Erkki Aurejärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erkki Aurejärvi lokakuussa 2008.

Erkki Ilmari Aurejärvi (s. 8. joulukuuta 1941 Helsinki)[1] on suomalainen oikeustieteilijä ja Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori. Aurejärvi tunnetaan myös tupakkateollisuuden vastustajana, ja hän on ajanut useita oikeusjuttuja tupakkayhtiöitä vastaan.

Aurejärvi valmistui ylioppilaaksi Helsingin lyseosta vuonna 1960. Hän valmistui Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1966, oikeustieteen lisensiaatiksi vuonna 1969 ja oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1976. Aurejärvi sai varatuomarin arvon vuonna 1985.[1][2]

Aurejärvi työskenteli lakimiehenä Eero Apajalahden asianajotoimistossa vuosina 1966–1968. Hän työskenteli Helsingin yliopiston siviilioikeuden assistenttina 1968–1982, jolloin hän hoiti myös joitain vuosia virkaa tekevänä siviilioikeuden apulaisprofessorin ja professorin virkoja, siviilioikeuden apulaisprofessorina 1982–1983 ja siviilioikeuden professorina 1983–2006.[1][2] Aurejärven tutkimus on kohdistunut muun muassa velvoite- ja sopimusoikeuden aloille. Hänen artikkelinsa Valeoikeustoimen tunnusmerkistöstä palkittiin parhaana Lakimies-aikakauskirjassa vuonna 1980 julkaistuna kirjoituksena.[3]

Aurejärvi on toiminut asiantuntijatehtävissä useissa komiteoissa, toimikunnissa ja järjestöissä. Kokoomusta, aiemmin vihreitä, edustava Aurejärvi oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1993–2008. Hän toimi Stadion-säätiön hallituksen puheenjohtajana vuosina 1993–2009 ja edustajiston puheenjohtajana 2009–2013. Hän oli urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen vuosina 1991–2011. Aurejärvi on myös perustanut kustannusyhtiöt Kustannusyhtiö Juridica Ky:n vuonna 1978 ja Condictio Oy:n vuonna 1979.[1][2]

Tupakkaoikeudenkäynnit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen tupakkaoikeudenkäynti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurejärvi edusti kurkkusyöpään sairastunutta miestä tupakkayhtiöitä vastaan vuonna 1988 nostetussa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, joka koski tupakkayhtiöiden harhaanjohtavaa mainontaa ja tupakan riskien vähättelyä. Kyse oli Euroopan ensimmäisestä tupakkaoikeudenkäynnistä. Kanne hylättiin käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja lopulta vuonna 2001 myös korkeimmassa oikeudessa.[4][5]

Kevytsavukeoikeudenkäynti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurejärvi edusti kolmea keuhkosyöpään ja keuhkoahtaumatautiin sairastanutta naista tupakkayhtiöitä vastaan nostetussa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, joka koski kevytsavukkeiden harhaanjohtavaa markkinointia. Kanne hylättiin Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2008[6] ja Helsingin hovioikeudessa vuonna 2010[7]. Kantajat hakivat vielä valituslupaa korkeimpaan oikeuteen, mutta peruuttivat hakemuksen. Aurejärven mukaan valituslupahakemusten peruuttaminen johtui siitä, että hän oli kuullut korkeimmasta oikeudesta, ettei valituslupaa myönnetä, kun taas mediassa kerrottiin Aurejärven tehneen sopimuksen tupakkayhtiöiden kanssa hakemusten peruuttamisesta.[7][8]

Muu tupakkateollisuuden vastainen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Aurejärvi edusti nikotiiniriippuvaista miestä, joka vaati British American Tobacco Finland Oy:ltä korvauksia nikotiinihoitolääkkeistä kuluttajariitalautakunnassa.[4]

Vuonna 2012 Aurejärvi teki yhdessä 12 muun juristin kanssa poliisille tutkintapyynnön siitä, oliko Amer-tupakkayhtiön entinen viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Lasse Lehtinen syyllistynyt murhaan ja murhan yritykseen tupakoinnin vaarattomuutta koskevien väitteidensä johdosta.[9] Vuonna 2017 Aurejärvi teki Keskusrikospoliisille 33 lääketieteen ja oikeusalan asiantuntijan allekirjoittaman tutkintapyynnön siitä, olivatko kevytsavukkeita Suomessa myyneiden yhtiöiden johtajat syyllistyneet pahoinpitelyihin ja murhiin.[10] Vuonna 2024 Aurejärvi teki valtakunnansyyttäjälle tutkintapyynnön siitä, oliko Amerin johtaja Jukka Ant-Wuorinen syyllistynyt satoihin tuhansiin törkeisiin pahoinpitelyihin ja murhan yrityksiin sekä tuhansiin murhiin.[5] Pyynnöt eivät johtaneet tutkintaan.[5][11]

Aurejärvi on vaatinut Suomen tupakkalain tiukentamista[12] ja esimerkiksi sähkötupakoiden kieltämistä[13]. Hän on myös julkisuudessa arvostellut ankarasti tupakkateollisuuden edustajia sekä oikeuslaitosta ja tuomareita. Aurejärven on jopa arvioitu tavoitelleen kovasanaisella kritiikillään itseensä kohdistuvaa kunnianloukkausprosessia, mutta kukaan hänen kritisoimistaan henkilöistä ei ole vaatinut hänelle rangaistusta.[5][14][15][16]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurejärvi on naimisissa Krista Aurejärven (o.s. Nyberg) kanssa. Heillä on kolme lasta.[1]

