 grammaa kauraa eli vajaat kaksi lautasellista kaurapuuroa tai 6 rkl kauralesettä[12][13].
Yhdysvaltojen ruoka- ja terveysvirasto hyväksyi vuonna 1997 markkinointiväitteen, jonka mukaan kauran sisältämä beetaglukaani-kuitu vähentää sydän- ja verisuonisairauden riskiä. Kuitenkin vain harva muu maa hyväksyi kyseisen terveysväitteen vuoteen 2020 mennessä.[14]
Kauran sisältämä aveniinigluteeni sopii useimmille keliaakikoille[15], mutta teollisesti prosessoidun kauran joukkoon päätyy käsittelyn aikana usein pieniä määriä muiden viljojen sisältämää gluteenia. Markkinoilla on myös gluteenijäämistä puhtaita kauralaatuja[16].
| Suurimmat kaurantuottajat 2015-2016 (miljoonaa tonnia) [17] | |
|---|---|
| EU | 7,5 |
| Venäjä | 4,5 |
| Pohjois- ja Väli-Amerikka | 4,8 |
| Etelä-Amerikka | 1,5 |
| Oseania | 1,3 |
| Kaukoitä | 0,5 |
| Lähi-itä | 0,3 |
| Afrikka | 0,2 |
| Maailma yhteensä | 22,3 |
Kasvatus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauraa kasvatetaan nykyisin lähes koko lauhkean ja subtrooppisen ilmaston alueella. Eri kauralajikkeet pärjäävät vähemmällä lämmöllä ja kestävät sadetta paremmin kuin muut viljakasvit, joten ne ovat tärkeitä paikoissa, joissa kesät ovat viileitä ja sateisia. Onpa kauraa kasvatettu onnistuneesti Islannissakin. Kaura kylvetään aikaisin keväällä ja korjataan syksyllä. Lyhyen talven maissa tunnetaan myös syyskaura, joka kylvetään syksyllä ja korjataan loppukesästä. Rikkakasvit eivät yleensä juuri häiritse kauran kasvua, sillä se tukahduttaa ne nopean kasvutapansa ansiosta. Kaura kuluttaa maaperästä paljon typpeä.lähde?
Tuholaiset ja kasvitaudit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Suomessa kauran tuholaisista yleisimpiä ovat tuomikirva (Rhopalosiphum padi) ja kahukärpänen (Oscinella frit) sekä harvinaisempia viljakirva (Sitobion avenae) ja elokirva (Metopolophium dirhodum). Kauran tuholaisia ovat myös viljakukko (Oulema melanopus) ja viljakaskas (Calligypona pellucida).
Kauran merkittävin kasvitauti Suomessa on kauranlehtilaikku, jonka aiheuttaa Drechslera avenae -sieni. Muita kasvitauteja ovat kauranavonoki, jonka aiheuttaa jyvän kuoren alla säilyvä Ustilago avenae -sieni. Rengasruosteen eli aikaisemmalta nimeltä sarviruosteen aiheuttaa Puccinia coronata -sieni. Rengasruoste vaivaa voimakkaimmin myöhäisiä kauralajikkeita. Kääpiökasvuviroosi on Suomessa yleisin viljojen virustauti, ja sitä aiheuttaa viljan kääpiökasvuvirus (BYDV).
| Suurimmat kaurantuottajat EU:n sisällä 2020
(miljoonaa tonnia) [18] | |
|---|---|
| Puola | 1,6 |
| Espanja | 1,3 |
| Suomi | 1,1 |
| Iso-Britannia | 1,0 |
| Ruotsi | 0,8 |
| Saksa | 0,7 |
| Ranska | 0,4 |
| Tanska | 0,4 |
Kauralajikkeita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erityyppisiä kauralajikkeita jalostetaan jatkuvasti. Jalostuksen kohteena ovat muun muassa: korsityyppi, korjuuaika, jyvän kuorirakenne, satoisuus, kuoren väri, korren koko, valkuaisainepitoisuus ja roudankestävyys. Suomen nykyinen kauralajikkeisto on jyvän kuoren väriltä keltaista tai vaaleaa, mutta aikaisemmin maatiaiskaurojen kuori oli tumma, joko ruskea tai musta.lähde?
Suomalaisia kauralajikkeita:[19]
|
|
|
|
|
Kauran hinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauran hinta määräytyy vapaasti maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kauran futuureja noteerataan Chicagon viljapörssissä (Chicago Board of Trade).lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Seppo Simonen: ”Kasvien historiaa”, Maatalouden Pikkujättiläinen, s. 372. WSOY, 1944.
