Höje ån vesistö
Höje ån vesistö (ruots. Höje ås avrinningsområde, vesistöaluetunnus 91) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Höje ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 316 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Höje å, joka alkaa Häckebergasjönistä, ja joka on 35 kilometriä pitkä. Vesistön latvavedet laskevat järveen etelästä tulevaa ojaa myöten. Ojan nimi on sen yläjuoksulla Björkesåkraån ja se alkaa Björkesåkrasjönistä Malmön lentokentän itäpuolella. Järveen tulee oja lounaan suunnasta ja joka alkaa Lyngsjönin lammesta lentokentän eteläpuolelta. Joki laskee Juutinraumaan noin 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[3][4][a]
Vesistön valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Höje ån vesistö sijaitsee kahden vesistön, eteläpuolisen Sege ån vesistön (tunnus 90) ja pohjoispuolisen Kävlingeånin vesistön (tunnus 92), välissä. Sen kaakkoispuolella ei ole yhtään päävesistöä, vaan siellä on mereen laskevien ojien tai purojen pieniä valuma-alueita. Sama tilanne on Höje ån joensuun ympäristössä.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (22,3 %), turve (2,7 %), kalliomaa (0,5 %), hiekka ja sora (2,7 %), multamaa (33,5 %), savimaa (32,7 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,2 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (15,4 %), soita ja kosteikkoja (0,9 %), viljelymaita (59,9 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (12,5 %) sekä joutomaita (10,8 %). Näiden lisäksi on 0,5 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Höje ån keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Höje ån virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 2,79 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 15,3 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,37 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 3 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 16 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 12 m³/s on mitattu joulukuussa 1985 ja pienin 0,3 m³/s monenakin kuukautena useina vuosina. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Höje ån joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 5.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Höje å (SE617518-132779) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 5.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 4057–4059, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Höje ån vesistö (Excel-lomake nro 118), Vattenwebb, SMHI, viitattu 5.1.2021 (ruotsiksi)
