Gasum

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gasum Oy
Tunnuslause Puhtaampaa energiaa
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1994
Toimitusjohtaja Mika Wiljanen[1]
Puheenjohtaja Elina Engman
Kotipaikka Espoo
Toiminta-alue Suomi, Ruotsi, Norja, Saksa
Toimiala energia-ala, jätehuolto, energiamarkkinat, kiertotalous
Tuotteet Biokaasu, maakaasu, nesteytetty maakaasu LNG, nesteytetty biokaasu LBG, tuulivoima, vesivoima, aurinkovoima, jäte- ja kierrätyspalvelut, lannoitteet, kierrätysravinteet, energiamarkkinapalvelut
Liikevaihto Nousua 1 571 milj. € (2021) [2]
Liikevoitto Laskua-84 milj. € (2021) [2]
Henkilöstö Laskua330 (Q4/2021) [3]
Emoyhtiö Gasum-konserni
Tytäryhtiöt Gasum Ab
Omistaja Suomen valtio
Kotisivu gasum.fi

Gasum Oy on vuonna 1994 perustettu pohjoismainen energiayhtiö. Yhtiö myy biohajoavista jätteistä tuotettua biokaasua, maakaasua teollisuuteen, sähkön- ja lämmöntuotantoon, merenkulkuun ja liikenteelle. Tämän lisäksi yhtiö myy asiakkailleen myös uusiutuvaa sähköä, joka on tuotettu vesi-, tuuli-[4] tai aurinkovoimalla tai bioenergialla.

Yhtiö käsittelee biojätteitä ja tuottaa biokaasua ja tuotannon sivutuotteena syntyviä kierrätysravinteita sekä -lannoitteita maanviljelyyn ja teollisuuteen Suomessa ja Ruotsissa. 2010-luvulta lähtien Gasum on panostanut biokaasuun, jota myydään muun muassa maantie- ja meriliikenteeseen sekä teollisuudelle. Yhtiö tarjoaa myös energiamarkkinoiden asiantuntijapalveluita, mm. sähkömarkkinoiden salkunhallinta- ja markkinaraportointipalveluita, sähkön alkuperätakuita, päästöoikeuskaupan asiantuntijapalveluita ja 24/7 valvomopalveluita sähkön taseen riskienhallintaan. [5]

Gasum rakentaa kaasuinfrastruktuuria ja toimittaa kaasua merenkulun, teollisuuden ja raskaan liikenteen tarpeeseen Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasumin historia ulottuu aina vuoteen 1860, jolloin kaupunkikaasu tuli Suomeen ja ensimmäiset kaasulyhdyt syttyivät Helsingin Itä-Heikinkadulle (nykyisin Mannerheimintie). Vuonna 1974 ensimmäinen maakaasuputki Neuvostoliitosta Itä-Suomeen avattiin. Kaasun jakelusta vastasi Neste Oy (myöhemmin Fortum). Kaasuverkosto laajeni Pirkanmaalle ja pääkaupunkiseudulle vuonna 1986. Kaupunkikaasu Helsingissä vaihdettiin maakaasuun 1991–1994. Fortumin maakaasutoiminnot siirtyivät perustetulle uudelle yhtiölle, Gasumille. Gaspromista tuli osakas 25 % osuudella vuonna 1994.[6]

Yhtiön kehitysaskeleita vuodesta 1994 vuoteen 2009

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakaasubussit aloittivat liikennöinnin Helsingissä vuonna 1996. Ensimmäinen julkinen kaasutankkausasema otettiin käyttöön Helsingin Malmilla vuonna 2005. Huhtikuussa 2011 Gasum Tekniikka Oy aloitti toimintansa. Konsernin kunnossapito noin 100 henkilöä siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuteen yhtiöön.[7] Syyskuussa 2011 Gasum alkoi tarjota biokaasua liikennekäyttöön. Gasum alkoi suunnitella yhdessä Helsingin Energian ja metsäteollisuusyhtiö Metsä-Botnian kanssa biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon.[8]

Marraskuussa 2011 Gasum teki sopimuksen HSY:n kanssa Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottaman biokaasun jatkojalostamisesta ja syöttämisestä kaasuverkkoon vuoden 2012 aikana.[9] Joulukuussa 2011 Gasum ja liettualainen kaasuyhtiö Lietuvos Dujos solmivat yhteistyösopimuksen kaasupörssitoiminnan käynnistämiseksi Liettuassa. Tämän lisäksi Gasum ja virolainen kaasuyhtiö AS Eesti Gaas solmivat yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on yhteisomisteisen maakaasupörssin perustaminen Viron kaasumarkkinoille.[10][11] Huhtikuussa 2014 Gasum aloitti ensimmäisen LNG-terminaalin rakentamisurakan Porissa Tahkoluodossa.[12] Porin 30 000 kuutiometrin kokoinen terminaali parantaa LNG:n saatavuutta Suomessa sekä vähentää päästöjä. Yhtiön tavoitteena on rakentaa Porin terminaalin ympärille tehokas autolastauksiin pohjautuva nesteytetyn maakaasunjakelun logistiikkaketju. Terminaali valmistui elokuussa 2016.[13] Marraskuussa 2014 Fortum (31 %) ja E.ON (20 %) myivät osuutensa Suomen valtiolle[14] Helmikuussa 2017 Gasum ilmoitti luopuvansa lämpöliiketoiminnasta ja maakaasun vähittäismyynnistä Auris Kaasunjakelu Oy:n alueella.[15]

