Ernst Gustaf von Willebrand

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ernst Gustaf von Willebrand
Vapaaherra Ernst Gustaf von Willebrand
Vapaaherra Ernst Gustaf von Willebrand
Valtiopäivämies Suomi
Aatelissäädyn edustaja Porvoon valtiopäivillä 22. maaliskuuta – 19. heinäkuuta 1809.
Suomen lähetyskunta
Aatelissäädyn edustaja Suomen pietarin lähetyskunnassa 26. lokakuusta 1808 – 7. tammikuuta 1809. (ylimääräinen jäsen, ei osallistunut lähetyskunnan työhön.)
Kuvernööri
Henkilötiedot
Syntynyt19. elokuuta 1751
Karuna, Pihloinen, Vehmaa, Ruotsin valtakunta
Kuollut25. kesäkuuta 1809 (57 vuotta)
Turku, Jokioisten kartano Suomen suuriruhtinaskunta
Kansalaisuus Ruotsi 1751– , Suomi 1809–
Ammatti maaherra, valtiosihteeri
Vanhemmat Isä:Ernst Gustaf von Willebrand, II ja äiti: Sofia Catharina Jägerhorn af Spurila
Puoliso Vendla Gustava von Wright
Tiedot
Dynastia Willebrand
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Sotilasarvo kenraalimajuri
Taistelut ja sodat Venäjän keisarikunta taistellut venäläisten rinnalla ruotsalaisia vastaan suomen sodassa 1808-1809.
Kunniamerkit Pyhän Annan ritarikunta I lk. ritarimerkki

Ernst Gustaf von Willebrand, III, ven. Эрнст Густав фон Виллебранд, (19. elokuuta 1751 Karuna25. kesäkuuta 1809 Turku, Jokioisten kartano[1])[2][3][4] oli suomalainen kenraali. Hän toimi Turun ja Porin läänin maaherrana vuosina 1790–1806 ja oli sen jälkeen Kuninkaallinen Suomen koskenperkausjohtokunnan puheenjohtaja sekä valtionsihteeri[5].[6]

Alikapteenin poika von Willebrand toimi sotilasurallaan 1788–1790 Kustaa III:n sodassa sota-asioiden valtiosihteerinä. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1792 ja hän sai vapaaherran arvon 1806.[2][7]

Von Willebrand omisti Jokioisten kartanon ja rakennutti sen päärakennuksen. Hän perusti kartanoon verkatehtaan, johon hän hankki vuonna 1800 Suomen ensimmäiset karstaus- ja kehruukoneet, ja vuonna 1804 rautaruukin[2]. Von Willebrand omisti myös sahoja, myllyjä ja laivoja sekä perustamastaan Turun tupakkatehtaasta osake-enemmistön. Hän oli Suomen Talousseuran ja Turun Soitannollisen Seuran puheenjohtaja ja vuonna 1808 Suomen lähetyskunnan jäsen.[8][9] Von Willebrand alkoi heti 1808 luoda kauppasuhteita venäläisten kanssa.[2] Aatelissäädyssä hän oli sukunsa edustaja Porvoon valtiopäivillä 1809.[10]

Vanhemmat olivat: Ernst Gustaf von Willebrand, II ja Sofia Catharina Jägerhorn af Spurila, Puoliso: Vendla Gustava von Wright: heillä oli kahdeksan lasta.

Ernst Gustaf von Willebrand kuoli 25. kesäkuuta 1809 ja hänet on haudattu Turun Jokuioisten kartanon puistoon[1].

Kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän keisarikunta Pyhän Annan ritarikunta (I. luokka) ritarimerkki olkanauhalla, Suomen lähetyskunta 1808. [11][12]

Aatelisarvo

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • E. Aaltonen, 1931. Jokioinen 1631–1931. Juhlajulkaisu. (uusi painos: Forssan kustannus,1985)
  1. a b 25.1.1930 Suomen Kuvalehti no 4, s. 14 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.2.2024.
  2. a b c d Salmela, Alpo: Mitä Missä Milloin 1952, s. 226. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
  3. Ernst Gustaf von Willebrand: Genealogics genealogics.org. Viitattu 7.1.2023.
  4. Gabriel Anrep: 610 (Svenska adelns ättar-taflor / Afdelning 4. Skytte af Duderhoff - Östner, jemte tillägg, rättelser och slutord) runeberg.org. Viitattu 7.1.2023. (ruotsiksi)
  5. Willebrand, Ernst Gustaf von www.finna.fi. Viitattu 4.5.2024.
  6. 1914 Från samhällslifvet i Åbo 1809-1827 : kultur- o..., s. 49 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.2.2024.
  7. Ätter och vapen - Finlands riddarhus riddarhuset.fi. Viitattu 7.1.2023.
  8. 31.10.1939 Vaasa no 294, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 23.1.2023.
  9. Otavan Iso tietosanakirja osa 9, s. 1563.
  10. Willebrand, Ernst Gustaf von (1751–1809) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  11. Suomen historiallinen seura XXV: Arkisto (pdf) (s.156) Suomen historiallinen seura XXV: Arkisto. Viitattu 22.10.2022.
  12. Willebrand Ernst Gustaf von :: Elämäkerrat :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko agricolaverkko.fi. Arkistoitu 7.1.2023. Viitattu 7.1.2023.
  13. a b Ätter och vapen - Finlands riddarhus riddarhuset.fi. Viitattu 25.1.2023.
  14. von Willebrand Minerva. Viitattu 16.2.2024. (ruotsi)
  15. von Willebrand Minerva. Viitattu 16.2.2024. (ruotsi)
  16. von Willebrand Minerva. Viitattu 16.2.2024. (ruotsi)