Aurejärvi harrastaa jalkapalloa ja on toiminut helsinkiläisen jalkapalloseuran Pallo-Pojat ry:n puheenjohtajana.[1]

Tietokirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Urakkasopimus. Työnsuoritussopimuksia koskevan teorian arviointia. (Väitöskirja) Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 1976. ISBN 951-9068-56-2.
  • Yksilö, yritys ja yhteiskunta. Johdatus Suomen yksityisoikeuteen. Helsinki: Juridica, 1978. ISBN 951-9464-00-X.
  • Vekselit. Tutkimus vekselin muodosta ja sisällöstä sekä vekselisaatavan perimisestä. Helsinki: Juridica, 1979. ISBN 951-9464-03-4.
  • Velkakirja, vekseli ja shekki. Helsinki: Condictio, 1979. ISBN 951-95570-0-8.
  • Irtaimen kaupan takuuehdot. Tutkimus myyjän antamasta takuusta ja virhevastuusta irtaimen kaupassa. Vantaa: Juridica, 1981. ISBN 951-9464-18-2.
  • Velvoiteoikeuden pääkohtia. Velvoitteiden sisältö. Perusteettoman edun palautus. Helsinki: Condictio, 1983. ISBN 951-9464-25-5.
  • (toim.): Johdatus Suomen yksityisoikeuteen. Helsinki: Juridica, 1984. ISBN 951-9464-30-1.
  • Luotto- ja maksuvälineet. Helsinki: Condictio, 1986. ISBN 951-9464-40-9.
  • Suomen yksityisoikeus. Helsinki: Juridica, 1987. ISBN 951-9464-41-7.
  • Velvoiteoikeuden oppikirja. Helsinki: Condictio, 1988, 3. painos Mika Hemmon kanssa 2007. ISBN 951-9464-46-8.
  • Takaus. Helsinki: Condictio, 2001. ISBN 951-95570-2-4.
  • Erään murhan anatomia: Suomalainen tupakkatuomio. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-670-094-2.
  • & Hemmo, Mika: Luotto-oikeuden perusteet. Helsinki: Talentum, Lakimiesliiton kustannus, 2004. ISBN 952-14-0781-6.
  • Tupakkateollisuuden kuolemankauppiaat. Helsinki: Into, 2012. ISBN 978-952-264-133-5.
  • Kovaa peliä. Helsinki: Into, 2013. ISBN 978-952-264-244-8.

Kaunokirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c d e f Tuominen, Tia (toim.): Suomen Lakimiehet 2019, s. 42. Helsinki: Alma Talent, 2019.
  2. a b c Kuka kukin on 2015, s. 62. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
  3. Lakimies-aikakauskirjan kirjoittajapalkinnot Suomalainen Lakimiesyhdistys. Viitattu 21.9.2024.
  4. a b Tupakkaprofessorin viimeinen taisto Yle Uutiset. 4.5.2015. Viitattu 21.9.2024.
  5. a b c d Tupakkayhtiön suomalaisesta ex-johtajasta tehtiin tutkintapyyntö tuhansista murhista Yle Uutiset. 21.9.2024. Viitattu 24.4.2024.
  6. Kanteet kevytsavukkeista kaatuivat Yle Uutiset. 10.10.2008. Viitattu 21.9.2024.
  7. a b Tupakkayhtiöt voittivat kevytsavukejutun Yle Uutiset. 9.11.2010. Viitattu 21.9.2024.
  8. Aurejärvi teki sopimuksen tupakkayhtiöiden kanssa Helsingin Sanomat. 10.11.2010. Viitattu 21.9.2024.
  9. Lasse Lehtisestä tutkintapyyntö poliisille Yle Uutiset. 22.8.2012. Viitattu 21.9.2024.
  10. Lääkäreiltä raju tutkintapyyntö poliisille: "Tupakkayhtiöiden johtajat vastuuseen murhista" Yle Uutiset. 13.10.2017. Viitattu 21.9.2024.
  11. Professorin mielestä tupakkayhtiön johtaja murhasi tuhansia – poliisi ei aloita esitutkintaa Yle Uutiset. 24.4.2024. Viitattu 24.4.2024.
  12. Aurejärvi: Suomeen tarvitaan entistä ankarampi tupakkalaki Yle Uutiset. 26.2.2010. Viitattu 21.9.2024.
  13. Professori: Sähkötupakka kiellettävä lailla Helsingin Sanomat. 28.6.2012. Viitattu 21.9.2024.
  14. Professorilta kovia väitteitä tuomareista - poliisi ei tutki Iltalehti. 22.1.2015. Viitattu 21.9.2024.
  15. Tupakkajutun hävinnyt Aurejärvi kritisoi KKO:ta Yle Uutiset. 13.11.2010. Viitattu 21.9.2024.
  16. Professori: Tuomareiden ammattitaito on kelvoton yle.fi. 15.5.2014. Viitattu 21.9.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]