KNM Eskdale
| KNM Eskdale | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Cammell Laird, Birkenhead |
| Kölinlasku | 18. tammikuuta 1941 |
| Laskettu vesille | 16. maaliskuuta 1942 |
| Palveluskäyttöön | 31. heinäkuuta 1942 |
| Poistui palveluskäytöstä | upotettu 14. huhtikuuta 1943 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 070 t (standardi) 1 458 t (max) |
| Pituus | 85,3 m |
| Leveys | 10,16 m |
| Syväys | 3,51 m |
| Koneteho | 19 000 hv |
| Nopeus | 27 solmua (50 km/h) |
| Miehistöä | 168 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
4 × QF 4" Mk XVI -tykkiä kaksiputkisina Mk XIX -asennuksina 4 × QF 2 naulan Mk VIII -ilmatorjuntatykkiä neliputkisena Mk VII -asennuksena 3 × Oerlikon 20 mm -ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina P Mk III -asennuksina 2 × 21" (533 mm) torpedoputkea 4 × syvyyspomminheitintä ja 3 kiskoa, joihin 110 syvyyspommia |
KNM Eskdale (viirinumero L36) oli Norjan laivaston Hunt-luokan tyypin III saattuehävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Hunt-luokka (hävittäjä)
Alus tilattiin 23. elokuuta 1940 osana vuoden 1940 hätäohjelmaa Cammell Lairdilta Birkenheadista, missä köli laskettiin 18. tammikuuta 1941 telakkanumerolla 1080 ja työnumerolla J3249. Alus laskettiin vesille 16. maaliskuuta 1942 nimettynä Cumberlandissa pidetyn ketunmetsästyksen mukaan HMS Eskdaleksi. Se siirrettiin kesäkuussa Norjan laivastolle korvaamaan Yhdysvaltain laivastolta saatua palveluskelvotonta Town-luokan hävittäjää HMS Newportia. Alus valmistui 31. heinäkuuta 1942 Norjan laivaston alaisuudessa palvellen Britannian kuninkaallisen laivaston alaisuudessa.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesäkuussa palvelukseen otettaessa alus määrättiin Portsmouthiin sijoitettuun 1. hävittäjälaivueeseen. Alus siirtyi koeajojen ja varustamisen jälkeen Scapa Flowhun koulutukseen, jonka aikana se määrättiin suojaamaan Jäämeren saattueita.[1]
Alus liittyi 2. syyskuuta Loch Ewessä saattueeseen PQ18 HMS Campbellin, HMS Malcolmin ja HMS Farndalen kanssa. Alus erkani 6. syyskuuta saattueesta palaten Portsmouthiin, jossa se liittyi paria päivää myöhemmin laivueeseensa.[1]
Alus oli 13. lokakuuta etsimässä Saksan laivaston saarronmurtajaa Kometia yhdessä HMS Cottesmoren, HMS Quornin, HMS Albrightonin ja Norjan laivaston KNM Glaisdale kanssa. Alukset muodostivat etsintöjen aikana ryhmä A:n, joka upotti Kometin tykkitulella.[1]
Aluksen komentosilta ja tulenjohtojärjestelmä vaurioituivat pahoin 12. marraskuuta Dieppeen tehdyssä kommandoiskussa. Alus palasi satamaan hätäohjauksen varassa. Alus siirrettiin 15. marraskuuta korjattavaksi Portsmouthissa telakalle, mistä se palasi palvelukseen 16. tammikuuta 1943.[1]
Alus suojasi 14. huhtikuuta sisaraluksensa Glaisdalen ja viiden troolarin kanssa kanaalin saattuetta PW232. Saattueen jouduttua Saksan laivaston 3. Schnellboote -laivueen hyökkäyksen kohteeksi alukseen osui kaksi E-vene S90:n laukaisemaa torpedoa menettäen liikuntakykynsä. Alukseen osui kaksi S112:n laukaisemaa torpedoa upottaen sen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Colledge, J. J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 30. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1 (englanniksi)
- English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4 (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Edeltäjä: L-luokka – Seuraaja: M-luokka |