Gasum osti helmikuussa 2014 enemmistön norjalaisen Skangas AS:n LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta ja kasvoi näin pohjoismaiden suurimmaksi nesteytetyn maakaasun toimittajaksi.[16] Vuonna 2018 Gasum kasvatti omistusosuuttansa Skangasista 100 prosenttiin ostaessaan loput Skangasin osakkeista. [17] Gasum on ollut tammikuusta 2016 alkaen Suomen valtion täysin omistama yhtiö sen jälkeen, kun venäläinen OAO Gazprom myi 25 prosentin osuutensa yhtiöstä 15.1.2016. Aiemmin, marraskuussa 2014 osuuksistaan luopuivat Fortum Heat and Gas Oy (31 %) ja saksalainen E.ON Ruhrgas International GmbH (20 %).[14] Vuonna 2016 alkuvuonna yhtiö osti Biovakka- ja Biotehdas yhtiöt. Biovakka Suomi on ollut Gasumin osakkuusyhtiö vuodesta 2009. [18] Yhtiö osti myös tammikuussa 2017 Swedish Biogas International -yhtiön Ruotsista, jonka seurauksena Gasumista tuli pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja.[18] Yhtiö laajensi palveluitaan energian tukkumarkkinoilla ostamalla suomalaisen Enegian energiamarkkinapalveluiden liiketoiminnan elokuussa 2018. [19]

Yrityskaupoista ja kaasumarkkinan avautumisesta vuodesta 2014–2020

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2014 Gasum myi virolaisen paikallisjakeluyhtiön Gasum Eesti AS:n AS Alexela Energialle.[20] Helmikuussa 2014 Gasum osti enemmistön (51 prosenttia) norjalaisen Skangasin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta.[16] Yrityskauppa on osa Gasumin laajaa strategiaa, jonka tavoitteena on parantaa kilpailukykyisen nesteytetyn maakaasun (LNG) saatavuutta Suomessa. Skangas on käynnistänyt LNG-toimintansa vuonna 2011.

Gasum laajensi biokaasuliiketoimintaansa keväällä 2016 ostamalla Biotehdas Oy:n[21] ja Biovakka Oy:n[22] koko osakekannan. Yhtiö jatkoi biokaasuliiketoiminnan kehittämistä ja laajeni Ruotsiin tammikuussa 2017 kaksinkertaistamalla tuotantokapasiteetin Swedish Biogas International -yrityskaupan myötä. Yrityskaupassa Gasumille siirtyi ruotsalainen Swedish Biogas International Ab ja sen omistamat yhtiöt.[18]

Helmikuussa 2017 Gasum myi lämpöliiketoiminnan ja paikallisjakeluverkoston kaasun myynnin Auris Kaasunjakelu Oy:lle.[18] Kesäkuussa 2017 Gasum nosti omistusosuuttaan tytäryhtiöstään Skangas Oy:stä 70 prosenttiin. Loppu 30 prosentin osuus on norjalaisen Lysen hallussa.[23] Gasum laajensi palveluitaan energian tukkumarkkinoilla ostamalla suomalaisen Enegian energiamarkkinapalveluiden liiketoiminnan elokuussa 2018.[24] [25]Kauppaan sisältyi Enegia Consulting Oy:n, Enegia Portfolio Services Oy:n ja intStream Oy:n osakekannat.Lokakuussa 2018 Gasum osti loput Skangasin osakkeista Lyse-konsernilta ja kasvatti omistusosuutensa 100 prosenttiin.[17] Helmikuussa 2019 Gasum Oy myi tytäryhtiönsä Gasum Tekniikka Oy:n teollisuuden kunnossapitokumppanille Viafin Service Oyj:lle. Yrityskaupassa Gasum Tekniikasta tuli osa Viafin Service-konsernia. [26]

Suomen kaasumarkkina avautui kilpailulle ja kaasun tukkumyynti ja siirtoverkko eriytettiin toisistaan 1. tammikuuta 2020. [27]Gasumista eriytettiin omaksi yhtiökseen kaasun siirtoverkkoliiketoiminta. Gasgrid Finland Oy ylläpitää kaasun siirtoverkkoa ja tarjoaa kaasunsiirtopalveluita verkossa toimiville yrityksille. Vuoden aikana Gasum sai 30.4.2020 päätökseen yrityskaupan, jolla se osti Linde AG:n LNG- ja biokaasuliiketoiminnot Ruotsissa ja Norjassa sekä Nauticorin Marine Bunkering ‑liiketoiminnon Saksassa. Yhtiöön siirtyi järjestelyssä noin 35 työntekijää, laaja asiakaskunta sekä useita omaisuuseriä. Liiketoimintojen yhteenlaskettu vuosittainen liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa. [28]

Hallinto, henkilöstö ja toimipaikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsernin palveluksessa on noin 330 henkilöä.[3] Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa. Muut toimipaikat sijaitsevat Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa.

