Karl Hård af Segerstad
| Karl Hård af Segerstad | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. tammikuuta 1873 Helsinki |
| Kuollut | 22. lokakuuta 1931 (58 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | arkkitehti |
Karl Adam Nils Gabriel Hård af Segerstad (28. tammikuuta 1873 Helsinki – 22. lokakuuta 1931 Helsinki)[1] oli suomalainen arkkitehti, joka toimi Helsingin ensimmäisenä kaupunginarkkitehtina vuosina 1907–1921. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös yksityisiä suunnittelutöitä. Ruotsalaista sukua ollut Hård af Segerstad ei kiinnostunut vuosisadan vaihteessa suositusta suomalaisesta kansallisromantiikasta, vaan etsi esikuvansa lähinnä Ruotsista ja sen historiallisesta arkkitehtuurista.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elämänvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karl Hård af Segerstadin vanhemmat olivat ruukinpatruuna Adam Hård af Segerstad (1822–1897) ja Anna Gyllenberg (1846–1939), jotka kuuluivat molemmat ruotsalaisiin aatelissukuihin.[2] Hård af Segerstadit ovat vanha keskiaikainen aatelissuku Smålandista,[3] Gyllenbergit suurvalta-ajalla aateloitu suku Länsi-Götanmaalta[4]. Adam Hård af Segerstad oli suomalaisen Åminnefors Ab:n osakas ja toimitusjohtaja, joka muutti vaimoineen Ruotsista Suomeen 1870-luvun alussa. Karl Hård af Segerstad syntyi Helsingissä, mutta hankki Suomen kansalaisuuden vasta vuonna 1896.[5][2]
Hård af Segerstad kävi koulunsa Helsingin Nya svenska läroverketissä ja opiskeli vuosina 1891–1895 arkkitehdiksi Suomen polyteknillisessä opistossa. Hän täydensi opintojaan matkalla Alankomaihin, Ranskaan, Italiaan, Itävaltaan ja Saksaan opiston antaman stipendin avulla. Otto-Iivari Meurmanin mukaan erityisesti saksalainen ja skandinaavinen arkkitehtuuri tekivät Hård af Segerstadiin vaikutuksen.[5] Lisäksi Hård af Segerstad työskenteli jonkin aikaa rasvarina Itämerta kiertäneellä laivalla[5] voidakseen taloudellisesti avustaa vararikkoon ajautunutta ja halvaantunutta isäänsä[2].
Hård af Segerstad työskenteli opiskeluaikanaan harjoittelijana Kiseleff & Heikelin sekä Grahn, Hedman & Wasastjernan arkkitehtitoimistoissa. Jälkimmäisessä hän työskenteli hetken aikaa myös apulaisena valmistumisensa jälkeen. Vuonna 1896 Hård af Segerstad perusti arkkitehtitoimiston yhdessä kurssitoverinsa Bertel Jungin kanssa, ja he työskentelivät yhdessä kaksi vuotta.[5] Sen jälkeen Hård af Segerstad piti toimistoa yksin vuoteen 1901.[2] Tuona vuonna hän muutti Viipuriin erään huomattavan yksityisen työtarjouksen perässä ja otti samalla vastaan toimen Viipurin lääninrakennuskonttorin apulaisarkkitehtina. Hän kuitenkin suunnitteli edelleen rakennuksia myös muualle Suomeen.[5] Vuonna 1907 Helsingin kaupunki perusti kaupunginarkkitehdin viran, ja Hård af Segerstad valittiin siihen.[1] Mahdollisesti vaatimattoman palkan takia virkaan oli vain kaksi hakijaa, joista toisen nimeä ei edes tiedetä.[6] Hård af Segerstad toimi kaupunginarkkitehtina vuoteen 1921 asti sekä Helsingin rahatoimikamarin sihteerinä vuodesta 1919 kuolemaansa saakka.[2]
Hård af Segerstad oli vuodesta 1898 naimisissa Maria Landtmanin kanssa. He saivat kolme lasta.[2]
Henkilökuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karl Hård af Segerstadin henkilökuvaan on vain vähän lähdemateriaalia. Hän ei osallistunut opiskelutovereidensa tavoin rientoihin vaan oli ennemmin syrjäänvetäytyvä. Syynä tähän saattoivat olla taloudelliset vaikeudet sekä krooninen sairastelu, jonka vuoksi hän ilmeisesti myös lopulta jätti kaupunginarkkitehdin viran.[5] Hän oli kuitenkin innokas purjehtija ja Nyländska Jaktklubben -purjehdusseuran aktiivijäsen.[2] Aatteelliselta vakaumukseltaan ruotsalaistaustainen Hård af Segerstad oli skandinavisti ja Ruotsalaisen kansanpuolueen jäsen. Vuoden 1918 Suomen sisällissodan aikana hän oleskeli Ruotsissa. Hänellä oli monipuolinen kielitaito, ja hän ilmeisesti ymmärsi jonkin verran myös suomea.[5]
Hård af Segerstadin ura perustui pätevyyteen ja kykyyn hoitaa asioita. Ilmeisesti hyvin tehty työ oli hänelle ammatillisesti riittävän tyydyttävää, koska hän ei milloinkaan kirjoittanut ajatuksistaan Arkkitehti-lehteen tai muihin alan julkaisuihin.[5] Toisaalta Arkkitehti-lehti ei myöskään noteerannut vuonna 1907 Helsingin kaupunginarkkitehdin viran perustamista tai Hård af Segerstadin valintaa laisinkaan, ilmeisesti siksi että kaupunginarkkitehdin virka koettiin joko yksityisten arkkitehtien uhkana tai kilpailua vääristävänä tekijänä. Varsinkin lehden päätoimittaja Sigurd Frosterus vahti tiukasti arkkitehtikunnan ammattietuja. Hård af Segerstadin töistä alettiin kirjoittaa Arkkitehti-lehdessä vasta vuonna 1914, kun lehden päätoimittajaksi tuli Birger Brunila.[7]
Hård af Segestad ei jättänyt jälkeensä henkilökohtaisia kirjoituksia, ja häntä tai hänen töitään ei ole sanottavasti käsitelty aikalaisten muistelmissa eikä arkkitehtuurikirjallisuudessa tai -tutkimuksessa. Jääminen pois muistelmakirjallisuudesta on saattanut johtua hänen syrjäänvetäytyvästä luonteestaan tai ennenaikaisesta kuolemastaan. Hård af Segerstad mainittiin Arkkitehti-lehdessä viimeisen kerran hänen kuoltuaan vuonna 1931 Bertel Jungin kirjoittamassa muistokirjoituksessa. Siinä Jung kuvaili ystäväänsä ”ammattimieheksi, jonka epäitsekästä työtä Helsingin hyväksi ei ole osattu riittävästi arvostaa”.[8]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hård af Segerstadin arkkitehtuuri on koristeellista ja jykevää sekä lähinnä ruotsalaisten esikuvien innoittamaa.[1] Hän sai vaikutteita Ruotsin ohella myös Saksasta. Useissa hänen töistään on nähty vaikutteita Ruotsin 1600-luvun barokkiarkkitehtuurista.[2] Hän ei ollut alallaan tyylin mullistaja, mutta hänen töissään on silti omaperäisyyttä.[9]
Hård af Segerstadin varhaisimpiin töihin kuuluivat muun muassa August Ramsaylle suunnitellut, jo kauan sitten puretut kaupunkitalo Helsingin Hietalahdenrannassa ja huvila Kaivopuistossa sekä Alfred Kihlmanin rakennuttama niin sanottu Kihlmanin talo Korkeavuorenkadulla. Kihlmanin taloon Hård af Segerstad suunnitteli pohjakaavan ja hänen yhtiökumppaninsa Bertel Jung koristeelliset julkisivut.[2] Kaksikko osallistui vuonna 1897 myös niin sanotun Tallbergin talon suunnittelukilpailuun Helsingin Katajanokalle, mutta ilman menestystä.[5] Hård af Segerstadin suurimpia suunnitelmia 1890-luvulla oli Helsingin Bulevardille rakennettu kiinteistöyhtiö Falken, jonka muotokieli vastasi tuolloin Ruotsissa suosittuja virtauksia. Hänen päätyökseen on kuitenkin mainittu yliopiston uusmaalaisen osakunnan eli Nylands nationin osakuntatalo Kasarmikadulla. Sen toisessa suunnittelukilpailussa vuonna 1898 hän voitti sekä ensimmäisen että kolmannen palkinnon. Tyylillisiä esikuvia sille on etsitty niin ranskalaisista linnoista kuin Tukholmastakin.[2] Rakennus valmistui 1901.[1]
