Frank Rijkaard
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Franklin Edmundo Rijkaard | ||
Syntymäaika | 30. syyskuuta 1962 | ||
Syntymäpaikka | Amsterdam, Alankomaat | ||
Pelipaikka | puolustava keskikenttäpelaaja | ||
Pituus | 190 senttimetriä | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1980–1987 | Ajax | 205 | (47) |
1987–1988 | Sporting CP | 0 | (0) |
1987–1988 | → Real Zaragoza (laina) | 11 | (0) |
1988–1993 | Milan | 142 | (16) |
1993–1995 | Ajax | 56 | (12) |
Yhteensä | 414 | (75) | |
Maajoukkue | |||
1981–1994 | Alankomaat | 73 | (10) |
Valmennusura | |||
1998–2000 | Alankomaiden maajoukkue | ||
2001–2002 | Sparta Rotterdam | ||
2003–2008 | Barcelona | ||
2009–2010 | Galatasaray | ||
2011–2013 | Saudi-Arabian maajoukkue | ||
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Franklin Edmundo Rijkaard ( kuuntele lausunta (ohje), s. 30. syyskuuta 1962 Amsterdam, Pohjois-Hollannin provinssi, Alankomaat) on alankomaalainen jalkapallovalmentaja ja entinen pelaaja, joka pelasi sekä puolustajana että keskikenttäpelaajana.
Toinen jalkapallolegenda, Pelé, nimesi Rijkaardin 125 parhaan elossa olevan jalkapalloilijan joukkoon listallaan maaliskuussa 2004 eli FIFA 100 -listalle.
Ura pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rijkaard debytoi ammattilaisena Ajaxin joukkueessa kaudella 1980–1981 onnistuen maalinteossa heti ensimmäisessä ottelussaan. Hän pelasi ensimmäisenä kautenaan yhteensä 24 ottelussa tehden neljä maalia. Seuraavina kahtena kautena Rijkaard oli voittamassa Ajaxissa Alankomaiden mestaruutta, kuten myös kaudella 1984–1985. Vuonna 1987 Rijkaard riitautui valmentaja Johan Cruijffin kanssa ja halusi siirtoa pois Ajaxista. Rijkaard teki sopimuksen portugalilaisen Sportingin kanssa, muttei voinut pelata joukkueessa otteluakaan, sillä siirtoraja oli jo ehtinyt umpeutua. Rijkaard lainattiin välittömästi espanjalaiseen Real Zaragozaan, jossa pelasi loppukauden. Syksyllä 1988 hän siirtyi italialaiseen suurseuraan Milaniin.
Viisi kautta Milanissa nostivat Rijkaardin niin sanottujen suurten pelaajien joukkoon. Yhdessä maanmiestensä Ruud Gullitin ja Marco van Bastenin kanssa Rijkaard oli voittamassa kahta Euroopan cupin (Mestarien liigan edeltäjä) mestaruutta ja kahta Italian-mestaruutta. Lopulta, menestyksekkäiden Italian vuosien jälkeen, Rijkaard palasi uransa kahdeksi viimeiseksi kaudeksi Ajaxiin. Hän oli uransa päätteeksi voittamassa Ajaxissa kahta Alankomaiden-mestaruutta. Rijkaard lopetti uransa keväällä 1995 Ajaxin voitettua Mestarien liigan loppuottelussa Milanin maalein 1–0.
Maajoukkuedebyyttinsä Rijkaard teki vuonna 1981. Alankomaiden voittaessa Euroopan-mestaruuden vuonna 1988 Rijkaard pelasi keskuspuolustajana yhdessä Ronald Koemanin kanssa. Rijkaard pelasi yhteensä 73 maaottelua tehden 10 maalia. Hän pelasi vuoden 1988 EM-kilpailujen lisäksi myös vuosien 1990 ja 1994 maailmanmestaruuskilpailuissa sekä vuoden 1992 Euroopan-mestaruuskilpailuissa. Hänen viimeinen maaottelunsa oli tappiollinen ottelu lopulta mestaruuden voittanutta Brasiliaa vastaan vuoden 1994 MM-kilpailujen puolivälierissä. Rijkaard muistetaan maajoukkueuraltaan myös yhdestä ikävästä episodista, joka ei liity varsinaisesti itse pelitapahtumiin. Vuoden 1990 MM-kilpailuissa hän sylkäisi saksalaista Rudi Völleriä suoraan kasvoille raivostuttuaan tämän "filmaamisesta". Tilanne johti lopulta kummankin pelaajan ulosajoon.
