HMS Cardiff (D108)

HMS Cardiff
HMS Cardiff
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Vickers Shipbuilding and Engineering, Barrow-in-Furness
Kölinlasku	6. marraskuuta 1972
Laskettu vesille	25. helmikuuta 1974
Palveluskäyttöön	24. syyskuuta 1979
Poistui palveluskäytöstä	14. heinäkuuta 2005
Tekniset tiedot
Uppouma	4 820 t
Pituus	125,0 m (kokonaispituus)
Leveys	14,0 m
Syväys	5,8 m
Koneteho	COGOG: 2 × Rolls-Royce Olympus TM3B ja 2 × Rolls-Royce Tyne 36 MW
Nopeus	30 solmua
Miehistöä	287
Aseistus
Aseistus	2 × Sea Dart 1 × 4,5" Mk.8 2 × Oerlikon 20 mm 2 × STWS Mk.2 -torpedoputkea 2 × Corvus-valaisuheitintä 1 × Westland Lynx HAS.1/2
Infobox OK

HMS Cardiff (viirinumero D108) oli Britannian kuninkaallisen laivaston tyypin 42 ohjushävittäjä. Se poistettiin palveluksesta 2005 ja alus romutettiin 2008.

Valmistus

Pääartikkeli: Tyyppi 42 -hävittäjä

Alus tilattiin Vickers Shipbuilding and Engineering Limitediltä (VSEL) Barrow-in-Furnessista, missä köli laskettiin 6. marraskuuta 1972. Työt kuitenkin keskeytyivät työvoimapulan vuoksi ja keskeneräinen runko hinattiin Swan Hunterin telakalle Tyne and Weariin, jossa alus laskettiin vesille 22. helmikuuta 1974 kumminaan Lady Caroline Gilmore ja otettiin palveluskäyttöön 24. syyskuuta 1979 ensimmäisenä päällikkönään Barry Wilson.

Palvelus

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin 8. fregattilaivueeseen viirikönjohtajaksi, jolloin sen savuhormiin maalattiin ohut musta raita. Se siirrettiin toukokuussa 1980 tyypin 42 hävittäjistä muodostettuun 3. hävittäjälaivueeseen. Palvelukseen ottoa seuranneiden kahdentoista kuukauden aikana alus matkasi yli 13 000 merimailia, joiden kuluessa se osallistui erilaisiin tehtäviin. Alus palasi Swan Hunterin telakalle, jotta telakan työntekijöiden perheet voisivat tutustua alukseen. Marraskuussa 1979 alus osallistui Isle of Wightin edustalla uponneen MV Pool Fisherin miehistön etsintöihin. Samoin se vieraili huhtikuussa 1980 Cardiffissa, jossa yli 7 000 henkeä vieraili aluksella. Alus osallistui 1980 laivastopäivän tapahtumiin sekä Portsmouthissa että Plymouthissa, joiden aikana alukseen tutustui yli 17 300 vierailijaa. Lokakuussa alusvieraili Ghentissä Belgiassa, minkä jälkeen se osallistui kuun lopun Aberborthin koeampuma-alueella Sea Dart -ohjusten koeammuntoihin.

Maaliskuussa 1981 alus ylitti Atlantin Karibianmerelle vieraillen Bermudalla ja Fort Lauderdalessa sekä monilla Karibianmeren saarilla. Se oli myös Belizessä vartioaluksena ennen paluuta Britteinsaarille kesäkuun puolivälissä, jolloin se siirrettiin huollettavaksi Portsmouthin telakalle. Se osallistui telakalta palattuaan Plymouthissa laivastopäivän tapahtumiin sekä alus oli yhtenä laivaston kalustoesittelyn osana. Edustustehtävistä vapauduttuaan alus jatkoi harjoituksia ja miehistönkoulutusta. Alus lähti helmikuussa 1982 HMS Amazonin kanssa Intian valtamerelle sekä partioimaan Omaninlahdella.

Falklandin sota

Kuukautta ennen Falklandin sodan puhkeamista Cardiff päällikkönään Michael Harris oli aloittanut palveluksensa Persianlahdella, josta se vapautti sisaraluksensa HMS Sheffieldin. Alus sai kuitenkin 23. huhtikuuta määräyksen lähteä Falklandille. Se matkasi yksin Somalian rannikolta Gibraltarille, jonne se saapui 7. toukokuuta. Alus täydensi varastojaan ennen kuin lähti uudelleen merelle 12. toukokuuta. Alus liittyi 14. toukokuuta Madeiran rannikolla HMS Bristolin johtamaan etelään matkanneeseen osastoon. Matkan aikana 22. toukokuuta Argentiinan ilmavoimien Grupo 1:n 2. kuljetuslentolaivueen (esp. De Transporte Aereo Escuadron II) Boeing 707 (tunnus TC-92) lensi osaston yli, jolloin Cardiff laukaisi ilmatorjuntaohjuksen. Ohjus ei kuitenkaan osunut lentokoneeseen.

Neljä SAS miestä hyppäävät C-130-koneesta mereen, mistä Cardiff heidät poimi.

Alus sai 25. toukokuuta määräyksen poimia merestä neljä SAS joukkojen sotilasta, jotka hyppäsivät osaston yllä lentäneestä Britannian ilmavoimien C-130 Hercules -kuljetuskoneesta. Seuraavana päivänä alus liittyi osaston mukana muuhun laivasto-osastoon. Cardiffin saavuttua aiemmin vaurioitunut HMS Glasgow lähti Britteinsaarille korjattavaksi.