Gasumin pitkäaikainen toimitusjohtaja 1996–2014 oli energianeuvoksen arvonimen saanut Antero Jännes.[29] Hänen seuraajansa syksyyn 2021 oli Johanna Lamminen. Kun Lamminen jätti yhtiön, tilalle astui väliaikaisesti Gasumin talousjohtaja Kai Laitinen. [30] Gasumin hallitus nimitti uudeksi toimitusjohtajaksi Mika Wiljasen 1. joulukuuta 2021, Wiljanen aloitti tehtävässään 1. maaliskuuta 2022. [31]

Gasumin hallituksen puheenjohtajana on toiminut 5.3.2020 alkaen Elina Engman.[32] Muut hallituksen jäsenet ovat varapuheenjohtaja Stein Dale, Ari Vanhanen, Minna Pajumaa, Päivi Pesola ja Erkka Repo.[32]

Liiketoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksen toiminta keskittyy energian (biokaasu, maakaasu, tuulivoima, aurinkoenergia, vesivoima) ja energiamarkkinapalveluiden myyntiin teollisuudelle sekä maantie- ja meriliikenteelle. Yhtiö myös käsittelee biojätteitä ja tuottaa biokaasua sekä kierrätys- ja lannoitetuotteista biokaasuntuotannon sivutuotteena. Gasumin liiketoimintayksiköt ovat teollisuus, liikenne ja merenkulku. Yhtiö toimii yhdellä brändillä koko Pohjoismaissa. [33]

Teollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasum myy teollisuudelle energiaa, ravinnetuotteita ja energiamarkkinapalveluita. Teollisuus käyttää maakaasua tai nesteytettyä maakaasua sähkön ja lämmön tuotannossa (CHP), lämmityksessä, liikennepolttoaineena ja teollisuuden raaka-aineina. Yhtiö myös hankkii teollisuudelta erilaisia raaka-aineita kuten biojätteitä, elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, kauppojen hävikkiä, puhdistamo- ja jätevesilietteitä sekä biolietteitä biokaasun tuotantoon. Teollisuus voi siirtyä maakaasun käytöstä biokaasun käyttöön ilman lisäinvestointeja.

Meriliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö myy kaasumoottoreilla toimiviin laivoihin ja aluksiin puhtaampaa energiaa nesteytettyä maakaasua (LNG) ja nesteytettyä biokaasu (LBG). [34][35]Yhtiö tarjoaa merenkulun tarpeisiin bunkrauspalvelut Itämerellä, Pohjanlahdella, ARA-alueella ja Ranskan aluevesillä. Yhtiö otti käyttöön meriliikenteen tankkausaseman Nynäshamnin satamassa Tukholmassa. Uusi asema mahdollistaa laivojen bunkrauksen ympäristöystävällisemmin ja nopeammin.[36]  Laivojen tankkaus voidaan toteuttaa rannikolla, rekasta tai laivasta-laivaan joustavasti eri paikoissa merellä tai reittien varrella. Yhtiöllä on useita laivoja, joilla se kuljettaa LNG:tä terminaaleihin sekä toteuttaa laivasta-laivaan bunkrauksia merellä.

Nesteytetty maakaasu täyttää kaikki tiukentuvat meriliikenteelle asetetut kansainväliset ja EU:n sisäiset päästörajat.[37] Tämän lisäksi LNG ei tuota lainkaan rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjä ja vähentää typpioksidipäästöjä jopa 85 prosenttia. LNG voidaan korvata kokonaan nesteytetyllä biokaasulla.[38]

Gasum on kehittänyt meriliikenneliiketoimintaa jo vuodesta 1996 asti. Yhtiö toimi aiemmin Skangas-nimisellä brändillä marraskuuhun 2018 asti[17]. Syyskuussa 2014 Gasum teki investointipäätöksen Porin Tahkoluodon LNG-terminaalista.[39] Porin LNG-terminaali oli valmistuessaan vuonna 2016 Suomen ensimmäinen LNG-terminaali. Gasum on mukana Manga LNG Oy:n Tornion nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalissa yhdessä teollisuusyritys Outokumpu Oyj:n, SSAB Europe Oy:n ja energiayhtiö EPV Energia Oy:n kanssa. Terminaali laajentaa pohjoisen alueen kaasu- ja polttoainemarkkinoita tarjoamalla ympäristöystävällisemmän ja edullisemman vaihtoehdon pohjoisen teollisuudelle, energiantuotannolle ja laivaliikenteelle. Yhtiön LNG-tuontiterminaalit [40] sijaitsevat Porissa, Ruotsissa Lysekil ja Norjassa Öra. Gasum on mukana Tornion Manga LNG -tuontiterminaalissa. Yhtiöllä on myös LNG:n tuotantolaitos Norjassa Risavikassa.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasum kehittää pohjoismaista kaasuekosysteemiä ja rakentaa kaasutankkausasemaverkostoa Suomessa, [41][42]Ruotsissa ja Norjassa. Yhtiö on sitoutunut panostamaan vähäpäästöisen liikennekaasumarkkinan kehittämiseen lisäämällä liikennekaasun tarjontaa. Yhtiöllä on Pohjoismaissa yli 100 kaasutankkauasemaa raskaalle liikenteelle ja henkilöajoneuvoille. Yhtiö tarjoaa runkoliikenteelle nesteytettyä kaasua (LNG tai LBG) ja henkilöautoille, jakelu- ja joukkoliikenteelle paineistettua kaasua (CNG tai CBG). Kaasu on kustannustehokas polttoaine, joka vähentää liikenteen päästöjä. Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosentilla fossiiliseen dieseliin verrattuna.[43][44] Kaasukäyttöisten ajoneuvojen osuus maantieliikenteessä kasvaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Energiamarkkinapalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasum myy asiakkailleen energiatuotteiden lisäksi monipuolisia energiamarkkinoiden asiantuntijapalveluita,[45] joihin kuuluvat mm. sähkömarkkinoiden salkunhallinta- ja markkinaraportointipalveluita, sähkön alkuperätakuita, päästöoikeuskaupan asiantuntijapalveluita ja 24/7 valvomopalveluita sähkön taseen riskienhallintaan. [5] Yhtiö on liittynyt myös pohjoismaisen sähköpörssin Nasdaq OMX:n jäseneksi. [46]Jäsenyys mahdollistaa Gasumille suoran kaupankäynnin sähköjohdannaisten markkinalla.