- ↑ a b Jaana Laine: Laaja OATyourGUT -tutkimushanke kaurasi suoliston Kehittyvä Elintarvike. 12.4.2020. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Ruoka | Syömme ihan eri tavalla kuin 20 vuotta sitten – ”Poikkeuksellista ruokahistoriassamme”, sanoo professori Helsingin Sanomat. 3.1.2024. Viitattu 4.1.2024.
- ↑ Sanna Mansikkamäki: Yksi annos kaurapuuroa ei riitä – näin paljon sitä pitää syödä Kotiliesi.fi. 24.8.2019. Viitattu 10.7.2023.
- ↑ Kauragranola Myllyn Paras. 26.11.2015. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Raeste, Juha-Pekka: Elintarvikejätit kehittävät uudenlaisia pakkauksia. Helsingin Sanomat, 3.2.2021, s. A 29. Helsinki: Sanoma Media Finland. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.2.2021.
- ↑ Suomi, Johanna & Valsta, Liisa & Suominen, Kimmo & Tuominen, Pirkko: Riskinarviointi suomalaisten aikuisten altistumisesta elintarvikkeiden ja talousveden raskasmetalleille sekä alumiinille. (Ruokaviraston tutkimuksia 1/2020) Ruokavirasto, 2020. ISBN 978-952-358-012-1 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Nikkeli Ruokavirasto.
- ↑ Nickel content in foods. https://www.torrinomedica.it/approfondimenti/dietologia/nickel-in-foods/
- ↑ Vatsaystävällisenä pidetty kaura voikin olla vatsavaivojen aiheuttaja www.iltalehti.fi. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ J. Harland: 2 - Authorised EU health claims for barley and oat beta-glucans, s. 25–45. Woodhead Publishing, 1.1.2014. ISBN 978-0-85709-842-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 27.10.2022). (englanti)
- ↑ Sanna Mansikkamäki: Yksi annos kaurapuuroa ei riitä – näin paljon sitä pitää syödä Kotiliesi.fi. 24.8.2019. Viitattu 10.7.2023.
- ↑ Sanna Mansikkamäki: Yksi annos kaurapuuroa ei riitä – näin paljon sitä pitää syödä Kotiliesi.fi. 24.8.2019. Viitattu 16.7.2024.
- ↑ Rebecca Mathews, Alison Kamil, YiFang Chu: Global review of heart health claims for oat beta-glucan products. Nutrition Reviews, 1.8.2020, 78. vsk, nro Suppl 1, s. 78–97. PubMed:32728751 doi:10.1093/nutrit/nuz069 ISSN 1753-4887 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Ruisleivästäkö gluteenitonta? Kaura ja härkäpapu Mikä tekee gluteenista keliaakikoille haitallista? Voisiko gluteenin hajottaa niin että se ei enää aiheuttaisi keliakiaa? Kaura ja härkäpapu: uutta tietotaitoa tuotekehitykseen. (Arkistoitu – Internet Archive) Tuula Sontag-Strohm. Luento 10.5.2017. Erihyvä-Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia, Tutkimus, tuotekehitys ja analytiikka. Kokouskeskus Mauno, Turku. Viljateknologia, Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos. Sivu 20.
- ↑ Gluteeniton ruokavalio. Raision kuluttujapalvelu. Arkistoitu 15.5.2013. Viitattu 6.5.2023.
- ↑ Kauran tuotantomäärät maailmalla vyr.fi. Arkistoitu 14.7.2021. Viitattu 14.7.2021.
- ↑ Viljan tuotantovolyymit EU:ssa luke.fi. Arkistoitu 14.7.2021. Viitattu 14.7.2021.
- ↑ Virallisten lajikekokeiden tulokset 1994-2001 (s. 127) MTT.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Lajitietokeskus: Kaura (peltokaura) – Avena sativa
- Kaura (Avena sativa) Suomen kaurayhdistys
- Kaura (Avena sativa) Yrttitarha
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Kaura (Avena sativa)
- Farmit.net Viljan kasvitaudit
- Viljamarkkinat (Arkistoitu – Internet Archive) Farmit.net
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Avena sativa (englanniksi)
- Avena sativa ITIS (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Avena sativa (englanniksi)
- Flora of China: Avena sativa (englanniksi)
- European Medicines Agency Evaluation (EMEA) of Medicines for Human Use Assessment report on Avena sativa L., herba and Avena sativa L., fructus, London September 2008 (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf) (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases Avena sativa (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Avena sativa (oats) Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI) (englanniksi)
- Chicago Mercantile Exchange Group: Oats, Futures and Options (englanniksi)
|