Gibson ES-335
| Gibson ES-335 | |
|---|---|
 |
|
| Perustiedot | |
| Alkuperäinen valmistaja | Gibson |
| Valmistusvuodet | 1958 — |
| Rakenne | |
| Rungon tyyppi | Puoliakustinen |
| Kaulan kiinnitys | Liimakaula |
| Mensuuri | 629 mm |
| Nauhat | 22 |
| Materiaalit | |
| Runko | Vaahtera |
| Kaula | Mahonki |
| Otelauta | Ruusupuu, eebenpuu |
| Tekniikka | |
| Talla | Kiinteä talla |
| Mikrofonit | Kaksi humbuckeria |
| Värit | |
| Värivaihtoehdot | Lukuisia |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Gibson ES-335 on Gibsonin valmistama puoliakustinen sähkökitara. Vuonna 1958 Gibsonin ES Seriesin osana julkaistu ES-335 on ensimmäinen kaupallinen puoliakustinen sähkökitara, eli sen runko on puoliksi ontto ja puoliksi umpinainen. Kitaran rungon keskellä on kokopuuta oleva pala, ja se on sivuilta ontto. Mallin tunnusmerkkeihin lukeutuvat myös jousisoittimille, kuten viululle, ominaiset kaksi f-ääniaukkoa.
ES-335:lle on muiden puoliakustisten sähkökitaroiden tavoin tyypillistä lämmin, puinen ja umpirunkoisia sähkökitaroita täyteläisempi ääni. Lisäksi se tunnetaan jälkisoinnistaan ja matalasta kiertoherkkyydestään. ES-335 onkin ollut käytössä useissa eri musiikkityyleissä jazzista rockiin.
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ES-335 on ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan lähinnä paranneltu versio Les Paulin kehittelemästä ensimmäisestä "The Log" -nimellä kutsutusta sähkökitarasta, joka oli vain pala puuta, jossa oli kaula sekä sähköosat, ja sivulle oli ruuvattu palat Epiphonen "archtop"-kitarasta. ES-335 on ollut merkittävässä osassa sähkökitaroiden kehittymisessä. Sen rungon muotoilu ja liimakaula mahdollisti helpon pääsyn ylemmille nauhoille. Halvan hintansa ansiosta siitä tuli nopeasti eniten myyty kitara, ja se on ollut tuotannossa vuodesta 1958 asti.
Mallit ja variaatiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ES-345
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ES-345:n valmistaminen aloitettiin niin ikään vuonna 1958. Huolimatta hyvin samanlaisesta ulkonäöstään ES-335:n kanssa, ES-345:ssä on Varitone-valitsin, joka vaikuttaa kitaran ääneen huomattavasti. Gibson ei ole valmistanut ES-345:ttä vuoden 1981 jälkeen, mutta Gibsonin alamerkki Epiphone on sittemmin tuonut mallin uudelleen markkinoille. Tunnettuja ES-345:n soittajia ovat olleet muun muassa B.B. King, Freddie King, Bill Nelson, John McLaughlin, Jorma Kaukonen, Fred Frith, Porl Thompson, Steve Howe ja Elvin Bishop.
Trini Lopez Standard, valmistettu 1964 — 1970, perustui ES-335-malliin. Siinä oli kapeat, timantinmuotoiset äänireiät f-aukkojen tilalla. Lavassa virityskoneisto oli yhdellä puolella. Nauhamerkkeinä oli vinot, timantinmuotoiset merkit vinolla leikkauksella.
Lucille model eli B. B. Kingin nimikkomalli. B. B. King oli ensimmäinen kuuluisa kitaristi, joka alkoi soittaa pääasiassa ES-335-mallilla, mutta vasta vuonna 1980 Gibson julkaisi B. B. Kingin nimikkomallin Lucille, joka on tavallinen musta ES-335 ilman f-aukkoja ja normaalin mahonkisen kaulan sijaan siinä on vaahterakaula, joka antaa kitaralle kirkkaamman sävyn attackin.
Muita malleja, jotka perustuvat ES-335 kitaraan ovat muun muassa Gibson ES-345, ES-347, ES-355 sekä EB-2-bassokitara. Lisäksi ES-330, joka ulkonäöltään muistuttaa ES-335-mallia, mutta jonka runko on kuitenkin täysin ontto; lisäksi siinä on kaksi yksikelaista P-90-mikrofonia, kun normaalisti ES-335-mallista on kaksi kaksikelaista humbuckeria.
Epiphone Dot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gibsonin alamerkki Epiphone on valmistanut 1990-luvulta lähtien hinnaltaan edullisempaa versiota ES-335:stä. Epiphonen valmistamaa versiota kutsutaan sen pistemallisten otelautamerkintöjen johdosta nimellä Epiphone Dot. Muita Epiphonen valmistamia puoliakustisia sähkökitaramalleja ovat muun muassa Epiphone Sheraton, Epiphone Riviera ja Epiphone Dot -kitaraan pohjautuva Epiphone Dot Studio. Vuodesta 2012 lähtien Epiphone on myös valmistanut ES-335 Pro-, ES-339 Pro-, ES-345 Stereo-, ja Lucille-mallin kitaroita.
Vuodesta 1958 vuoteen 1970 Epiphonen puoliakustisia sähkökitaroita valmistettiin Gibsonin tehtaalla Kalamazoossa, Michiganissa ja ne olivat suunnittelultaan, materiaaleiltaan ja elektroniikaltaan vastaavia Gibson-kitaroiden kanssa. Epiphone-kitaroiden valmistus siirtyi Japaniin vuonna 1970 Gibsonin lopetettua kitaroiden valmistamisen Kalamazoon tehtaalla. Vuodesta 2002 lähtien lähes jokainen Epiphonen sähkökitaramalleista on valmistettu Gibsonin tehtaalla Kiinassa.
Kuuluisia ES-335 -kitaran soittajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Gibson ES-335 on ollut suosittu sähkökitara lukuisten eri kitaristien keskuudessa jo julkaisustaan lähtien. Chuck Berry oli ensimmäisiä ES-33S:lla soittavia kitaristeja. Muita Tunnettuja ES-335:llä soittaneita kitaristeja ovat muun muassa B. B. King, Larry Carlton, Robben Ford, John Scofield, Lee Ritenour, Alvin Lee, Ritchie Blackmore, Noel Gallagher ja Eric Clapton. Myös Eric Johnson käytti vuonna 1991 Grammy-palkinnon parhaasta instrumentaalikappaleesta voittaneen ”Cliffs of Dover” -kappaleensa äänittämiseen Gibson ES-335 -kitaraa, vaikka soittaa tavallisesti Fender Stratocasteria. Suomalaisista kitaristeista ES-335:llä ovat soittaneet muun muassa Albert Järvinen, Heikki Silvennoinen ja Jukka Tolonen.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]