Finland Festivals

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Logo

Finland Festivals ry toimii eri taiteenalojen kulttuuritapahtumia järjestävien jäsentensä yhteiselimenä ja edunvalvojana sekä edistää niiden arvostusta, markkinointia ja tiedotusta kotimaassa ja ulkomailla. Yhdistys on perustettu vuonna 1968.

FF toimii piiriinsä kuuluvien tapahtumien yhteistyön kehittäjänä ja etujärjestönä kulttuurin ja matkailun alalla sekä markkinointi- ja tiedotuselimenä.

Keskeisiä toimintamuotoja ovat julkaisu-, markkinointi- ja tiedotustoiminta, internet, extranet, tutkimus, jäsentapahtumien toimi- ja luottamushenkilöiden koulutus sekä muu jäsentapahtumien palvelutoiminta. Finland Festivals osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ja markkinointiin edistääkseen jäsenfestivaaliensa verkottumista ja kehittääkseen uusia yhteistyön sisältöjä ja muotoja.

Finland Festivalsin kokonaisjäsenmäärä vuonna 2012 on 77 ja festivaaleja on yli 80. Kaikki taiteenalat ovat edustettuina. Jäsenfestivaalin kokonaisyleisömäärä on lähes kaksi miljoonaa.

Uusia jäseniä otettaessa kiinnitetään erityisesti huomiota ohjelmiston laatuun ja suunnitteluun, pitkäjännitteisyyteen, järjestelyjen tasoon ja festivaalitunnelmaan. Talouden pitää olla sellaisessa kunnossa, että festivaalin voidaan uskoa jatkavan vähintään kolme vuotta. Nimekkäimpiä jäsenfestivaaleja ovat Helsingin juhlaviikot, Kaustisen kansanmusiikkijuhlat, Kuhmon kamarimusiikki, Pori Jazz, Savonlinnan oopperajuhlat ja Tampereen teatterikesä.

Finland Festivalsin tutkimuksen mukaan suomalaiset festivaalit hankkivat itse paljon suuremman osan tuloistaan kuin kulttuuri-instituutiot keskimäärin. Tutkimuksen mukaan keskimäärin 69 prosenttia tuloista kertyy pääsylipuista, sponsoreilta ja muusta omasta tulonhankinnasta. Selvitys perustui järjestön jäsenfestivaalien avainlukuihin vuodelta 2007. Tutkituilla 74 festivaalilla oli vakinaisia henkilökunnan jäseniä vain 159. Tapahtumiin tarvittiin runsas 2 000 tilapäistyöntekijää, mutta enemmistö oli talkooväkeä, jota oli peräti 5 500.[1]

Jäsenfestivaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[2]

Vuoden festivaali

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finland Festivals nimeää vuosittain Vuoden festivaaliksi sellaisen tapahtuman, joka on tehnyt poikkeuksellisen vahvaa ja korkeatasoista työtä sekä normaalin toimintansa kehittämiseksi että luomalla uutta sisältöä ja parantamalla palveluja.

Vuoden festivaalit 1998–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1998 Hämeen Linnan Lastentapahtuma
  • 1999 Täydenkuun Tanssit, Pyhäjärvi
  • 2000 Avantin Suvisoitto, Porvoo
  • 2001 Provinssirock
  • 2002 Turun musiikkijuhlat
  • 2003 Mäntän Musiikkijuhlat ja Mäntän kuvataideviikot yhdessä
  • 2004 Tampereen Teatterikesä
  • 2005 Taidekeskus Salmela, Mäntyharju
  • 2006 Kuopio Tanssii ja Soi
  • 2007 Kajaanin Runoviikko
  • 2008 Vantaan Barokki
  • 2009 Musiikin aika, Viitasaari
  • 2010 Haapavesi Folk Music Festival
  • 2011 Meidän Festivaali
  • 2012 Tampere Jazz Happening
  • 2013 Lasten taidefestivaali Hippalot
  • 2014 Maailma kylässä
  • 2015 Sodankylän elokuvajuhlat[3]
  • 2016 Sastamala Gregoriana[4]
  • 2017 Ilmajoen Musiikkijuhlat[5]
  • 2018 Tampere Biennale[6]
  • 2019 KUUMAS - Lasten Teatteritapahtuma
  • 2020 Tampereen elokuvajuhlat
  • 2023 Mikkelin Musiikkijuhlat
  • 2014 Kaustinen Folk Music Festival
  1. Talkooväki on festivaaleille tarpeen YLE Uutiset. 23.4.2009. Viitattu 23.4.2009.[vanhentunut linkki]
  2. Kaikki festivaalit Finland Festivals. Arkistoitu 26.12.2017. Viitattu 19.12.2017.
  3. Sodankylän elokuvajuhlat valittiin Vuoden festivaaliksi HS.fi. 9.10.2014. Viitattu 6.11.2014.
  4. Heino, Anne: Vahva visio ja intiimi tunnelma vakuuttivat: Sastamala Gregorianasta vuoden festivaali Yle Uutiset. 15.10.2015. Viitattu 17.10.2015.
  5. Ilmajoen Musiikkijuhlat on ”Vuoden festivaali 2017” 26.10.2016. Finland Festivals. Viitattu 19.12.2017.
  6. Ilmajoen Musiikkijuhlat on ”Vuoden festivaali 2017” 27.11.2017. Finland Festivals. Viitattu 19.12.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]