Francesco De Gregori
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Francesco De Gregori (s. 4. huhtikuuta 1951) on italialainen laulaja-lauluntekijä.
De Gregori syntyi Roomassa ja julkaisi vuonna 1972 ensimmäisen albuminsa yhteistyössä Antonello Venditti kanssa. Hänen soolouransa tunnetuimpiin lauluihin lukeutuvat "Bufalo Bill", "Santa Lucia", "Generale" ja "Viva l'Italia". Hän teki menestyksensä huippuvuosina myös yhteistyötä Lucio Dallan kanssa.
De Gregori on jatkanut uraansa 1980-luvun jälkeen ja saavuttanut menestystä mm. albumeillaan Titanic (1982), Canzoni d'amore (1992), Amore nel pomeriggio (2001) ja Il fischio del vapore (2002, mukana Giovanna Marini). Vuonna 2003 julkaistiin hänen elämäkertansa Quello che non so, lo so cantare.
Kotimaassaan De Gregori tunnetaan myös lempinimellä Il Principe. Hänet on palkittu useaan otteeseen Targa Tencollaselvennä.
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Studioalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Theorius Campus (1972)
- Alice non lo sa (1973)
- Francesco De Gregori (1974)
- Rimmel (1975)
- Bufalo Bill (1976)
- De Gregori (1978)
- Viva l'Italia (1979)
- Titanic (1982)
- La donna cannone (1983)
- Scacchi e tarocchi (1985)
- Terra di nessuno (1987)
- Mira Mare 19.4.89 (1989)
- Canzoni d'amore (1992)
- Prendere e lasciare (1996)
- Amore nel pomeriggio (2001)
- Il fischio del vapore (2002)
- Pezzi (2005)
- Calypsos (2006)
- Per brevità chiamato artista (2008)
Livelevyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bologna 2 settembre 1974 (dal vivo) (1975)
- Banana Republic (1979)
- Niente da capire (1990)
- Catcher in the Sky (1990)
- Musica leggera (1990)
- Il bandito e il campione (1993)
- Bootleg (1994)
- La valigia dell'attore (1997)
- Fuoco amico (2002)
- In tour (2002)