Kiertotalous ja biokaasu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gasumilla on laaja yli 100 aseman kaasutankkausasema verkosto henkilöajoneuvoille ja raskaalle liikenteelle Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Gasum käsittelee biokaasulaitosverkostossaan biomassoja ja tuottaa biokaasun tuotannon sivutuotteena orgaanisia ravinnetuotteita ja kierrätyslannoitevalmisteita Suomessa ja Ruotsissa maatalouden ja teollisuuden käyttöön [47]. Jätteiden käsittely ja jätevirtojen ohjaaminen biokaasun tuotantoon on tärkeä osa biokaasun tuotantoa. [48] Biokaasu on täysin uusiutuva energialähde, jota voidaan tuottaa erilaisista biohajoavista jätteistä. Gasum on yksi Pohjoismaiden suurimmista biokaasun tuottajista. Yhtiön tuo vuoteen 2024 mennessä Pohjoismaiden markkinoille 4 TWh biokaasua omasta ja kumppaniensa tuotannosta[49]. Vuonna 2018 Gasum tuotti biokaasua 660 GWh[50] ja 900 000 tonnia kierrätysravinteita[51]

Yhtiöllä on laaja biokaasulaitosverkosto Suomessa ja Ruotsissa. [18]

Suomen laitokset sijaitsevat Oulussa, Kuopiossa, Honkajoella, Huittisissa, Lahdessa, Lohjalla, Vehmaalla, Riihimäellä ja Turussa[52][53]. Ruotsissa laitokset sijaitsevat Jordbergassa, Katrineholmissa, Lidköpingissä, Nymöllassa, Skövdessä, Örebrossa ja Västeråsissa. Gasumilla on myös 50 prosentin omistusosuus Vadsbo Biogasissa. [18] Gasumilla on meneillään useita biokaasulaitoshankkeita sekä Suomessa että Ruotsissa esimerkiksi Götenessä.

Nesteytettyä maakaasua (LNG) toimitetaan LNG-laivalla Gasumin laivoilla LNG-tuontiterminaaleihin Suomessa ja Ruotsissa. Terminaaleissa laivat voivat tankata kaasua ja terminaaleista kaasua voidaan toimittaa teollisuudelle ja liikenteelle.

Gasum teki vuonna 2020 päätöksen rakentaa 120+40 GWh vuodessa tuottavan ja karjalantaa pääraaka-aineenaan käyttävän nesteytetyn biokaasunlaitoksen Ruotsiin Göteneen. Laitoksen tuotannon arvioidaan käynnistyvän vuoden 2023 alkupuoliskolla. [54]

Kiistoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 markkinaoikeus hylkäsi Gasumin valituksen Energiamarkkinaviraston päätöksestä, jossa virasto katsoi yhtiön laittomasti ylihinnoitelleen toimittamaansa kaasua.[55]

Heinäkuussa 2020 energiamarkkinavirasto esitti 79,7 miljoonan euron seuraamusmaksun määräämistä Gasumille kirjanpidon erityttämissäännösten rikkomisesta ristiinsubventiolla, jossa viraston mukaan vuosina 2017–2019 liiketoiminnan tulosta oli säädellyn monopoliliiketoiminnan tuotoilla parannettu vähintään 465 miljoonalla eurolla.[56][57] Gasum kiisti rikkoneensa lakia ja katsoi, ettei maakaasumarkkinalain eriyttämisvelvoitteita sovellettu jakautumissuunnitelmaan tai jakautumiseen. Toukokuussa 2021 asian käsittely markkinaoikeudessa oli kesken.[58]

Venäläinen Gazprom Export ilmoitti suomalaiselle Gasumille kaasutoimitusten keskeyttämisestä 21.5.2022 kello 07, koska Gasum ei suostunut maksamaan kaasulaskuja ruplilla Venäjän vaatimuksen mukaan.[59] Elinkeinoministeri Mika Lintilä Venäjän kaasun katkaisu tarkoittaisi tuhansien työpaikkojen menettämistä, mutta valtioneuvosto on määrännyt salaiseksi selvityksen tarkemmista seurauksista.[60] Venäjä loi huhtikuussa uuden maksumekanismin, jossa Gazprombankin tilillä euromääräiset maksut vaihdetaan rupliksi, jonka avulla kierrettäisiin EU:n Venäjälle määräämät pakotteet.[61]

Yhteistyösopimukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasum tekee yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa eri liiketoiminta-alueilla, alla on mainittu esimerkinomaisesti muutamia isoja yhteistyökumppaneita.

