Kari-Pekka Klinga
| Kari-Pekka Klinga | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Kari-Pekka Klinga |
| Syntynyt | 30. maaliskuuta 1963 Helsinki, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Koripalloilija | |
| Lempinimi | Pere |
| Pituus | 186 cm [1] |
| Pelaajaura | |
| Seurajoukkueet | |
| 1980–1998 |
Torpan Pojat |
| Maajoukkueet | |
| 1981–1997 |
 Suomi |
| Aiheesta muualla | |
| FIBA | |
Kari-Pekka Klinga (s. 30. maaliskuuta 1963[1] Helsinki) on suomalainen aktiiviuransa lopettanut koripalloilija ja kaikkien aikojen parhaita suomalaisia pelaajia.
Klinga pelasi koko uransa (1980–1998) ajan helsinkiläisessä Torpan Pojissa (ToPo), jossa hän toimi monta vuotta joukkueen kapteenina ja jossa hän voitti kuusi Suomen mestaruutta ja kolme Suomen Cup -mestaruutta.
Klinga, 186 cm[1], pelasi suurimman osan urastaan heittävänä takamiehenä, vaikka oli myös kyvykäs pelinrakentaja. Hänen rinnallaan pelasi useita mainioita pelinrakentajia, muun muassa Kurk Lee (1997-2000), Aleksi Wuorenjuuri (1992-1996?) ja Mikko Tanner (1990-1993?). Tämän ansiosta Klinga kykeni keskittymään enemmän ratkaisujen tekemiseen kuin hyökkäyspelin rakentamiseen. Silti hänellä on SM-sarjahistorian kolmanneksi eniten koriinjohtavia syöttöjä (1016). Klinga tunnettiin erinomaisena kaukoheittäjänä, ja hänellä on toiseksi eniten onnistuneita kolmen pisteen heittoja (1079) koko SM-sarjan historiassa. Klinga teki SM-sarjan ensimmäisen kolmen pisteen korin, kun kolmen pisteen sääntö otettiin käyttöön kaudella 1984–1985[2]. Yhdessä muun muassa Riku Marttisen ja Greg Joynerin kanssa Klinga johdatti ToPon Euroopan kentille 1990-luvun lopulla.
Klinga pelasi Suomen koripallomaajoukkuessa 135 maaottelua vuosina 1981–1997 ja oli mukana myös Suomen joukkueessa vuoden 1995 Euroopan mestaruuskilpailujen lopputurnauksessa.
Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat Klingan vuoden koripalloilijaksi vuosina 1986 sekä 1994,[3][4] ja Suomen koripalloliitto valitsi hänet parhaaksi pelaajaksi vuosina 1993 ja 1995.
Klinga lopetti aktiiviuransa vuonna 1998, minkä jälkeen Torpan Pojat "jäädytti" Klingan käyttämän paidannumeron 6. Nykyisin hän jatkaa koripalloa harrastuksena 3. divisioonassa sekä ikämiessarjoissa Kisiksen joukkueessa.
Klinga valmentaa nykyisin Torpan Poikien naisten edustusjoukkuetta. Joukkue pelaa I-divisioonaa kaudella 2021-2022.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Salmi, Pentti (toim.): Koripallokirja 1988/89, s. 164–165. Suomen Koripalloliitto, 1988.
- ↑ Löfgren, Kai: Kisavisa, s. 307. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2014. ISBN 978-952-222-491-0
- ↑ Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 8, s. 15. Gummerus, 1987. ISBN 978-951-20-2930-3
- ↑ Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 16, s. 15. Kustannus-Notariaatti Oy, 1995. ISSN 0358-9536
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luettelo 5 000 pistettä saavuttaneista Korisliiga-pelaajista
- Luettelo 500 syöttöä saavuttaneista Korisliiga-pelaajista
- Luettelo 500 pallonriistoa saavuttaneista Korisliiga-pelaajista
- Luettelo 1 000 pistettä Suomen koripallomaajoukkueessa tehneistä pelaajista
- Luettelo 500 ottelua pelanneista Korisliiga-pelaajista
| Edeltäjä: Petri Niiranen Petri Niiranen |
Korisliigan vuoden pelaaja 1992–93 1994–95 |
Seuraaja: Petri Niiranen Markku Larkio |
| Edeltäjä: Pertti Marttila Pekka Markkanen |
Vuoden koripalloilija 1986 1994 |
Seuraaja: Sakari Pehkonen Martti Kuisma |