Saavutukset pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan mestaruus: 1988
- Alankomaiden-mestaruus (5): 1982, 1983, 1985, 1994, 1995
- Alankomaiden cup (3): 1983, 1986, 1987
- Alankomaiden supercup (2): 1993, 1994
- Italian mestaruus (2): 1992, 1993
- Italian supercup (2): 1988, 1992
- Euroopan cup/Mestarien liiga (3): 1989, 1990, 1995
- UEFA Cup-voittajien cup: 1987
- UEFA Super Cup (2): 1989, 1990
- Intercontinental Cup (2): 1989, 1990
Ura valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rijkaard aloitti päävalmentajauransa suoraan huipulta, sillä hän pääsi vuonna 1998 Alankomaiden maajoukkueen päävalmentajaksi toimittuaan sitä ennen vuoden maajoukkueen apuvalmentajana. Alankomaat menestyikin Rijkaardin valmennuksessa hyvin edeten välieriin saakka vuoden 2000 EM-kilpailuissa, joiden toinen isäntämaa Alankomaat oli.
Monen yllätykseksi Rijkaard kuitenkin erosi maajoukkueen johdosta välittömästi Italialle kärsityn välierätappion jälkeen. Rijkaard alkoi maajoukkuepestinsä jälkeen valmentaa vuonna 2001 Sparta Rotterdamia. Seura kuitenkin putosi Eredivisiestä kauden jälkeen, ensimmäistä kertaa historiassaan, ja Rijkaard sai lähtöpassit.
Rijkaardin tauko valmentajan pestissä kesti vain alle vuoden, sillä hän siirtyi kaudeksi 2003–2004 valmentamaan espanjalaista Barcelonaa. Hän valmensi joukkueen toisella kaudellaan (2004–2005) Espanjan-mestaruuteen ja uusi tempun heti seuraavalla kaudella. Vuonna 2006 hän oli johdattamassa Barçaa myös Mestarien liigan voittoon; seura voitti loppuottelun Arsenalia vastaan maalein 2–1. Ennen Rijkaardia Mestarien liigan tai sitä edeltäneen Euroopan cupin voittoon sekä pelaajana että valmentajana olivat pystyneet Miguel Muñoz, Giovanni Trapattoni, Carlo Ancelotti ja Johan Cruijff.
Mestaruus karkasi Rijkaardin ja Barcelonan ulottumattomiin peräkkäisinä kausina 2006–2007 ja 2007–2008. Pokaalittomat kaudet ja ponnettomat peliesitykset johtivat lopulta siihen, että Rijkaard joutui jättämään tehtävänsä kauden 2007–2008 jälkeen, vaikka sopimusta oli vielä vuosi jäljellä. Kohtalokas ottelu oli 4–1-tappio Real Madridille 7. toukokuuta 2008 ja Barcan sijoittuminen korkeintaan kolmanneksi La Ligassa. Näin ollen suora paikka Mestarien liigaan jäi haaveeksi. [1]
Kesäkuussa 2009 Rijkaard siirtyi Galatasarayn päävalmentajaksi kahden vuoden sopimuksella. [2] Rijkaard ja Galatasaray purkivat kuitenkin valmentajan sopimuksen yhteisymmärryksessä 20. lokakuuta 2010. Turkin suurimpiin seuroihin kuuluva Galatasaray oli kahdeksan pelatun kierroksen jälkeen Turkin liigassa sijalla yhdeksän. [3]
Heinäkuussa 2011 Rijkaard palasi valmennustehtäviin Saudi-Arabian uutena maajoukkuevalmentajana. [4] Rijkaardin johdolla Saudi-Arabia sijoittui omissa Arabian mestaruuskisoissa neljänneksi 2012. Rijkaard sai potkut tammikuun puolivälissä 2013. [5]
Saavutukset valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Espanjan mestaruus (2): 2005, 2006
- Espanjan supercup (2): 2005, 2006
- Mestarien liiga: 2006