Hård af Segerstadin Viipurin kauden töistä tunnetuin on vuonna 1906 valmistunut Viipurin kauppahalli.[1] Seuraavana vuonna valmistunut Pulpin selluloosatehdas Joutsenossa on ainoa hänen suunnittelemansa teollisuusrakennus.[2]
Helsingin kaupunginarkkitehtina Hård af Segerstad suunnitteli kouluja ja julkisia rakennuksia avustajinaan arkkitehdit Runar Eklund ja Einar Flinckenberg.[1] Tunnetuimpia näistä töistä ovat Cygnaeuksen koulu Ratakadulla (valmistunut 1911), Kallion kirjasto (1912), Hakaniemen kauppahalli (1913), Eläintarhan koulu (1915) ja Topelius-koulu Taka-Töölössä (1917).[10][2] Lisäksi Hård af Segerstad johti ja valvoi muita suuria kunnallisia rakennushankkeita, joihin kuului muun muassa useita sairaaloita. Helsingin kaupungin Hankoniemen lähelle Bengtsårin saarelle vuosina 1911–1913 perustamaan pahatapaisten poikien kasvatuslaitokseen hän suunnitteli alueen vanhojen rakennusten muutostyöt laitoskäyttöön sopiviksi.[11] Virkansa puolesta Hård af Segerstad sai paneutua myös sosiaaliseen asuntotuotantoon ja laati vuonna 1915 Flinckenbergin kanssa suunnitelmat työväenasunnoiksi tarkoitetusta standardipuutalosta. Hän ei kuitenkaan hyväksynyt Martti Välikankaan Käpylään suunnittelemia puutaloja, joiden piirustuksia hän rahatoimikamarin sihteerinä joutui tarkastamaan.[2]
Hård af Segerstad kuului nuorten suomalaisten arkkitehtien sukupolveen, joka vuosisadan vaihteessa omaksui kansainvälisen jugend-tyylin. Juuriltaan ruotsalaisena hän ei kuitenkaan ollut kiinnostunut suomalaisesta kansallisromantiikasta. Jotain kansallisromanttisena pidetyn tyylin tosiasiallisesta kansainvälisyydestä kertookin se, että Hård af Segerstadin suunnittelema Nylands Nationin talo voidaan silti nähdä piirteiltään kyseisen tyylisuuntauksen lähes puhtaana edustajana.[12] Vuosisadan vaihteessa suomalaiset kansallisromanttista suuntausta tukeneet arkkitehdit valitsivat graniitin ja vuolukiven ensisijaisiksi ”kansallisiksi” rakennusten julkisivumateriaaleiksi; heidän harmikseen juuri kansallisromantiikasta piittaamaton Hård af Segerstad oli kuitenkin vuolukiven käytön pioneeri Suomessa. Hänen vuonna 1899 suunnittelemansa asuintalo Falken oli ensimmäinen, jossa käytettiin suomalaista vuolukiveä koristeluissa, ja vuotta myöhempi Nylands Nationin talo ensimmäinen, jonka julkisivu vuorattiin sillä. Myöhemmin hän kuitenkin luopui julkisivujen kiviverhoilusta, ja 1910-luvun alusta alkaen lähes kaikissa hänen suunnittelemissaan rakennuksissa oli rappaamattomat tiiliseinät.[13]
Hård af Segerstadin suunnitelmissa korostui tekninen asiantuntemus, ja hän oli tarkka rahankäyttäjä. Hän laati tarkat kustannusarviot ja kilpailutti materiaalitoimittajat ja aliurakoitsijat. Hän ei kuitenkaan tinkinyt rakennustensa laadusta.[5] Hän esimerkiksi halusi käyttää rakennusten kattomateriaalina lähes aina tiiltä sen kestävyyden vuoksi, vaikka se lisäsikin kustannuksia.[14] Huomattava kokoelma Hård af Segerstadin piirustuksia lahjoitettiin vuonna 2004 Arkkitehtuurimuseolle.[1]
Työluettelo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luettelo perustuu, ellei toisin mainita, Jyri Viljan teoksen Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad (2007) epätäydelliseen luetteloon. Apulaisten osuudesta Hård af Segerstadin kaupunginarkkitehtina suunnittelemien rakennusten kohdalla ei ole varmuutta[15]. Alla olevassa luettelossa ei ole mainittu toteutumattomia tai selvittämättömiä suunnitelmia eikä toisten arkkitehtien suunnittelemiin rakennuksiin tehtyjä muutostöitä.