Vaasan kaupunki, NLC Ferry Oy ja Wärtsilä FInland Oy nesteytetyn maakaasun toimitusyhteistyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasum solmi Vaasan kaupungin, NLC Ferry Oy:n ja Wärtsilä Finland Oy:n kanssa sopimuksen nesteytetyn maakaasun (LNG) toimittamisesta Vaasa-Uumaja välillä operoivaan Wasalineen sekä käytettäväksi Wärtsilän uudessa teknologiakeskuksessa Smart Technology Hubissa. Gasum rakentaa myös Vaskiluotoon paikallisen LNG-asiakasterminaalin, josta LNG toimitetaan säiliöautoilla asiakaskohteisiin.[62]

Borealis AB ja Stena Renewable ja tuulivoimayhteistyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasum allekirjoitti 11.2.2021 kymmenvuotisen tuulisähkösopimuksen uusiutuvan tuulienergian toimituksista Borealis AB:n tuotantolaitokselle Ruotsissa. Tuulivoiman tuottaa Gasumin kumppani Stena Renewable AB.[63][64]

Posti ja puhtaampi liikenneyhteistyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasum ja Posti edistävät yhdessä puhtaampaa liikennettä. Posti otti vuonna 2020 käyttöön biokaasua käyttäviä rekkoja osana tavoitettaan kuljetustensa päästöjen selvästä vähentämisestä.[65]

HSY ja biokaasuyhteistyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasum ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) tekivät marraskuussa 2011 sopimuksen Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottaman biokaasun jatkojalostamisesta ja syöttämisestä kaasuverkkoon vuoden 2012 aikana. Jätevedenpuhdistamo käsittelee jätevesiä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan alueilta. Sopimuksen mukaan Gasum investoi puhdistuslaitokseen laitteet, joilla biokaasu puhdistetaan tasalaatuiseksi liikennepolttoaineeksi ja syötetään kaasuverkkoon.

Helsingin seudun liikenne (HSL) toivoo sopimuksen edistävän erilaisten ympäristöystävällisten polttoaineiden käyttöä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Suomenojan jätevesistä tuotettu biokaasu riittää kattamaan lähes 50 bussin polttoaineen vuosikulutuksen. Hiilidioksidipäästöt vähenevät 4 700 tonnia vuodessa; myös lähipäästöjä voidaan vähentää biokaasun avulla. Typenoksidipäästöt (NOx) vähenevät 20 tonnia ja pienhiukkaspäästöt yli 2 tonnia vuodessa, mikäli 50 bussia vaihtaa polttoaineensa dieselistä kaasuun.[66]

Turun seudun puhdistamo Oy ja jätevesilieteyhteistyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasum käsittelee Turun alueen jätevesilietteen Topinojan biokaasulaitoksessa. Vuonna 2017 Gasum ja Turun seudun puhdistamo Oy solmivat jatkosopimuksen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon lietteiden hyödyntämisestä biokaasuenergiana ja lannoitteena. Turun biokaasulaitokseen perustuvan kiertotalousratkaisun kehittäminen on hallituksen kärkihanke. Gasum on solminut kierrätysravinneyhteistyön Algol Chemicalsin kanssa. Hanke jatkuu laitoksen laajentamisella ja biokaasun nesteytyslaitosinvestoinnilla ja se on määrä saada valmiiksi vuoden 2019 loppupuolella. Sopimuskausi Turun seudun puhdistamon kanssa on voimassa vuoteen 2028 asti. [67]

Stora Enso ja biokaasuyhteistyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gasumin nesteytetty maakaasu (LNG) ja nesteytetty biokaasu (LBG) kuljetetaan usein erikoisvalmisteisilla säiliöautoilla käyttökohteeseen teollisuudelle, kaasutankkausasemalle tai meriliikenteeseen laivoihin.

Gasum ja metsäyhtiö Stora Enso allekirjoittivat sopimuksen syksyllä 2018 biokaasulaitoksen rakentamisesta Stora Enson Nymöllan paperitehtaalle.[68] Laitos muuttaa tehtaan jätevedet ja prosessivedet uusiutuvaksi energiaksi ja se tuotta 75-90 GWh nesteytettyä biokaasua (LBG) vuodessa. Määrä vastaa reilun 200 kaukoliikenteen kuorma-auton vuosittaista polttoainetarvetta Ruotsissa. Laitos otettiin käyttöön keväällä 2021.[69]

Metsä-Tissue ja LNG-yhteistyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasum ja Metsä Tissue Oyj solmivat sopimuksen nesteytetyn maakaasun (LNG) toimittamisesta Mäntän pehmopaperitehtaalle tuotannon prosesseihin. Mäntän pehmopaperitehdas käyttää jatkossa LNG:tä paperin kuivausprosessissa korvaamaan nestekaasun käytön. Polttoaineen vaihtaminen nestekaasusta LNG:hen parantaa kilpailukykyä ja vähentää yhtiön hiilidioksidipäästöjä. LNG toimitetaan Mäntän tehtaalle säiliöautolla Gasumin Porin LNG-terminaalista. Käyttökohteessa LNG höyrystetään takaisin kaasumaiseen muotoon ennen käyttöä. [70]