- La Ligan vuoden valmentaja (2): 2005, 2006
- Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut
- Välierät: 2000
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Frank Rijkaard Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
- Frank Rijkaard National Football Teams -sivustolla (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Virallinen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Artikkeli vuoden 1990 sylkemistapauksesta (Arkistoitu – Internet Archive)
Edeltäjä: Javier Irureta |
La Ligan vuoden valmentaja 2005, 2006 |
Seuraaja: Juande Ramos |
Edeltäjä: José Mourinho |
UEFA:n vuoden valmentaja 2006 |
Seuraaja: sir Alex Ferguson |
Edeltäjä: Rafael Benítez |
Mestarien liigan voittanut valmentaja 2006 |
Seuraaja: Carlo Ancelotti |
Edeltäjä: Guus Hiddink |
Alankomaiden maajoukkueen päävalmentaja 1998–2000 |
Seuraaja: Louis van Gaal |
Edeltäjä: Radomir Antić |
FC Barcelonan päävalmentaja 2003–2008 |
Seuraaja: Josep Guardiola |
Edeltäjä: Bülent Korkmaz |
Galatasarayn päävalmentaja 2009–10/2010 |
Seuraaja: Gheorghe Hagi |
Edeltäjä: Nasser Al-Johar |
Saudi-Arabian maajoukkueen päävalmentaja 2011–2013 |
Seuraaja: Juan Ramón López Caro |
1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | |
Vuoden pelaaja: | Ronaldo | Beckham | Redondo | Effenberg | Zidane | Buffon | Deco | Gerrard | Ronaldinho | Kaká | C. Ronaldo | Messi | Milito |
Vuoden maalivahti: | Schmeichel | Kahn | Kahn | Kahn | Kahn | Buffon | Baía | Čech | Lehmann | Čech | Čech | Van Der Sar | Júlio César |
Vuoden puolustaja: | Hierro | Stam | Stam | Ayala | Carlos | Carlos | Carvalho | Terry | Puyol | Maldini | Terry | Terry | Maicon |
Vuoden keskikenttäpelaaja: | Zidane | Beckham | Mendieta | Mendieta | Ballack | Nedvěd | Deco | Kaká | Deco | Seedorf | Lampard | Xavi | Sneijder |
Vuoden hyökkääjä: | Ronaldo | Ševtšenko | Raúl | Raúl | Raúl | Van Nistelrooy | Morientes | Ronaldinho | Eto’o | Kaká | C. Ronaldo | Messi | Milito |
Vuoden valmentaja: | Lippi | Ferguson | Cúper | Hitzfeld | Del Bosque | Ancelotti Mourinho |
Mourinho Benítez |
Benítez Gazzajev |
Ramos Rijkaard |
1 van Breukelen | 2 van Tiggelen | 3 Troost | 4 R. Koeman | 5 Winter | 6 van Aerle | 7 Vanenburg | 8 Mühren | 9 Bosman | 10 Gullit | 11 van ’t Schip | 12 van Basten | 13 E. Koeman | 14 Kieft | 15 Koevermans | 16 Hiele | 17 Rijkaard | 18 Suvrijn | 19 Krüzen | 20 Wouters | Valmentaja Michels
1 van Breukelen | 2 van Aerle | 3 Rijkaard | 4 R. Koeman | 5 van Tiggelen | 6 Wouters | 7 E. Koeman | 8 Vanenburg | 9 van Basten | 10 Gullit | 11 Witschge | 12 Kieft | 13 Rutjes | 14 van ’t Schip | 15 Roy | 16 Hiele | 17 Gillhaus | 18 Fräser | 19 van Loen | 20 Winter | 21 Blind | 22 Menzo | Valmentaja Beenhakker
1 de Goeij | 2 F. de Boer | 3 Rijkaard | 4 Koeman | 5 Witschge | 6 Wouters | 7 Overmars | 8 Jonk | 9 R. de Boer | 10 Bergkamp | 11 Roy | 12 Bosman | 13 van der Sar | 14 van Gobbel | 15 Blind | 16 Numan | 17 Taument | 18 Valckx | 19 van Vossen | 20 Winter | 21 de Wolf | 22 Snelders | Valmentaja Advocaat