_-_DSC05344.JPG)
| Vuosi | Rakennus | Osoite | Paikkakunta | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|
| 1895 | Västankvarnin kansanopisto | Inkoo | ||
| 1896 | August Ramsayn yksityistalo[2] | Hietalahdenranta 13 | Helsinki | purettu |
| 1896–1898 | Kihlmanin talo | Korkeavuorenkatu 19 | Helsinki | yhdessä Bertel Jungin kanssa |
| 1897 | Huvila Lilja | Siltatie, Kaivopuisto | Helsinki | purettu |
| 1898 | Helios (asuinkerrostalo) | Rauhankatu 13 | Helsinki | yhdessä Bertel Jungin kanssa |
| 1898 | Falken (asuinkerrostalo) | Bulevardi 30 | Helsinki | |
| 1898–1901 | Nylands Nation | Kasarmikatu 40 | Helsinki | |
| 1902 | Necken (asuinkerrostalo) | Sörnäisten rantatie 5 | Helsinki | purettu 1960-luvulla |
| 1902–1903 | Domus (asuinkerrostalo) | Katariinankatu 11 | Viipuri | |
| 1903 | Weckmanin talo | Kirkkokatu 26 | Oulu | julkisivu modernisoitu 1930-luvulla |
| 1904 | Viipurin kauppahalli | Viipuri | ||
| 1906 | Villa Cajander | Lihaniemi | Viipurinlahti | |
| 1906 | asuinkerrostalo | Vahtitorninkatu 12 | Viipuri | |
| 1906 | asuinkerrostalo | Ratakatu 25 | Helsinki | purettu |
| 1907 | Harjun koulurakennus | Virolahti | ||
| 1907–1908 | Pulpin selluloosatehdas | Joutseno | pääosin purettu | |
| 1908 | Torkkeli Knuutinpojan patsaan jalusta[16] | Torkkeli Knuutinpojan tori | Viipuri | patsas Ville Vallgrenin |
| 1908 | Toukolan ruotsinkielinen kansakoulu | Helsinki | purettu | |
| 1908 | Kaupunginpuutarhurin asunto, Talvipuutarha | Helsinki | ||
| 1909 | Poliisiasema | Ratakatu 10 | Helsinki | |
| 1909 | Cygnaeuksen koulu | Ratakatu 8 | Helsinki | |
| 1909–1912 | Kallion kirjasto | Porthaninkatu 12 | Helsinki | |
| 1910 | Villa Georg Estlander | Nordsjöskatan, Vuosaari | Helsinki | |
| 1911 | Hermannin paloasema | Itäinen Viertotie | Helsinki | siirretty 1930 Sörnäisten satamaan ja 1950-luvulla Herttoniemeen |
| 1912 | Hakaniemen kauppahalli | Helsinki | ||
| 1912 | Koskelan sairaalan talousrakennuksia ja ruumishuone | Helsinki | ||
| 1913 | Harjutorin kauppahalli | Helsinki | purettu | |
| 1913 | Lintutalo ja kasvihuone, Talvipuutarha | Helsinki | ||
| 1913 | Vanhankaupungin poliisitupa | Hämeentie 162 | Helsinki | |
| 1913 | Vesilaitoksen asuntojen pesu- ja kylpyrakennus | Hämeentie 166 | Helsinki | |
| 1914 | paviljonki, Eläintarhan urheilukenttä | Helsinki | ||
| 1914 | Pasilan paloasema | Maistraatinkatu 6 | Helsinki | |
| 1914 | Villa Notsund | Hallkullanniemi, Vuosaari | Helsinki | |
| 1915 | Eläintarhan koulu | Tallikatu 5 (nyk. Savonkatu 2) | Helsinki | |
| 1917 | Topelius-koulu | Stenbäckinkatu 14 | Helsinki | |
| 1919 | Pasilan kauppahalli | Helsinki | purettu | |
| 1922 | asuintalo | Intiankatu 14, Toukola | Helsinki | |
| 1924 | asuintalo | Intiankatu 6, Toukola | Helsinki | |
| 1924 | asuintalo | Japaninkatu 13, Toukola | Helsinki | |
| 1924–1928 | asuintaloja | Reimarla | Helsinki | |
| 1925–1927 | Laurellska Skolan (nyk. Svenska Litteratursällskapet) | Ritarikatu 5 | Helsinki |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Timo Keinänen: ”Hård af Segerstad, Karl (1873 - 1931)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 183–184. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2 Teoksen verkkoversio.
- Jyri Vilja: Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo, 2007. ISBN 952-473-791-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Karl Hård af Segerstad 2007. Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 18.11.2016. Viitattu 16.9.2012.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Timo Keinänen: Hård af Segerstad, Karl (1873 - 1931) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Adliga ätten Nr. 17: Hård af Segerstad Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 16.9.2012.
- ↑ Adliga ätten Nr. 1030: Gyllenberg Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 16.9.2012.
- ↑ a b c d e f g h i j Vilja 2007, s. 63–65.
- ↑ Vilja 2007, s. 54, 80.
- ↑ Vilja 2007, s. 56–60, 80.
- ↑ Vilja 2007, s. 9, 60–62, 80–81.
- ↑ Vilja 2007, s. 50.
- ↑ Vilja 2007, s. 54–57.
- ↑ Vilja 2007, s. 54–55, 71.
- ↑ Vilja 2007, s. 41.
- ↑ Vilja 2007, s. 46, 48.
- ↑ Vilja 2007, s. 49, 79.
- ↑ a b Vilja 2007, s. 68–74.
- ↑ Viipuri: opas kaupunkiin, s. 77. Rakennustieto Oy, Helsinki 1999.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karl Hård af Segerstad Wikimedia Commonsissa
- Hård af Segerstadin suunnittelemat rakennukset Helsingin keskustassa (Arkistoitu – Internet Archive) Korttelit.fi
| ||||||||||