Jäsenyydet järjestöissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasum on Energiateollisuuden (ET) jäsen [71], Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Finbio ry:n jäsen. Gasumilla on paikka myös Energiafoorumissa sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) energiavaliokunnassa. Tämän lisäksi Gasum on mukana monien kansainvälisten energia- ja kaasualan järjestöjen toiminnassa (Eurogas, European Network of Transmission System Operators for Gas (ENTSOG), Gas Infrastructure Europe (GIE), International Gas Union (IGU), European Gas Research Group (GERG) ja European Pipeline Research Group (EPRG)).[72]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Parpola, Antti & Åberg, Veijo: Kaasua! Maakaasu ja Suomi 1974–2004. Edita 2004. ISBN 9789513741105

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ [1] Gasumin lehdistötiedote 1.12.2021. Verkkoviite 8.2.2022
  2. ↑ a b Gasum-konsernin taloudellinen katsaus 2021 (pdf) Gasum. Arkistoitu 15.2.2023. Viitattu 15.2.2023.
  3. ↑ a b Gasum-konserni: Gasum-konsernin taloudellinen katsaus 2021 Talousraportti. 29.4.2022. Arkistoitu 15.2.2023. Viitattu 15.2.2023.
  4. ↑ Gasum solmii pitkäaikaisen tuulisähkösopimuksen ABO Wind Oy:n kanssa Tiedote. 24.9.2020. Gasum. Viitattu 18.5.2021.
  5. ↑ a b Gasum Corporate Responsibility Report 2020 Gasum. 1.3.2020. Gasum. Arkistoitu 17.5.2021. Viitattu 17.5.2021.
  6. ↑ Tuija Käyhkö: Kekkonen runnoi maakaasun Suomeen. Tekniikka & Talous, 15 Jan 2004. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Muutoksia Gasum-konsernissa, Gasum Tekniikka Oy aloitti toimintansa, Gasum-tiedote 1.4.2011[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Talouselämän kirjoitus 6.9.2011 julkaistusta yhteistyösopimuksesta Helsingin Energian ja Metsä-Botnian kanssa.[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Biokaasua pääkaupunkiseudun bussien käyttöön vuonna 2012, STT-Info Gasumin tiedote 29.11.2011[vanhentunut linkki]
  10. ↑ Gasum ja Eesti Gaas solmivat yhteistyösopimuksen maakaasun pörssikaupan kehittämisestä Viron kaasumarkkinoille, Gasum-tiedote 21.12.2011[vanhentunut linkki]
  11. ↑ Gasum ja Lietuvos Dujos yhteistyöhön kaasun pörssikaupan käynnistämiseksi Liettuassa, Gasum-tiedote 12.12.2011[vanhentunut linkki]
  12. ↑ Gasumin LNG-terminaali Poriin Talouselämä. Viitattu 5.4.2014.
  13. ↑ Gasum-konsernin tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2016 (pdf) Gasum. Arkistoitu 8.2.2017. Viitattu 7.2.2017.
  14. ↑ a b Fortum to sell its Gasum shares to the Finnish State (Fortumin tiedote 3.11.2014) fortum.com.
  15. ↑ Gasum luopuu lämpöliiketoiminnasta ja maakaasun vähittäismyynnistä Medialle – Uutiset. 7.2.2017. Gasum Oy. Arkistoitu 8.2.2017. Viitattu 7.2.2017.
  16. ↑ a b Gasumin kasvaa Pohjoismaiden suurimmaksi LNG-jakelijaksi Arvopaperi. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 5.4.2014.
  17. ↑ a b c Gasum ostaa Skangasin Osto&logistiikka. Viitattu 18.10.2018.
  18. ↑ a b c d e f Gasum-konserni: Gasum-konsernin osavuosikatsaus Q1/2017 Talousraportti. 24.4.2017. Arkistoitu 27.4.2017. Viitattu 26.4.2017.
  19. ↑ Gasum ostaa Enegian energiamarkkinapalvelut tiedote. 31.8.2018. Gasum. Viitattu 13.12.2018.
  20. ↑ Gasum saattoi päätökseen Gasum Eestin myynnin Alexela Energian kanssa Gasum. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 29.9.2014.
  21. ↑ Biotehdas osaksi Gasumin biokaasuliiketoimintaa www.gasum.fi. Viitattu 5.4.2016.
  22. ↑ Biokaasualan edelläkävijä Biovakka osaksi Gasumin biokaasuliiketoimintaa www.gasum.fi. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 5.4.2016.
  23. ↑ Gasum nostaa omistusosuuttaan Skangasista - Skangas www.skangas.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
  24. ↑ Gasum ostaa Enegian energiamarkkinapalvelut Talotekniikka. Viitattu 18.10.2018.
