Tämä on lupaava artikkeli.

Karhiniemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karhiniemi
Karhiniemen sillan kupeessa sijaitseva Huittisten kaupungin uimaranta ja vastarannalla Turun vedenottamo
Karhiniemen sillan kupeessa sijaitseva Huittisten kaupungin uimaranta ja vastarannalla Turun vedenottamo

Karhiniemi

Koordinaatit: 61°13′14″N, 022°39′46″E

Valtio Suomi
Maakunta Satakunta
Kunta Huittinen
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2012) 150[1]
Postinumero 32710[2]











Karhiniemi on kylä samannimisellä Kokemäenjoen rajaamalla niemellä Huittisissa Satakunnan maakunnassa. Se sijaitsee noin viisi kilometriä Huittisten kaupungin keskustaajaman Lauttakylän luoteispuolella. Karhiniemi kuuluu Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen[3] sekä on osa maakunnallisesti merkittävää Kokemäenjoen kulttuuriympäristöä.[4] Karhiniementie eli maantie 12817[5] sijaitsee valtatien 12 ja Kauvatsalle johtavan yhdystien 2481 välissä. Karhiniemellä asui vuonna 2012 noin 150 ihmistä.[1]

Karhiniemen niemi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karhiniemen kylä on osa laajaa Kokemäenjoen laakson viljelyaukeaa. Pohjoisesta virtaava Kokemäenjoki kääntyy Karhiniemen kohdalla länteen kohti Selkämerta ja sen mutkaan muodostuu joen länsipuolelle noin 1–2 kilometrin levyinen niemi. Karhiniemen alueella sijaitsee kaksi pohjavesialuetta.[6] Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto sijaitsee Karhiniemen kupeessa, joka koostuu kansainvälisestikin arvokkaana lintujärvenä tunnetusta Puurijärvestä.[7] Karhiniemeä vastapäätä sijaitsee Ripovuori, joka on 36 metriä joenpinnan yläpuolella.[8] Ripovuoren laelta avautuu näköala Karhiniemeen.

Karhiniemen silta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karhiniemen silta.

Karhiniementiellä sijaitseva Kokemäenjoen ylittävä teräsbetonirakenteinen 215 metriä pitkä silta on valmistunut vuonna 1987. Se peruskorjattiin vuoden 2020 aikana.[5] Silta korvasi valmistuessaan Karhiniemen lossin, joka oli viimeinen Kokemäenjoessa ollut yleinen lossi.[9] Karhiniemen sillan kupeessa sijaitsee Huittisten kaupungin uimaranta, joka myös toimii Satakunnan Kansansoudun yhtenä taukopaikkana.[10] Karhiniemen silta on myös yksi Suomen suurimmista räystäspääsky-yhdyskunnan pesimäpaikoista: sillan rakenteissa pesii pääskyjä vuosittain noin 40–50 paria.[11]

Karhiniemeä pidetään Huittisten vanhimpana kylänä ja siellä on ollut jo 1200-luvulla paikkakunnan ensimmäinen kirkko.[8] Sen oletetulla paikalla on nykyään muistomerkki.[12] Karhiniemellä sijaitsee Hiidenkallio, jonka laella on muinainen uhrilähde. Perimätiedon mukaan lähdettä on pidetty pakanallisena, mutta sitä on käytetty jälkeenpäin paikallisten asukkaiden kastamiseen kristinuskon saapuessa Huittisiin.[12]

Vuoden 1943 maaliskuussa Toivo Koljonen surmasi Karhiniemellä viisihenkisen Hakasen perheen ja naapurista tulleen Anna Mäkisen.[13]

Kylässä toimi Karhiniemen kansakoulu vuosina 1913–1970. Enimmillään koulussa oli 76 oppilasta lukuvuonna 1934–1935. Vanha koulutalo remontoitiin 1980-luvun lopulla kylätaloksi nimeltä Karhiniemen Kyläkartano.[14][1]

Karhiniemen kansakoulun lakkauttamisen jälkeen kylä alkoi tyhjenemään palveluista, sillä parhaimmillaan Karhiniementiellä oli ollut neljä kauppaa.[1] Myös Karhiniemen kyläkauppatoiminta alkoi loppumaan lakkauttamisen jälkeen, ja viimeinen kyläkauppa lopetti toimintansa 1980-luvun puolivälissä.[1]

Yhdistystoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karhiniemessä kylätoimintaa ylläpitää aktiivisesti Karhiniemen Kyläseura ry, joka järjestää Karhiniemen Kyläkartanolla erilaisia tapahtumia, kuten bingoa.[15]

Näkymä Kahiniemen raitin maantietä 12817 kohti pohjoista. Oikealla virtaa Kokemäenjoki.
  1. a b c d e Meriniemi, Malla: Karhiniemen Kyläkartano – entisen maalaiskansakoulun merkitys kyläyhteisön kohtaamispaikkana (PDF) (Pro gradu –tutkielma.) 2013. Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma. Viitattu 2.9.2018.
  2. Postinumerohaku Posti. Viitattu 11.6.2020.
  3. Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema s.43 (PDF) ely. Viitattu 11.6.2020.
  4. Satakunnan arvokkaat kulttuuriympäristöt (PDF) satakuntaliitto.fi. Arkistoitu Viitattu 11.6.2020.
  5. a b Pääskyjen pesät hävitettiin siltatyömaan alta Huittisissa – linnuille rakennettiin väliaikainen pesimähotelli Turun Sanomat. Arkistoitu Viitattu 11.6.2020.
  6. Pohjavesialueet, Huittinen (PDF) ely. Viitattu 11.6.2020.
  7. Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto luontoon.fi. Viitattu 11.6.2020.
  8. a b Historiatietoja ja vaikuttajia huittinen.fi. Viitattu 11.6.2020.
  9. Vuosikertomus 1997 (PDF) Tielaitos. Viitattu 11.6.2020.
  10. Karhiniemen uimaranta MyHuittinen. Viitattu 11.6.2020.
  11. Räystäspääskyille rakennettiin hotelli Huittisissa – siltaremontti häiritsee uhanalaisen lajin pesimäpuuhia yle.fi. Arkistoitu Viitattu 11.6.2020.
  12. a b Marku, Irja-Liisa: Karhiniemen kirkko ja Hiidenkallion uhrilähde Karhiniemen Kyläseura ry. Viitattu 11.6.2020.
  13. Kirves-Koljonen on Suomen viimeinen kuolemaantuomittu – lue ”Huittisten verinäytelmän” karmiva tarina is.fi. Arkistoitu Viitattu 11.6.2020.
  14. Käenmäki, Lyyli: Kyläkoulun historiaa. Karhiniemen kansakoulusta ja sen oppilaista Karhiniemen Kyläseura ry. Viitattu 2.9.2018.
  15. Bingo Karhiniemen Kyläseura ry. Viitattu 11.6.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]