Kaunopunahattu
| Kaunopunahattu | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: | Punahatut Echinacea |
| Laji: | purpurea |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Kaunopunahattu eli punahattu (Echinacea purpurea) on monivuotinen yrttikasvi, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan kaakkois- ja keskiosien preerioilta ja aukeilta ylängöiltä. Lajista käytetään myös nimeä auringonhattu, jota on käytetty myös joistakin muista punahattujen (Echinacea) suvun lajeista. Joitakin valkokukkaisia lajikkeita ('Alba', 'White Swan') kutsutaan valkohatuiksi.
Termi Echina flunssarohdon nimessä viittaa punahattuun.
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaunopunahattu kasvaa 30–100 cm korkeaksi ja kukkii luontaisilla kasvupaikoillaan touko–kesäkuussa mutta Suomessa vasta elo–syyskuussa. Kasvin varsi on karhea ja ohuen nukan peitossa, ja sillä on sitkeä juurakko ja soikeat, vuorottaiset lehdet. Mykerön laitakukat ovat purppuranpunaiset, joillakin lajikkeilla myös valkoiset tai vaaleanpunaiset, ja kehräkukat muodostavat ruskeanpunaisen kartion, johon siemenet kypsyvät.[2][3]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvia viljellään Euroopassa rohto- ja koristekasvina, ja se menestyy hyvin myös Etelä- ja Keski-Suomessa. Se viihtyy aurinkoisella paikalla mutta ei ole tarkka maalajista, kunhan kasvualusta läpäisee hyvin vettä.[2][3]
Lääkintäkäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvi tuottaa merkittäviä tuloja lääkekaupassa, koska sen kaikkien osien väitetään stimuloivan immuunijärjestelmää.[4] Suomessa auringonhattu luokitellaan lääkekasviksi, josta saa valmistaa kaupallisia tuotteita vain lääketehtaassa.[2][3]
Pohjois-Amerikan intiaanit käyttivät auringonhattua monenlaisten vaivojen hoidossa. Nykyään se on yksi suosituimmista rohtokasveista, jota käytetään vilustumisoireiden ja ylempien hengitysteiden tulehdusten hoidossa. Rohdoksen valmistuksessa voidaan käyttää joko kukkivia versoja tai talvehtivan kasvin juuria.[2][3]
Mahdolliset hyödyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyvin kontrolloituja kokeita asiasta on vähän ja ne ovat heikkolaatuisia.[5][6][7][8]
Joissain tutkimuksissa punahattua sisältävistä valmisteista on näyttänyt olevan hyötyä ylähengitystieinfektioissa kuten flunssassa, toisissa tutkimuksissa ei.[9]
Joissakin tutkimuksissa auringonhatun sisältämien polysakkaridien on todettu lisäävän vastustuskykyä. Kasvin on todettu stimuloivan immuunipuolustusta ja helpottavan flunssan oireita sekä lyhentävän oireiden kestoa.[10]
Haitat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haittavaikutuksia ovat mm. vaikutukset ruoansulatusjärjestelmälle ja allergiset reaktiot, kuten ihottuma, lisääntynyt astma ja hengenvaarallinen anafylaksia.[9]
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Nuppu -
Keskuskartio -
'White Swan' -lajike -
Echinacea-uutetta
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaunopunahattu – Echinacea purpurea | Taksonomia (auktorin lähde) Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 21.1.2024.
- ↑ a b c d Plant Fact Sheet – Eastern Purple Coneflower (pdf) Natural Resources Conservation Service. United States Department of Agriculture. Viitattu 14.8.2009.
- ↑ a b c d Auringonhattu Yrttitarha. Ammatti-instituutti Iisakin Osaran maaseutuopetusyksikkö. Viitattu 14.8.2009.
- ↑ Midgley, Jan W.: Southeastern Wildflowers: Your complete guide to plant communities, identification, and traditional uses. Crane Hill Publishers, 1999. ISBN 1-57587-106-8
- ↑ Hart A, Dey P: Echinacea for prevention of the common cold: an illustrative overview of how information from different systematic reviews is summarised on the internet. Preventive Medicine, 2009, 49. vsk, nro 2–3, s. 78–82. PubMed:19389422 doi:10.1016/j.ypmed.2009.04.006
- ↑ Evaluation of echinacea for the prevention and treatment of the common cold: a meta-analysis. The Lancet Infectious Diseases, July 2007, 7. vsk, nro 7, s. 473–480. PubMed:17597571 doi:10.1016/S1473-3099(07)70160-3 ISSN 1473-3099
- ↑ Woelkart K, Linde K, Bauer R: Echinacea for preventing and treating the common cold. Planta Medica, May 2008, 74. vsk, nro 6, s. 633–7. PubMed:18186015 doi:10.1055/s-2007-993766
- ↑ Karsch-Völk M, Barrett B, Kiefer D, Bauer R, Ardjomand-Woelkart K, Linde K: Echinacea for preventing and treating the common cold. Cochrane Database Syst Rev, 2014, 2. vsk, s. CD000530. PubMed:24554461 PubMed Central:4068831 doi:10.1002/14651858.CD000530.pub3
- ↑ a b Echinacea National Center for Complementary and Integrative Health.
- ↑ Katja Korpela ja Timo Salomäki, Luontaistuotteet – merkitys anestesian ja tehohoidon kannalta (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Kaunopunahattu eli punahattu (Echinacea purpurea)
- United States Department of Agriculture (USDA): Echinacea purpurea (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Echinacea purpurea (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
| ||||||||||