Haunia

Haunia on kylä Satakunnassa Porin kaupungissa ja entisessä Lavian kunnassa. Kylä sijaitsee Karhijärven pohjoispuolella, seitsemän kilometriä Lavian keskustaajamasta länteen.

Historiaa

Hauniassa asuttiin jo kivikaudella, jolloin Riihonlahti oli yhteydessä Suomenlahteen. Nykyinen asutus alkoi muodostua, kun karkkulainen Huida rakensi uudistalon Karhijärven rannalle Riihonlahden länsipuolelle 1609. Huidan asutus tuli vallitsevan näkemyksen mukaan Karkun Huidan talosta, jossa esiintyy 1600-luvun alussa myös etunimeä Olavi kuten Lavian Huidallakin.

Seuraavaksi Riihonlahden yli tuli Varheenmaa, joka rakensi Huidasta noin neljän kilometrin päähan talonsa. Varheenmaan ensimmäinen asukas oli perimätiedon mukaan ruotsinkielinen mies, joka sanoi naapureilleen kotinsa olevan "vårt hem", josta talon nimi muovautui. Varheenmaan talo omisti alueen aina Hauniankoskeen asti. Isojaossa talon maa-alue ja vedet jaettiin kahtia, jolloin muodostui Matomäen talo, joka oli entinen talon torppa. Tämän vuoksi Varheenmaan taloa kutsutaan myös "Vanhaksi-Varheenmaaksi". Myös Merikarvialla on Varheenmaa-niminen talo.

Isossajaossa kylään muodostettiin seitsemän taloa: Suodenjoki, Kotajärvi, Luojukoski, Suodenjärvi, Matomäki, Varheenmaa ja Huida. Taloista Suodenjoki, Kotajärvi ja Luojukoski muodostavat kylänosan nimeltä Joenkylä. Kylän keskellä sijaitsee myös entisiä Suodenniemen ja Mouhijärven talojen enklaaveja, joista suurimmat ovat Mouhijärven Häijään kylän entisiä eräomistuksia. Lavian Hauniankylän Häijään maakirjakylässä on talot nimeltään Ala-Ruisniemi, Yli-Ruisniemi ja Haapaniemi. Haunian kylässä on myös Hauniankoski, jossa on sijainnut kylän talojen mylly sekä Haunia-niminen talo, joka on entinen Luojukosken talon torppa. Suodenjoen, Kotajärven, Luojukosken ja Suodenjärven maakirjatalot perustettiin olemassaolevasta naapurustosta käsin, ahkerimmille ja siten veronmaksukykyisimmille sukulaisille ja talonväelle uudistiloiksi.

Haunian kylän talojen verot käytettiin Ruotsin vallan aikana Turun Akatemian opettajien palkanmaksuun, josta johtuen taloja kutsuttiin akatemiataloiksi. Kylän alue on noin 4 neliökilometriä (3,6 km² maa-aluetta ja 0,4 km² vesialuetta). Rajoina ovat pohjoisessa Noormarkun vanha kunnanraja (Pirjonjärven Pirjonsaari ja Rautianneva) ja idässä Riihon kylä (Riihonlahti ja Karhijärven Selkäsaari). Etelässä rajana ovat Riuttalan kylän vesialue ja lännessä Häijään ja Kallialan Kallion ja Kiviniemen maakirjatalojen maat (Nokkamaan Ruisniemi ja Suodenjoen ranta).

Huida- ja Haunia-nimiä muualla

Muita Huida-nimisiä paikannimiä ovat esimerkiksi Laihian Ala-Huita ja Yli-Huita, Hämeenkyrön Sasin Huida, Mouhijärven Iirolan Huita, Pomarkun Tuunajärven Huida, Lavian Haunian Huidanlahti sekä Honkajoen Huidankeidas, Huidansalo ja Huidanlammit.

Haunia on myös vanha maakirjatalo Sastamalan Leiniälän kylässä Rautaveden Evonlahden rannalla ja Kööpenhaminan latinankielinen nimi.

Muuta

Nykyinen Hauniankylä muodostaa yhdessä naapurikylän kanssa Haunia-Kallialan kyläseuran.