  25. ↑ Gasum ostaa Enegian energiamarkkinapalvelut – Enegian strategia tiivistyy voimakkaasti kasvaviin EnerKey-energiajohtamispalveluihin Tiedote. 31.8.2018. Enerkey Oy. Viitattu 18.5.2021.
  26. ↑ Gasum tekniikka myyty Viafin Service Gasum. Viitattu 2019.
  27. ↑ Yle, Antti Koistinen: Uusivuosi mullistaa energia-alaa, kun kaasubisnes avautuu kilpailulle – Virolainen haastaja: "Suomen teollisuus voittaa uudistuksessa". https://yle.fi/uutiset/3-11138528, 1.1.2020. Yle.fi.
  28. ↑ Kuljetus.net -lehti: Gasum osti Linde AG:n LNG- ja biokaasuliiketoiminnot ja Nauticorin Bunkeringin. https://kuljetusnet.fi/gasum-osti-linde-ag-lng-biokaasuliiketoiminnot-nauticor-marine.html, 30.4.2020. Logistiikan ja kuljetuksen ammattilehti Kuljetus.net.
  29. ↑ Harri Turunen: Energianeuvos Antero Jännes (1954–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 13.1.2015. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 14.6.2022.
  30. ↑ [2] Gasumin lehdistötiedote. Gasumin toimitusjohtaja vaihtuu. Julkaistu 1.9.2021. Verkkoviite 8.2.2022
  31. ↑ [3] Gasumin lehdistötiedote 1.12.2021. Mika Wiljanen energiayhtiö Gasumin uudeksi toimitusjohtajaksi. Verkkoviite 8.2.2022
  32. ↑ a b Muutoksia Gasumin hallituksessa Tiedote. 29.4.2021. Gasum. Viitattu 2.5.2021.
  33. ↑ Gasum: LNG-yhtiö Skangasin nimi vaihtuu Gasumiksi Tiedote. 10.12.2018. Gasum. Arkistoitu 28.9.2020.
  34. ↑ Gasum toimittaa LNG:tä Wasalinelle ja Wärtsilän uuteen teknologiakeskukseen Tiedote. 22.2.2021. Gasum. Viitattu 18.5.2021.
  35. ↑ Lähienergia: Gasum toimittaa Rajavartiolaitokselle kaksi testierää biokaasua. https://lahienergia.org/gasum-toimittaa-rajavartiolaitokselle-kaksi-testieraa-biokaasua/, 14.4.2021. Lähienergia Oy.
  36. ↑ Gasum avasi uuden meriliikenteen tankkausaseman Tukholman Nynäshamnin satamaan Tiedote. 30.6.2020. Gasum. Viitattu 18.5.2021.
  37. ↑ Navigator Magazine, Markku Pervilä: LNG on yksi merenkulun parhaista keinoista yltää IMO:n rikkirajoihin. https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriliikenne-ja-varustamot/gasum-lng-on-yksi-merenkulun-parhaista-keinoista-yltaa-imon-rikkirajoihin/, 16.12.2019. Navigator Magazine.
  38. ↑ Tekniikka & Talous, Eeva Törmänen: Wärtsilä ja Rajavartiolaitos testaavat Gasumin biokaasun käyttöä 96-metrisellä vartiolaivalla. https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/wartsila-ja-rajavartiolaitos-testaavat-gasumin-biokaasun-kayttoa-96-metrisella-vartiolaivalla/99e4a70b-e484-4f50-a77d-69337449486e, 14.4.2021. Tekniikka & Talous.
  39. ↑ Skangass invests in Pori LNG terminal – LNG to be supplied to customers from the terminal in 2016 STT-info. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 29.9.2014.
  40. ↑ LNG-tuontiterminaalit Gasum verkkosivu. 10.12.2018. Gasum. Viitattu 13.12.2018.
  41. ↑ Kaasuntankkausasemat kartalla (Gasumin ja muiden toimijoiden) Gasum, gasum.com. Viitattu 21.9.2018.
  42. ↑ Miina Rautiainen: Gasum rakentaa 50 uutta raskaan liikenteen kaasutankkausasemaa Pohjoismaihin 7.9.2018. Tekniikka & Talous, tekniikkatalous.fi. Viitattu 21.9.2018.
  43. ↑ [4] Artikkeli: Ilmastosta huolestunut Mikko Laak tankkaa biokaasua henkilöautoonsa. Julkaistu 7.2.2022. Verkkoviite 8.2.2022
  44. ↑ Gasumin myymällä liikennekaasulla vähennettiin liikenteen hiilidioksidipäästöjä Suomessa vuonna 2020 peräti 26 000 tonnia Tiedote. 19.1.2021. Gasum. Viitattu 18.5.2021.
  45. ↑ Gasumin selvityksen mukaan sähköjärjestelmäämme mahtuu jopa 30 TWh tuulisähköä Tiedote. 14.10.2020. Gasum. Viitattu 18.5.2021.
  46. ↑ Gasum: Pohjoismaisen sähköpörssin jäsenyys vahvistaa Gasumin roolia pohjoismaisena energiayhtiönä Tiedote. 10.2.2020. Gasum Oy. Viitattu 18.5.2021.
  47. ↑ Lannoitteita maatiloilla Gasum. Viitattu 19.10.2018.
