Kauppatori

Tämä artikkeli käsittelee markkinapaikkaa. Nimen Kauppatori omaavia aukioita on lueteltu sivulla Kauppatori (täsmennyssivu).

Kauppatori tarkoittaa aukiota, joka on tarkoitettu yksinomaan torikaupan harjoittamiseen. Kauppatorit sijaitsevat yleensä kaupungeissa tai muissa asutuskeskuksissa ja niitä esiintyy joka puolella maailmaa. Niillä järjestetään usein myös markkinoita. Suomessa kauppatoreja kutsutaan usein yleisesti toreiksi. Tunnettuja suomalaisia kauppatoreja ovat esimerkiksi Turun, Helsingin ja Kuopion kauppatorit. Kauppatorilla on yleensä myytävänä alueesta ja sesongista riippuen paikallisia käsitöitä, maataloustuotteita, leipomotuotteita sekä luonnon antimia, kuten marjoja.

Kauppatorilla saa harjoittaa torikauppaa elinkeinolain säännösten puitteissa. Torilla voi olla torivalvoja, jolta myyntipaikka tavallisesti varataan ja joka toimii torin järjestyksenvalvojana. Torikauppias maksaa myyntipaikasta ennalta määrätyn torimaksun, joka voi olla torista riippuen päivä- tai vuosikohtainen. Maataloustuottajilla ja käsityöläisillä on kuitenkin oikeus harjoittaa torikauppaa tuottamistaan tuotteista ilman maksua ja elinkeinoilmoitusta, ellei myyntipaikkaan sisälly toripöytää tai kojua.^[1]

Myyntipaikan koko on määritelty kullakin torilla ja se voi olla merkitty maahan. Torikaupan aukioloaika on tavallisesti merkitty liikennemerkin lisäkilvellä, ja aukiota voidaan muina aikoina käyttää muihin tarkoituksiin, kuten pysäköintialueena tai julkisten tilaisuuksien tapahtumapaikkana. Kauppatoreilla, kuten muillakin julkisilla paikoilla, noudatetaan yleistä järjestyslakia. On olemassa myös kauppatoreja, joilla tapahtuvaa torikauppaa ei ole erityisemmin säännelty.

Yleensä kauppatorit ja -aukiot ovat muodostuneet kulkuväylien äärelle, jossa ne ovat olleet mahdollisimman suuren ihmisjoukon tavoitettavissa. Niinpä ne sijaitsevat lähes aina kaupunkien ja kylien ydinkeskustoissa. Teollisuusmaissa kauppatorien merkitys on vähentynyt kaupan alan muututtua esimerkiksi supermarkettien perustamisen myötä, mutta varsinkin kehitysmaissa torit ovat edelleen hyvin suuressa roolissa kaupankäynnin ja lähiympäristönsä talouden kannalta. Vielä 1900-luvun puolellakin Suomessa myytiin torikaupassa esimerkiksi hevosia, halkoja ja heinää, jotka ovat nykyään pääosin poistuneet toreilta. Myös muun muassa raa’an lihan ulkomyyntiä on terveyssyistä merkittävästi rajoitettu. Joissakin osissa maailmaa vastaavat myyntiartikkelit ovat sen sijaan vielä yleisesti myynnissä kauppatoreilla.

Kauppatorin uudempi vastine on kauppahalli, joka tarkoittaa sisätiloissa sijaitsevaa pienmyyjien kauppapaikkaa. Ensimmäiset kauppahallit ovat peräisin keskiajalta, mutta runsaammin niitä alettiin rakentaa vasta uudella ajalla, pääasiassa torikaupan epähygienisuudesta johtuen. 1800-luvun lopulla kauppahallien yleistyminen vähensi torikaupan suosiota niin Suomessa kuin maailmallakin, mutta viime vuosikymmeninä kummankin kauppapaikan markkinaosuus on ollut tasaisen hitaassa laskussa.