Edouard Du Puy
(Jean Baptiste) Edouard (Louis Camille) Du Puy (noin 1770 Saint-Étienne-de-Baïgorry tai Neuchâtel – 3. huhtikuuta 1822 Tukholma) oli ranskalais-saksalais-tanskalais-ruotsalainen säveltäjä, viulisti, kapellimestari ja oopperalaulaja.[1][2]
Elämänvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Du Puy opiskeli viulun- ja klaverinsoittoa Pariisissa ja palkattiin vuonna 1786 muusikoksi Rheinsbergin hoviorkesteriin. Kaksi vuotta myöhemmin hän hankki lisäopintoja Berliinissä. Vuonna 1792 Du Puy irtisanottiin hänen keskeytettyään jumalanpalvelun ratsastamalla kirkkoon. Seuraavan vuoden Du Puy vietti kiertueella Saksassa ja Puolassa, kunnes palkattiin Tukholman hoviorkesteriin, mutta jälleen kuusi vuotta myöhemmin karkotettiin maasta, tällä kertaa poliittisten syiden takia. Hän muutti Kööpenhaminaan, jossa toimi säveltäjänä, viulistina, oopperalaulajana ja musiikinopettajana; vuonna 1809 Du Puy joutui pakenemaan maasta jäätyään kiinni intiimistä suhteestaan oppilaaseensa, kruununprinsessa Charlotte Frederikeen. Seuraavat kolme vuotta Du Puy vietti Pariisissa, kunnes palasi Tukholmaan Bernadotte-suvun valtaannousun jälkeen vuonna 1812, toimien loppuelämänsä hovikapellimestarina Tukholmassa.
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Du Puyn sävellystuotanto koostuu pääasiassa näyttämöteoksista, muiden muassa:[1][2]
- koominen baletti-pantomiimi Arlequin magicien par amor (1793)
- baletti-pantomiimi Stråtrövaren, eller, Den ädelmodiga soldaten (1794)
- balettimusiikki Rodolphe Kreutzerin Lodoïskan epilogiksi (1795)
- oopperakohtaus De ädelmodiga bönderna (1797)
- laulunäytelmä Nuoruus ja hulluus (Ungdom og galskab, eller, List over list, 1806; esitetty myöhemmin myös nimellä Ungdom och dårskap, eller, List not list)
- divertissement Föreningen (1815)
- musiikkia näytelmään Jenny Mortimer, eller, Röverbandet i skotska bergen (1817)
- ooppera Björn Jernsida (keskeneräinen)
- tanssi-divertissement Skattan och tjenstpigan i Palaiseau (1818)
- musiikkia William Shakespearen näytelmään Hamlet (1819)
- musiikkia Lars Hjortsbergin näytelmään Sömngångerskan (1820)
- koominen ooppera Felicie, eller, Den romanska flickan (1821)
Lisäksi Du Puy sävelsi musiikin Kaarle XIV Juhanan kruunajaisiin (1818) ja neljään muuhun valtiolliseen juhlatilaisuuteen samoin kuin orkesteri- ja kamarimusiikkia sekä lauluja.[1][2]
Suomessa Du Puyn teoksista eniten esitetty lienee Bonaparten marssi (EN 1306). Tätä lukuisilla hyvinkin erilaisilla nimillä (muiden muassa Edouard Du Puyn suomalainen armeijamarssi vuodelta 1809, Oravaisten marssi ja Viipurin pataljoonan marssi) tunnettua marssia tavataan vanhoista suomalaisista nuottikirjoista 1800-luvun alusta lähtien, ja sitä on käytetty muiden muassa entisen Karjalan kaartin rykmentin ja nykyisen Karjalan prikaatin kunniamarssina.[3][4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Klaus Neiiendam: "Du Puy, (Jean Baptiste) Edouard (Louis Camille)" [1]. Grove Music Online. Oxford Music Online. Oxford University Press, ©2007–2017 (tarkistettu 28.1.2017).
- ↑ a b c "Edouard Du Puy (ca 1770–1822)" [2]. Levande musikarv. [Stockholm]: Kungl. Musikaliska akademien, ©2017 (tarkistettu 28.1.2017)/
- ↑ Eero Nallinmaa: Barokkimenuetista masurkkaan: sävelmätutkimuksia. Tampere: [Eero Nallinmaa], 1982. ISBN 951-99274-2-5 (nidottu). Sivut 86–88 ja 399
- ↑ Fono.fi: äänitetietokanta > haku nimellä Oravaisten marssi (tarkistettu 30.1.2017)
- ↑ Viola – Suomen kansallisdiskografia[vanhentunut linkki] > haku säveltäjän nimellä (tarkistettu 30.1.2017)
| ||||||||||||||||||
