Karl Fazer
| Karl Fazer | |
|---|---|
 Karl Fazer |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. elokuuta 1866 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kuollut | 9. lokakuuta 1932 (66 vuotta) Jokioinen, Suomi |
| Arvonimi | kauppaneuvos |
| Muut tiedot | |
| Yritys | Fazer |
| Puoliso | Berta Fazer |
Karl Otto Fazer [fatser] (16. elokuuta 1866 Helsinki – 9. lokakuuta 1932 Jokioinen) oli suomalainen Fazerin sukuun kuulunut kauppaneuvos ja tehtailija, joka perusti Fazer-yhtiön.[1]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karl Fazerin isä oli sveitsiläissyntyinen turkkuri Eduard Peter Fazer (alkujaan Fatzer) ja äiti Anna Dorothea Haunhardt. Heillä oli yhteensä kahdeksan lasta, joista Karl oli toiseksi nuorin. Hänen sisaruksiaan olivat muun muassa sokeritehtailija ja tukkukauppias Max Fazer, konserttipianisti ja Suomalaisen Oopperan (nykyään Suomen Kansallisooppera) johtaja Edvard Fazer, Fazerin musiikkiliikkeen perustaja Konrad Fazer sekä pianotaiteilija Naëma Fazer.[1]
Karl Fazerin vaimo Berta oli tammisaarelaisen leipurimestarin J. F. Blomqvistin tytär ja heillä oli neljä lasta: Margit Dorothea ”Dolly” Antell, Fazerin toimitusjohtajana vuodesta 1939 alkaen toiminut Sven Fazer, Brita Elisabeth Kreilsheimer ja Kitty Maria Hagelstam.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karl Fazer oli suomalaisen makeisteollisuuden uranuurtaja.[1] Hän opiskeli sokerileipurin ammatin ulkomailla. Fazer pääsi 18-vuotiaana oppipojaksi G. Berrinin konditorialiikkeeseen Pietariin. Fazer sai sieltä hyvän todistuksen eli kisällikirjeen. Ammattilaisena hän työskenteli muissakin nimekkäissä pietarilaisissa liikkeissä sekä myös Berliinissä ja Pariisissa.[2]
Suomeen palattuaan Fazer pystyi avaamaan oman konditorialiikkeensä. Fazerin ranskalais-venäläinen liike avattiin 17. syyskuuta 1891 Helsingin Kluuvikatu 3:een, isänsä omistamaan kiinteistöön. Hän sai liikettä varten 250 000 markan suuruisen lainantakauksen K. H. Renlundilta.[3] Naapurirakennukseen perustettiin kahvila ja huoneistot yhdistettiin. Fazer asui itse talon ylimmässä kerroksessa.[1]
Fazerin kahvila- ja konditoriatoiminta menestyi hyvin, ja kahviloita avattiin myös muualle Helsinkiin, jopa Töölön kaupunginosaan saakka. Fazerin maine perustui kuitenkin makeisiin, joiden valmistusta hän oli opiskellut Euroopassa. Fazer aloitti 1897 makeisten tehdasmaisen valmistuksen, jolloin hän perusti makeistehtaan Punavuoreen. Tehdasrakennus, nykyiseltä nimeltään Mestaritalo, sijaitsi samalla tontilla, jossa oli hänen veljensä Max Fazerin tukkuliike. Karl Fazer teki veljensä kanssa sopimuksen makeisten tukkujakelusta.[2] Tehtaan ensimmäiset tuotteet olivat Iris- ja Kiss-Kiss-karamellit. Jälkimmäiset pääsivät postimerkkiin yhtiön satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1991. Hieman myöhemmin lanseerattiin taiteilijoiden, kuten Eino Leinon, Jean Sibeliuksen ja Oskar Merikannon, kuvin koristeltu karamellisarja. Vähitellen Fazerin yritys kasvoi suuryritykseksi, ja se laajeni muun muassa Hankoon, josta Karl Fazer osti keksitehtaan vuonna 1928.lähde?
Suomen sanomalehdissä pohdittiin itsenäistymisen jälkeen, kuka on Suomen tunnetuin henkilö ulkomailla. Kärkikolmikon muodostivat Svinhufvud, Mannerheim ja Karl Fazer. Fazer nimitettiin kauppaneuvokseksi vuonna 1926.[1]
Fazer oli Oy Stockmann Ab:n hallintoneuvoston jäsen ja jäsenenä sekä Suomen Metsästysyhdistyksen että Suomen Yleisen Metsästäjäliiton hallituksissa.[1]
Harrastukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fazer oli luonnonystävä, lintujen tuntija, metsästäjä, kalastaja ja kilpa-ampuja. Hän osallistui ammuntakilpailuihin sekä Suomessa että ulkomailla.[2] Fazer osallistui Suomen joukkueessa Tukholman vuoden 1912 olympialaisten ammuntakisoihin ja sijoittui savikiekkoammunnan henkilökohtaisessa kisassa kolmanneksitoista ja joukkuekilpailussa viidenneksi.[4]
Karl Fazer perusti linnuston suoja-alueita Ahvenanmaan saaristoon ja Karjalankannakselta Viipurin läänin Pyhäjärveltä vuonna 1918 ostamansa Taubilan tilan maille. Hän toi Suomeen fasaanit, hänellä oli oma fasaanitarha Helsingin lähellä 1900-luvun alussa, 1912 hän perusti fasaanitarhan vuokrattuaan Jokioisten kartanon metsästysoikeudet. Karl Fazer kuoli 66-vuotiaana saatuaan sydänkohtauksen metsästysretkellä Jokioisissa syksyllä 1932.[1] Fazerin hauta on Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Hoffman, Kai: ”Fazer, Karl (1866–1932)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 748–750. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6 Teoksen verkkoversio (viitattu 19.8.2015).
- ↑ a b c Karl Fazerin henkilöhistoria: 1866–1932 Oy Karl Fazer Ab. Arkistoitu 9.10.2017. Viitattu 11.3.2017.
- ↑ Johnson, Seija – Timberg, Pia: Ystävällisesti (Vänskapsfullt), s. 20-21. K.H. Renlundin museo, 2009. ISBN 978-952-99948-6-1
- ↑ Räsänen, Jukka-Pekka: Suomi voitti olympiakultaa, orkesteri ei osannut soittaa Maamme-laulua Savon Sanomat. 26.7.2016. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 11.3.2017.
- ↑ Carl Otto Fazer -1932 Hautahaku. Arkistoitu 8.3.2023. Viitattu 6.6.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karl Fazer Wikimedia Commonsissa
- Karl Fazer Helsingin Suomalainen Klubi.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
