Käsitekartta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Esimerkki käsitekartasta, laadittu IHMC CmapTools -tietokoneohjelmalla.

Käsitekartoilla (concept maps) tarkoitetaan aihepiirien ja käsitteistöjen graafisia esityksiä kaavioina. Käsitekartat ovat väittämien (väittämäjoukkojen) ulkoisia esityksiä. Käsitekarttojen tarkoituksena on sisältöjen havainnollistaminen esimerkiksi tekstin sisällön suunnittelua, opiskelua tai analyysia varten. Sanaa käsitekartta voidaan käyttää yleisterminä tai viittaamaan analyyttiseen esitystapaan, jossa käsitteiden väliset suhteet korostuvat. Käsitekartta voi olla eri asia kuin miellekartta.

Mitä käsitekartoilla tehdään?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ideointikäytössä käsitekarttatekniikan tarkoituksena on tallentaa luovassa prosessissa syntyviä ideoita siinä järjestyksessä kun ne tulevat mieleen. Taustalla on ajatus, että käsitekarttaa käytettäessä muodostuvat ideat on helpompi sijoittaa kokonaisuuteen kuin esimerkiksi käytettäessä jäsennysrunkoa, jossa uuden idean pitäisi heti löytää oikea paikkansa.

Tiedonhaku edellyttää hakuaiheen selventämistä ja muotoilua. Käsitekarttoja voidaan käyttää tunnistettaessa hakuaiheeseen kuuluvia käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Tunnistetut käsitteet täsmennetään edelleen hakutermeiksi, joita käytetään haun suorittamiseen tietokannoista tai Internetin hakukoneilla. Jos käytössä on käsitekarttaohjelmisto, hakutulokset voidaan tallentaa osaksi tiedonhaun ja kirjoittamisen työalustaa, jota käytetään prosessin eri vaiheissa.

Tilanneanalyysia vaativissa tehtävissä käsitekarttoja tai miellekarttoja voidaan käyttää ajatusten selkeyttämiseen ja esilletuomiseen. Tarkoituksena voi olla esimerkiksi ongelmien tunnistaminen ja tarkentaminen.

Opiskelussa niiden tarkoitus on selventää niin opettajille kuin opiskelijoillekin tarkasteltavaan tehtävään liittyviä keskeisiä ideoita. Ohjatussa opiskelussa käsitekartoilla voidaan arvioida oppijoiden tietämystä opiskelun eri vaiheissa. Ryhmässä tehtynä käsitekartta toimii merkitysneuvottelun välineenä, synnyttää keskustelua ja tutustuttaa merkityksen luomiseen yhteistyönä. Käsitekarttojen käyttö voi parantaa opiskelun mielekkyyttä, koska oppijat hahmottavat opiskeltavan aiheen ja oman tietämyksensä paremmin.

Uusien aihepiirien opiskelua voidaan helpottaa siten, että opiskelijat laativat yhdessä ohjaajan kanssa käsitekartan luetun tekstin tai tekstinosan keskeisistä käsitteistä. Kartta voidaan piirtämisen sijasta laatia käyttämällä erillisiä lappuja sekä käsitteille että niitä yhdistäville linkkisanoille. Tällöin linkkisanoja on helppo siirrellä ja muuttaa kunnes saavutetaan tyydyttävä esitys.

Käsitekarttoja voidaan pitää prosessikirjoittamiseen liittyvänä työkaluna. Perinteisissä kirjoittamisen malleissa käsitekarttojen käyttö liitetään varsinaista kirjoittamista edeltäviin vaiheisiin (prewriting). Käsitekarttaohjelmistojen käytön myötä käsitekarttatyö liittyy kirjoittamisen prosessiin tiiviimmin: käsitekarttapohjaan voidaan jo kirjoittaa tekstin alustavaa versiota ja vasta myöhemmin siirrytään käyttämään tekstinkäsittelyohjelmaa.

Käsitekarttojen historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 232-304 j.a.a. eläneen Porfyrioksen piirtämää puudiagrammia pidetään varhaisimpana graafisena esityksenä käsitteiden välisistä suhteista. Porfyrios käytti kaaviotaan Aristoteleen esittämien kategorioiden tarkastelussa. Myös Ramon Llull (1235-1315) sovelsi kaaviotekniikoita samaan tarkoitukseen.

Käsitekarttojen nykymuodot liittyvät semanttisten verkkojen esitystavan kehitykseen tekoälytutkimuksessa. Allan Collinsia ja M. Ross Quilliania pidetään tästä, tietämyksen esittämisen problematiikkaan liittyvästä näkökulmasta käsitekarttojen kehittelyn pioneereina.

Joseph D. Novak, D. Bob Gowin sekä Tony Buzan ovat vaikuttaneet käsitekarttojen yleistymiseen muun muassa opiskelun ja luovan työn välineinä. Novakin ja Gowinin (1990, 4) mukaan käsitekartoitus on muun muassa "keino auttaa opiskelijoita ja opettajia löytämään oppimateriaalin tarkoitus".

Buzan alkoi kehitellä muun muassa mindmap-tekniikkaan johtaneita ajatuksia turhauduttuaan opiskelijan kohtaamaan tietotulvaan ja siihen ettei löytänyt "opastusta aivojen käyttöön". Hän siis löysi aukon opiskelumenetelmistä ja niihin liittyvästä kirjallisuudesta ja alkoi täyttää sitä. (Buzan & Buzan 2000, 14–16).

Käsitekarttaohjelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"CmapTools" on maksuton Java-ohjelma, jolla voi laatia käsitekarttoja. Useimmat muut visualisointiohjelmat tekevät miellekarttoja, eivät käsitekarttoja.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Käsitekartta&oldid=22734564”