  48. ↑ Gasum laajentaa Oulun Biokaasulaitoksen kapasiteetin 35 GWh:in vuodessa Industry Summit. Viitattu 19.10.2018.
  49. ↑ Gasum tavoittelee miljoonan tonnin hiilidioksidipäästövähenemää lisäämällä biokaasun saatavuutta Tiedote. 25.1.2021. Gasum. Viitattu 18.5.2021.
  50. ↑ Biokaasu on uusiutuvaa ja kotimaista Kuinka paljon biokaasua voidaan tuottaa Suomessa?. Gasum. Viitattu 13.12.2018.
  51. ↑ Kiertotalous mullistaa myös lannoitteet ja kierrätysravinteet 18.12.2017. Gasum artikkeli. Viitattu 13.12.2018.
  52. ↑ Yle, Ari Welling: Suomen ensimmäinen nesteytettyä biokaasua tuottava laitos avattiin Turussa. https://yle.fi/uutiset/3-11644089, 12.11.2020. Yle.
  53. ↑ Gasum avaa Suomen ensimmäisen nesteytettyä biokaasua tuottavan Turun biokaasulaitoksen ─ Kiertotalous toteutuu Turun seudulla Tiedote. 12.11.2020. Gasum. Viitattu 18.5.2021.
  54. ↑ [5] Gasumin artikkeli, jossa kerrotaan Götenen laitoksesta. 'Biokaasu on aidosti uusiutuva polttoaine, joka edustaa huippuunsa kehitettyä kiertotaloutta'. Artikkeli on julkaistu 2022. Verkkoviite 8.2.2022
  55. ↑ MAO:244/09 Markkinaoikeus. 27.5.2009. Viitattu 13.3.2022.
  56. ↑ Päätös Gasum Oy:n tilinpäätöksen eriyttämisestä ja ristiinsubventiosta julkaistu Energiamarkkinavirasto. 21.3.2019. Viitattu 12.9.2021.
  57. ↑ Kyösti Jurvelin: Energiavirasto tiukkana Gasumille: ”olettaisi, että ohjeistuksesta otetaan vaarin, kun viranomainen sellaista antaa” T&T. 1.9.2020. Viitattu 13.3.2022.
  58. ↑ Seuraamusmaksun käsittely etenee markkinaoikeudessa Gasumin eriyttämisvelvoitteiden rikkomusasiassa Energiamarkkinavirasto. 28.5.2021. Viitattu 13.3.2022.
  59. ↑ Venäläisen maakaasun tulo Suomeen loppuu lauantaiaamuna kello 7 – Suomi vuokraa kaasulaivan 10 vuodeksi Yle Uutiset. 20.5.2022. Viitattu 5.7.2022.
  60. ↑ Suomi varoo paljastamasta Venäjälle, miten kova isku kaasusulku olisi: arvion yksityiskohdat julistettiin salaisiksi Yle Uutiset. 5.5.2022. Viitattu 5.7.2022.
  61. ↑ Ministeri Lintilä EU:n hätäkokouksen jälkeen: Varaudumme, että kaasun tuonti Venäjältä lakkaa – seuraukset tulevat olemaan merkittäviä Yle Uutiset. 2.5.2022. Viitattu 5.7.2022.
  62. ↑ Esko Lukkari: Gasumin LNG:tä Wasalinelle ja Wärtsilän Technology Hubiin. https://www.ostologistiikka.fi/kategoriat/kuljetukset/gasumin-lngta-wasalinelle-ja-wartsilan-technology-hubiin, 23.2.2021. Osto & Logistiikka.
  63. ↑ Gasum ja Stena Renewable yhteistyöhön tuulivoiman toimittamiseksi Borealikselle Ruotsissa Tiedote. 11.2.2021. Gasum. Viitattu 18.5.2021.
  64. ↑ Borealis: Uusi vuosi tuo uutta virtaa Ruotsin Stenungsundiin: Borealis, Gasum ja Stena Renewable solmivat kymmenvuotisen tuulisähkön hankintasopimuksen Tiedote. 11.2.2021. Borealis. Viitattu 18.5.2021.
  65. ↑ Posti siirtyy käyttämään biokaasua raskaassa liikenteessä – Kymmenen rekkaa käsittävä biokaasukalusto on Suomen suurin Tiedote. 27.10.2020. Gasum. Viitattu 18.5.2021.
  66. ↑ Biokaasua pääkaupunkiseudun bussien käyttöön vuonna 2012, STT-Info 29.11.2011[vanhentunut linkki]
  67. ↑ Turun seudun jätevesistä biokaasua – Gasum jatkosopimukseen Turun seudun puhdistamo Oy:n kanssa - Turun Topinojan biokaasulaitoksen kierrätysravinteet hyötykäyttöön teollisuuteen 28.11.2018. Gasum Oy. Viitattu 28.11.2018.
  68. ↑ Stora Enson jätevedestä aletaan tehdä uusiutuvaa polttoainetta Ruotsissa Yle. Viitattu 19.10.2018.
  69. ↑ Gasum & Stora Enso: Stora Enso ja Gasum tuottavat uusiutuvaa energiaa jätevedestä Ruotsissa - Kiertotaloudesta yhteistyöesimerkki Verkko. 18.5.2021. Energiyhtiö Gasum. Viitattu 18.5.2021. Suomi
  70. ↑ Gasum ja Metsä Tissue yhteistyöhön Gasum. 25.9.2018. Viitattu 13.12.2018.[vanhentunut linkki]
  71. ↑ Gasum: Gasum energiateollisuuden jäseneksi 11.12.2018. 11.12.2018. Gasum.
  72. ↑ Gasumin yritysvastuuraportti 2010.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gasum&oldid=22653155”