Alus ampui alas Britannian maavoimien Gazelle -helikopterin luullessaan sitä Argentiinan ilmavoimien C-130 Hercules -kuljetuskoneeksi. Aluksella palvellut 829 laivueen Westland Lynx joutui 13. kesäkuuta kahden Argentiinan ilmavoimien IAI Dagger -hävittäjän maaliksi, mutta taitavan väistelyn ansiosta selvisi hyökkäyksestä. Myöhemmin samana päivänä alus ampui alas sodan viimeisen Argentiinan ilmavoimien lentokoneen, kun se pudotti Sea Dartilla Grupo de Bombardeo 2:n Canberran. Alus vastaanotti 15. kesäkuuta Port Howardissa olleen 700 miehen argentiinalaisvaruskunnan antautumisen.

Aluksen miehistöstä valittiin vallatulle argentiinalaisalukselle HMS Tiger Baylle miehistö, kun se valvoi kesäkuun San Carlosissa alueen ilmatilaa. Alus lähti HMS Exeterin ja HMS Yarmouthin kanssa kotimatkalle ja ne saapuivat 28. heinäkuuta Portsmouthiin, jossa alus siirrettiin telakalle huollettavaksi. Se palasi palvelukseen kahdeksan viikkoa myöhemmin, jolloin sen aseistusta oli täydennetty 20 ja 30 millimetrin ilmatorjuntatykein. Alus oli seuraavat pari viikkoa koulutettavana Portlandissa, josta se lähti Atlantille sotaharjoitukseen.

Tammikuussa 1983 alus lähti Exeterin kanssa Etelä-Atlantille, mutta konevika pakotti aluksen hakeutumaan Gibraltarille korjattavaksi. Alus oli korjausten päätyttyä viisi seuraavaa kuukautta Falklandeilla palaten 17. kesäkuuta Britteinsaarille. Alus vieraili heinäkuussa Lontoossa ennen osallistumista Pohjanmerellä pidettyyn Priory-harjoitukseen. Harjoituksen päätyttyä alus vieraili Kanaalisaarilla sekä Hampurissa ennen paluuta Portsmouthiin, jossa se oli telakalla vuoden loppuun.

Vuoden 1984 alun alus oli koulutettavana, mutta huhtikuussa se lähti jälleen Exeterin kanssa Falklandinsaarille viiden kuukauden matkalle.

Persianlahden sota

Irakin miehitettyä Kuwaitin 2. elokuuta 1990 määräsi puolustusministeri Tom King vahvistamaan alueella olevia brittijoukkoja. Syyskuussa Cardiff, HMS Brazen ja HMS London muodostivat X-Ray:ksi kutsutun osaston aloittaen matkan Persianlahdelle, jossa niiden piti vapauttaa alueella ollut HMS Battleaxen, HMS Jupiterin ja HMS Yorkin muodostama osasto. Cardiff ja HMS Gloucester suojasivat Yhdysvaltain laivaston lentotukialuksia USS Midway, USS Ranger ja USS Theodore Roosevelt.

Aluksella palvellut 815 laivueen Lynx-helikopteri (No. 335) havaitsi 24. tammikuuta 1991 Qaruhin saaren edustalla kolme Irakin laivaston miinanraivaajaa, joista kaksi se upotti. Myöhemmin samana päivänä liittouma valtasi saaren, josta tuli ensimmäinen vapautettu osa Kuwaitia. X-ray osaston vapautti tammikuun lopulla Yankee osasto, johon kuuluivat HMS Brave, HMS Brilliant, Exeter ja HMS Manchester.

Alus palasi 14. lokakuuta 1994 Yhdysvaltain johtamaan operaatio Vigilant Warrioriin Persianlahdelle, kun Irakin johtaja uhkaili uudella iskulla. Operaation päätyttyä 21. joulukuuta alus palasi Britteinsaarille. Alus osallistui 1995 Naton Strong Resolve -harjoitukseen.

Alus poistettiin palveluksesta 14. heinäkuuta 2005, jonka jälkeen se ankkuroitiin Fareham Creekiin sisaraluksensa HMS Newcastlen kanssa. Alukselta otettiin toimivia osia varaosiksi edelleen palveluksessa oleviin tyypin 42 hävittäjiin. Alus hinattiin 21. marraskuuta 2008 Portsmouthista Aliagaan Turkkiin romutettavaksi.

Lähteet

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)
• Marriott, Leo: Modern Combat Ships 4 Type 22. Lontoo, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1593-7 (englanniksi)

Viitteet

Tyypin 42 -ohjushävittäjät

1. sarja: HMS Sheffield - HMS Birmingham - HMS Cardiff - HMS Coventry - HMS Newcastle - HMS Glasgow

2. sarja: HMS Exeter - HMS Southampton - HMS Nottingham - HMS Liverpool

3. sarja: HMS Manchester - HMS Gloucester - HMS Edinburgh - HMS York

Argentiinan laivasto: ARA Hércules - ARA Santísima Trinidad

Edeltäjä: Tyypin 82-ohjushävittäjät – Seuraaja: Tyypin 45-ohjushävittäjät